Korkein hallinto-oikeus (KHO) tyrmäsi keväällä Soklin kaivoshankkeen ympäristöluvat liian suurien ympäristöriskien vuoksi. Se palutti asian alimpaan lupaviranomaiseen eli Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon.

Ilman kansalaisjärjestöjen, paliskunnan ja kiinteistönomistajien valituksia Soklissa voitaisiin paraikaa rakentaa riskipitoista fosfaattikaivosta.

Nyt Soklin pelastaneet tahot haluavat liittää koko Tulppion alueen naapurissa olevaan Urho Kekkosen kansallispuistoon. Kemin-Sompion paliskunnan poroisäntä Mika Kavakka sanoo, että jo 50 vuoden ajan esillä ollut kaivoshanke on nyt korkea aika haudata.

- Paikallisia ihmisiä ja elinkeinoja on pidetty löyhässä hirressä. Tähän pitäisi saada joku kestävämpi ja ympäristöystävällisempi ratkaisu, Kavakka sanoo.

Hänen mielestään poronhoidollisten ja luonnonarvojen puolesta Tulppion alueen paikka olisi osa kansallispuistoa.

Valtava kaivosalue pilaisi suoraan 60 neliökilometriä porojen laidun-, vasomis ja laidunkiertoaluetta. Valtava rekkaliikenne, jopa 300 rekkaa vuorokaudessa, katkaisisi paliskunnan alueen.

Valtion hankeyhtiö laajentaa kaivoshanketta kovaan kallioperään

Samaan aikaan tutkimustyöt Soklin kaivoshankkeen alueella jatkuvat. Lähiviikkoina valtion hankeyhtiö Sokli Oy aloittaa uusien kairausmenetelmien kokeilut. Niissä yhtiö aikoo porautua kallioperän kovaan kiveen saakka.

Projektinjohtaja Pasi Heinon mukaan tavoite on selvittää maanpinnan pehmeään fosfaattikerrostumaan sopivien kairausmenetelmien lisäksi myös kallioperään soveltuvia tekniikoita.

- Tällä testillä saamme lisätietoa, mikä olisi paras menetelmä Soklissa mahdollisesti tulevaisuudessa jatkuvissa lisäselvitystöissä, hän sanoo.

Ennen Sokli Oy:tä kaivoshanketta ajoi eteenpäin norjalainen Yara, jonka suunnittelema kaivos olisi hyödyntänyt vain pehmeää fosfaattikerrosta. Kaivaukset olisi tehty kauhakuormaajilla ilman räjäytyksiä. Syvimmillään avolouhoksiksi nimitetyt kaivannot olisivat olleet 40 metriä.

Myös kaivospiiritoimitus Maanmittauslaitoksessa ja tiesuunnitelman laatiminen Lapin ely-keskuksessa malmirekkaliikennettä varten jatkuvat edelleen. Poroisäntä Mika Kavakka näiden keskeytettämistä KHO:n päätöksen vuoksi.

Suomen suurin teollisuuslaitos maan erämaisimmassa kolkassa

Suojeluesitystä tukee Helsingin Yliopiston Värriön tutkimusaseman johtaja Mikko Sipilä.

Kaivoksen melu-, pöly- ja valohaitta-alueita on noin 60 neliökilometriä. Soklin kaivosalue olisi samankokoinen kuin Terrafamen kaivosalue Sotkamossa. Sipilän mukaan kaivosalueen ulkopuolisen tie-, sähkö- ja muun infra-rakentamisen johdosta Soklin maankäyttötarpeet ylittäisivät todennäköisesti myös Talvivaaran koon.

- Kannattaa pohtia, halutaanko Suomen suurin teollisuusalue nimenomaan keskelle yhtä Suomen erämaisimmista alueista, Sipilä sanoo.

Savukoski on Suomen harvimmin asuttu kunta. Siellä asuu vain 0,16 asukasta per neliökilometri, kun Helsingissä asukkaita on neliökilometrillä yli 3000.

Suojeluesityksen arvioi ensi vaiheessa ympäristöministeriö.

- Tällaiset esitykset arvioidaan yhtäältä siltä kannalta, miten ehdotettu lisäys sopisi kansallispuiston laajennukseksi ja toisaalta siltä kannalta, mikä on kyseisen alueen hallinnasta vastaavan Metsähallituksen näkemys alueiden siirrosta talouskäytöstä suojelutarkoituksiin, vastaa lainsäädäntöneuvos Leila Suvantola.

Tulppion alue rajautuu pohjoisessa Urho Kekkosen kansallispuistoon ja eteläkantilla Värriön luonnonpuistoon ja Tuntsan erämaa-alueeseen. Tulppiossa on ennestään kaksi pientä luonnosuojelualuetta Yli-Nuortti, joka on Nuorttijoen latvahaara ja Törmäsoja, joka laskee suoraan Venäjän puolelle.

