Lontoossa vietettiin viime sunnuntaina suurta urheilujuhlaa Englannin voitettua naisten EM-loppuottelussa Saksan maalein 2-1. Voittomaalin jatkoajalla viimeistelleen Chloe Kellyn villi tuuletus ilman paitaa Wembleyllä yli 87 000 katsojan edessä jää Englannissa muistoihin yhtenä maan historian ikonisimmista urheiluhetkistä.
EM-finaali todellakin kiinnosti Englannissa. BBC:n lähetyksiä loppuottelusta eri laitteilla seurasi maassa noin 17,4 miljoonaa ihmistä. Kisoissa rikottiin muutenkin kaikki aiempien EM-kisojen katsojaennätykset.
Myös Suomessa EM-finaali kiinnosti. Keskikatsojamäärä Yleisradion lähetyksellä oli noin 630 000.
Naisten jalkapallo on maailmalla tällä hetkellä nopeimmin kasvava urheilubisnes. Euroopan suurseurat ovat panostaneet naisten futikseen viime vuosina valtavasti ja Yhdysvalloissa naisten jalkapallossa liikkuu yhä suurempia rahasummia.
Naisten jalkapallo saa Yhdysvalloissa julkisuutta miesten jalkapalloa enemmän. Tämä on tietenkin seurausta Yhdysvaltain maajoukkueen viime vuosien merkittävästi urheilullisesta menestyksestä sekä Megan Rapinoen kaltaisten valovoimaisten tähtipelaajien esiinmarssista.
Urheilullisesti naisten jalkapallo on harpannut kymmenessä vuodessa jättiaskelia eteenpäin. Huippupelaajien yksilötaito on yhä korkeammalla tasolla. Virheitä pelaajat tekevät yhä vähemmän, erikoistilanteissa tehdään yhä taidokkaampia ratkaisuja, ja taktisella puolella osaaminen on saanut aivan uusia ulottuvuuksia.
Valitettavasti kuilu suurten ja pienempien maiden välillä kasvaa samalla valtavasti. Euroopassa suurmaat, kuten Englanti, Saksa, Ranska tai Espanja uhkaavat karata muilta.
Naisten jalkapallossa liikkuu seurajoukkueissa yhä enemmän rahaa. Se merkitsee väistämättä, että laji saa yhä parempia pelaajia, joista valtaosa tulee maista, joissa on paljon pelaajamassaa.
Suomi kykeni vielä 2013 EM-kisoissa antamaan huippumaille tasaista vastusta. Yhdeksän vuotta myöhemmin Englannin EM-kisoissa Suomella ei ollut Espanjaa, Tanskaa tai Saksaa vastaan paljoa jakoa. Tuloksena oli kolme tappiota yhteismaalierolla 1-8.
Suomen maajoukkueella Helmareilla oli ylipäätään vaikeuksia saada aikaiseksi hyökkäysrakentelussaan kolmea perättäistä syöttöä. Huippumaita vastaan yksilötaito ei ole riittävällä tasolla.
Tyttöjalkapallon juniorityö on Suomessa kehittynyt paljon, kuten tyttömaajoukkueiden viime vuosien arvoturnauspaikat todistavat. Se ei kuitenkaan riitä Helmareiden kansainvälisen tason nostoon, jos pelaajien kehitys pysähtyy aikuisiän tullessa.
Suomen Kansallinen liiga on amatöörisarja, eikä sillä ole realistisia mahdollisuuksia kehittyä ammattilaissarjaksi. Miesten Veikkausliigassakin pelaa useita puoliammattilaisjoukkueita, mikä kertoo valitettavaa kieltä suomalaisen jalkapallobisneksen heikosta tasosta.
Naispelaajien pitäisikin päästä Suomesta mahdollisimman nuorella iällä ammattilaisiksi Euroopan huippusarjoihin. Siellä he kohtaavat maailmanluokan vaatimustason ja saavat valmennusta, jollaisesta Suomessa voi vain haaveilla.
Palloliitto varmasti tiedostaa asian. Nyt pitääkin pelaajien kansainvälisen urapolun osalta toimia tehokkaasti, jotta Helmarit nähtäisiin 2020-luvun tulevissakin arvoturnauksissa.
Teksti: Otto Palojärvi