Isonkyrön vanhan kirkon restaurointi on alkanut Etelä-Pohjanmaalla.

Työt alkoivat eilen maanantaina ja tänään jatkettiin kirkon lattialankkujen irrottamista.

Yli 500 vuotta vanhan kirkon kunnostaminen on tarkkaa työtä.

Arvokkaat esineet täytyy suojata oikein ja työn vaiheet tehdä huolellisesti, jotta mikään kirkossa ei pääse vahingoittumaan.

Keskiaikainen kirkko on muinaisjäännös - restauroinnin taustalla lattian kosteusvauriot

Isonkyrön vanhan kirkon restaurointia tehdään yhteistyössä Museoviraston kanssa. Keskiajalla rakennettu kivikirkko luokitellaan muinaisjäännökseksi.

Restauroinnin aloittaminen viivästyi aluksi tavoitteestaan, sillä Museovirastolta pyydettyjen lausuntojen saamisessa kesti odotettua pidempään.

Kirkon lattia on kärsinyt kosteusvauroista.

Lue seuraavaksi: Yli 500-vuotias Isonkyrön vanha kirkko restauroidaan Museoviraston tarkassa ohjauksessa: "Aina, jos poistetaan jotain vanhaa, se on lopullisesti poissa"

Isonkyrön seurakunnan talousjohtaja Antti Viidan mukaan vauriot havaittiin ensimmäisen kerran muutama vuosi sitten.

- Se [kosteusvaurio] on ollut oikeastaan ensimmäinen syy, miksi kirkkoa on päätetty lähteä kunnostamaan, Viita sanoo.

Restauroinnin aikana selvitetään muun muassa, miten lattian ilmanvaihtoa saataisiin parannettua.

- Kirkko on aikoinaan rakennettu lattiattomaksi maalattiaksi, joten ilmanvaihtoa ei ole sillä tavalla otettu alun perin huomioon.

- Pyrimme pitämään asioita mahdollisimman paljon ennallaan, Viita lisää.

Kokonaisuudessaan restaurointi voi kestää vuosia.

Kirkon lattia on kuitenkin tarkoitus saada valmiiksi ensi kesäksi, jolloin osassa kirkkoa voi jo toivon mukaan järjestää toimintaa.

Arkeologi Kalle Luodon mukaan tarkkaa syytä kosteusvaurioiden aiheuttajalle ei vielä ole.

- Tällä hetkellä tämä on vielä vähän tutkimustyötä siitä, missä ongelma piilee, Luoto kommentoi.

Joidenkin rakenteiden alle ei olla katsottu vuosisatoihin

Kirkko on arkeologille kohteena Luodon mielestä loistava.

- Valtakunnallisestihan tämä on ehkä tärkeimpiä muinaisjäännöskohteita, mitä Suomesta löytyy, hän sanoo.

Isokyrön vanhaa kirkkoa voidaan Luodon mukaan pitää kohteena jopa ainutlaatuisena.

- Tässä on sellainen tietyn tyyppinen jatkuvuus rautakauden puolelta aina näihin päiviin asti. Tämä on ollut maakunnan keskeisimpiä paikkoja pitkään ja tähän kirkon ympäristöön liittyy myös paljon erilaisia historiallisia tapahtumia, Luoto sanoo.

Vanhan lattian alle on aikoinaan haudattu Luodon mukaan jopa satoja ihmisiä. Kirkon alttarin alle taas ei olla katsottu vuosisatoihin.

Suurin osa jäännöksistä on kuitenkin todennäköisesti myöhemmin siirretty kirkon pihalle, kun kirkon alle hautaamisesta luovuttiin 1700-luvulla.

- Kun saadaan tuo lattia auki kunnolla, niin selviää myös, mitä täältä aikaisempia korjaustöiden jäljiltä löytyy, Luoto lisää.

Muita todennäköisiä löytöjä ovat Ludon mukaan esimerkiksi kolikot, joita kirkossa kävijät ovat saattaneet pudottaa lattian alle.

- Olisihan se myös hienoa, jos täältä löytyisi esimerkiksi vanhojen hautakivien kappaleita. Voitaisiin sitä kautta saada jopa joitain henkilöitä sidottua tähän kirkkoon, hän pohtii.

Projektissa löytyvät luut on tarkoitus haudata takaisin kirkkomaalle.

- Niitä ei olla siis viemässä mihinkään pois.

- Jos täältä löytyy taas vanhoja kolikkoja tai työkaluja, niin niitä saatamme tutkia tarkemmin ja ottaa todennäköisesti tuonne Kansallismuseon kokoelmiin, Luoto sanoo.

Kirkon lattia on kierrätetty useista eri lähteistä

Arkkitehti Gunilla Lång-Kivilinna kertoo arkkitehtitoimiston lähteneen projektiin mukaan viime vuoden keväällä, jolloin alustava työohjelma kirkon restaurointiin tehtiin.

- Tämä on hyvin erilainen projekti, koska kyseessä on niin arvokas ja vanha kirkko. [Työ on] hyvin haastavaa ja tarkkana pitää myös olla, koska tässä on mukana viranomaispuolelta niin Museoviraston, rakennuspuolen kuin arkeologisen puolen asiantuntijat, Lång-Kivilinna sanoo.

Lattian lankkuja löytyy Lång-Kivilinnan mukaan monen ikäistä. Tarkkaa ikää lankuille on siis vaikea arvioida.

- Vaikea sanoa. Osa puusta on kuitenkin sahapintaista, mikä tarkoittaa, ettei se voi olla kovin vanhaa eli noin 1800-luvun loppupuolelta tai 1900-luvulta, hän sanoo.

Osa lattiasta on todennäköisesti peräisin uudemmasta kirkosta 70-luvulla vanhaan kirkkoon tehdyn korjauksen jäljiltä.

- Muut ovat sitten jostain aivan muualta. Lattialankkuja on kierrätetty, joten on vaikea sanoa, kuinka iso osa lankuista kuuluu alkuperäiseen vanhaan kirkkoon, Lång-Kivilinna toteaa.

Lång-Kivilinnan mukaan osa lattiasta saatetaan korvata uudella tai kierrätetyllä puulla.

- Hyväkuntoisimmat laudat voidaan säilyttää.

Vasta lattian purkamisen jälkeen on mahdollista tietää, mitä toimenpiteitä kirkon restaurointi tulevaisuudessa vaatii.

Ennen seuraavien toimien suorittamista on Lång-Kivilinnan mukaan kuultava muun muassa Museoviraston asiantuntijoiden kanta siitä, mitä toimia kirkossa saa ylipäätään suorittaa.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 3. elokuuta kello 23 asti.

Lue seuraavaksi:

Isonkyrön vanhan kirkon vaurioitunutta lattiaa aletaan vihdoin purkaa

Isonkyrön yli 500-vuotiaan kirkon restaurointi on vuosien urakka, jonka tärkein vaihe alkaa kesällä: "Hosumalla ei tehdä kuin vahinkoa"