Irakissa käydään parhaillaan kovaa valtakamppailua kansallismielisten voimien ja Iranin tukijoiden kesken. Pääkaupungissa Bagdadissa kansallismielisten johtajan, Muqtada al-Sadrin kannattajat miehittivät viikonloppuna parlamenttitalon, jota ovat sen jälkeen pitäneet hallussaan.
Parlamentin ulkopuolella Iranin kannattajat, jotka koostuvat muun muassa Iranin tukemista puolisotilaallisten joukkojen jäsenistä, pitävät mielenosoitusta. Poliisit ovat pyrkineet hillitsemään protestoijia betoniaidoin ja vesitykein.
Irakin uusin sisäpoliittinen kaaos alkoi viime lokakuussa pidetyistä vaaleista, joissa Iran-mieliset menettivät enemmistöasemansa. Sen jälkeen maahan ei ole saatu hallitusta, sillä suurimmat puolueet eivät ole päässeet uudesta hallituksesta yhteisymmärrykseen. Samalla Iran on voimaperäisesti yrittänyt estää sille epäsuotuisan hallituksen syntymisen.
Muqtada al-Sadr on Irakin politiikan voimahahmo, jonka johtama Shiiojen liitto muutoksen puolesta -puolue nousi syksyn 2021 vaaleissa suurimmaksi puolueeksi 73 paikallaan.
Irakin parlamentissa on 329 paikkaa. Al-Sadr vastustaa kiivaasti Iranin ylivaltaa Irakissa ja pyrkii esittämään itsensä Irakin etuja ajavaksi vaihtoehdoksi.
Iranin tukemat puolueet ryhtyivät heti estelemään al-Sadrin aikeita muodostaa kansallismielinen hallitus, joka jättäisi ne ulkopuolelle. Al-Sadr onnistui silti kokoamaan hallitusrintaman, jolla oli takanaan parlamentin enemmistö, 168 paikkaa.
Iran onnistui kuitenkin heti jäädyttämään Irakin parlamentin toiminnan. Irakin korkein hallinnollinen oikeuselin päätti iranilaismielisen puheenjohtajansa Faiq Zaidanin johdolla, että jatkossa maan presidentin valintaan tarvitaan parlamentin kahden kolmasosan enemmistö, kun siihen aiemmin riitti yksinkertainen enemmistö.
Parlamentin toiminta halvaantui päätöksen myötä ja hallituksen muodostaminen estyi.
Faiq Zaidanin johtama oikeuselin on viime aikoina nostattanut tunteita Irakissa. Maaliskuussa elin lakkautti pääministeri Mustafa Kadhimin perustaman komitean, jonka oli määrä tutkia lahjontaa ja muita vakavia rikoksia. Politiikkaan liittyvä korruptio on irakilaisten yksi suurimmista tyytymättömyydenaiheista.
Komitean lakkauttamisen uskotaan johtuneen siitä, että se alkoi tutkia eräitä iranilaismielisiä poliitikkoja ja virkamiehiä, kertoo Liechtensteinissa toimiva GIS-tutkimuslaitos raportissaan.
Iran on ottanut myös kohteekseen Irakin suurimman kurdipuolueen, Demokraattisen puolueen, (KDP).
Maaliskuun 13. päivä Iranin kansalliskaarti tuhosi 12 ohjuksella Erbilin kaupungin lähellä sijaitsevan huvilan, joka kuului öljyllä ja kaasulla rikastuneelle liikemiehelle Baz Karin Barazanjille. Hänellä on tiiviit yhteydet KDP-puolueeseen.
KDP ei joustanut poliittisesta linjastaan, joten ohjus- ja raketti-iskut jatkuivat Barazanjin omistamaa KAR-yhtiön kaasulaitteistoja vastaan touko-kesäkuussa.
Irakin kahdeksan kuukautta kestäneeseen poliittiseen pattitilanteeseen tuli käänne heinäkuun puolivälissä, kun Muqtada al-Sadr veti kaikki 73 kansanedustajaansa parlamentista. Irakissa mietitään nyt, mihin hän tällä pyrkii.
Al-Sadr tunnetaan poliitikkona, joka tekee poukkoilevia ja räväköitä päätöksiä, kertoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Mariette Hägglund.
Hägglund arvioi, että al-Sadrin tarkoituksena on osoittaa muille puolueille, ettei maahan saada hallitusta ilman häntä ja osoittaa samalla oman valta-asemansa. Samalla hän kannustaa kannattajiaan mielenosoituksiin. Al-Sadr pystyy saamaan kannattajansa kaduille samalla tavalla kuin Iran-mielisetkin.
Al-Sadrin puolueen kansanedustajien lähdettyä parlamentista Irania tukevat ryhmät ovat saaneet sinne lisää voimaa, mutta eivät vieläkään puolta parlamenttipaikoista. Pattitilanne siis jatkuu.
Mariette Hägglundin mukaan Iran haluaa pitää naapurimaansa Irakin hallinnassanja vaikutuspiirissään. Iran ei kuitenkaan halua nujertaa Irakia, sillä romahtaneessa valtiossa on turvallisuusuhkia, kuten Isisin nousu osoitti.
1980-luvulla maat kävivät verisen sodan. Iran haluaa estää vahvan naapurimaan nousemasta sen haastajaksi. Samalla Irak on tärkeä osa Iranin enemmän tai vähemmän hallinnassa olevaa aluetta, joka johtaa Irakista Syyrian kautta Libanoniin ja Välimerelle.
Irakin vaaleissa nähtiin Iranin suosion olevan laskemassa. Hägglundin mukaan tämä on ollut viime vuosina vähittäinen trendi. Irakissa yhä useampi alkaa kyllästyä Iranin ylivaltaan ja aggressioihin.
- Muutos ei kuitenkaan ole nopea, Hägglund toteaa.
Tutkijan mukaan Iranin politiikka Irakissa kulkee kahdella raiteella. Toisaalta Iran haluaa saavuttaa aidon poliittisen voiton ja omien tukijoidensa enemmistön Irakin parlamenttiin. Kun tämä näyttää aina vain vaikeammalta, otetaan käyttöön ulkoparlamentaariset keinot, joilla hallintovalta joka tapauksessa säilytetään.
Nämä keinot ovatkin rajuja. Iranin arvostelijoita on murhattu joukoittain, samoin kuin ihmisoikeusaktivisteja ja Irania vastustaneita mielenosoittajia.
- Puuttuvaa poliittista voimaa kompensoidaan räikeillä iskuilla, sanoo Mariette Hägglund.
Lue lisää:
Irakissa joukko suivaantuneita mielenosoittajia valtasi parlamentin - öljyrikkaan maan kansa kärsii hallitusta odottaen
TetraSys Oy.