"Mitä hiivattia ne täällä vielä tekevät?"

Sompion luonnonystävien varapuheenjohtajasta Leena Pyhäjärvestä tuntuu pahalta se, että tutkimukset jatkuvat, vaikka ympäristölupa on kumottu.

- Sanon suoraan, että mitä hiivattia ne vielä täällä tekevät?

Hän kertoo, ettei Soklin alueen ainutlaatuisten ahojen lajistoa ole selvitetty kunnolla, koska kaivosta on kaavailtu jo 1960-luvun lopulla.

Pyhäjärven mukaan luontojärjestöjen etsinnöissä on paljastunut alueelta harvinaisia lajeja kuten tunturikasveja.

- Täällä ei ole kartotettu lajistoa, se on estänyt luontotyypin uhanalaisuuden arvioinnin.

Myös KHO:n päätöksessä todetaan, että luontoselvityksiä on tehty puutteellisesti. Ympäristölupaehtojen arviointi on oikeuden mukaan siksikin mahdotonta.

Puuttellisia selvityksiä

KHO:n päätöksen valossa voi vain ihmetellä, miten puutteellisten selvitysten ja epävarmuuksia vilisevien teknisten suunnitelmien varassa Pohjois-Suomen aluhallintovirasto (avi) ja Vaasan hallinto-oikeus (HAO) tekivät myönteiset Soklin lupapäätöksensä.

Lue lisää: Hallinto-oikeus hylkäsi lähes kaikki valitukset Soklin ympäristöluvasta

Puutteita ei ole vain harvinaisten lajien inventoinnissa, vaan myös esimerkiksi vesien hallinnassa.

KHO katsoi kaivoshankeen vesienhallinta- ja jätealuesuunnitelmat niin epävarmoiksi, epäselviksi ja puutteellisiksi, että riski ympäristön pilaantumisesta aluehallintoviraston ja Vaasan hallinto-oikeuden myöntämien lupien varassa olisi suuri.

Riskejä ovat muun muassa jätevesipäästöt pinta- ja pohjavesiin, Nuorttijoen ainutlaatuisen taimenkannan kutusoraikkojen liettyminen ja kuivuminen kaivoksen aiheuttamien vesitasemuutosten vuoksi.

KHO:n mukaan kumotussa luvassa ei esimerkiksi oltu huomioitu äärevöityvien säiden rankkasade- ja kuivuusjaksoja. Myöskään kymmenien lähteiden Jänesaavalle suunniteltujen jätealataiden pohjarakenteet tai pohjavesivirtauksia estäväien "katkaisuseinien" teho ei vakuuttanut KHO:ta.

Avi ja hallinto-oikeus olivat jättäneet luvan antaessaan monia riskipitoisia vesienhallinta-asioita jälkikäteen selvitettäväksi. KHO tyrmäsi tällaisen jälkikäteisen selvittelyn riskinä ympäristön kannalta.

Sokli Oy on kertonut tutkivansa, onko Soklissa hyödynnettäviä harvinaisia maametalleja. Jos Soklin kaivoshanke päättäisi hyödyntää myös kiintokalliossa olevia metalleja se muuttasi koko hankkeen luonnetta ja ympäristö- ja vesitalouslupien ehdot tulisivat epäilemättä entistä vaativimmiksi.

"Lyhytaikaiseksi jää riemu"

Yhtiön johdon mukaan Soklin teknis-taloudelliset selvitykset vievät vuosia.

Värriön tutkimusaseman johtaja Mikko Sipilä pohtii sitäkin, onko kaivos mielekäs globaalista näkökulmasta saati taloudellisesta kulmasta.

- Kaivoksen ennustetun parinkymmenen toimintavuoden jälkeen on Soklista louhittu fosfori jo huuhtoutunut pääosin maailman meriin. Kovin hehkutetut työpaikat ovat mennyttä, Savukosken elinvoima hiipunee takaisin kaivosta edeltävään aikaan ja Soklin alueen ja Jänesaavan luonto on tuhottu. Lyhytaikaiseksi jää riemu, hän sanoo.

Lue lisää:

Huoli lannoitteiden riittävyydestä voi lisätä Soklin esiintymän merkitystä - kiistelty kaivoshanke siirtyi valtiolle vain reilu vuosi sitten

Murmanskissa herättiin Soklin kaivoshankkeeseen - aluehallinto odottaa tietoja siitä, miten kaivos vaikuttaisi vesiin Venäjällä

Soklin kaivoshankkeen tulevaisuus on käsillä - KHO jalkautui Itä-Lappiin ja päättää vuosikymmeniä puhuttaneen kaivoksen ympäristöluvasta

Soklin kaivos riski luonnontilaiselle Nuorttijoelle

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 3.8. kello 23 saakka.