Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvion valmistelussa korostuu se, korvataanko suomalaisille hintojen nousua. Ja jos, kuinka paljon korvataan ja millä tavoilla?

Huomenna keskiviikkona käynnistyy valtiovarainministeriön oman budjettivalmistelun loppusuora. Koko hallituksen budjettiriihi on elo-syyskuun vaihteessa.

Erittäin todennäköistä on, että hallitus haluaa jollakin tavalla tulla vastaan kohoavien kulujen kanssa tuskailevia ihmisiä. Vastaantulon kokoluokka on auki. Taloustieteilijät varoittavat merkittävistä veronalennuksista tai muista helpotuksista kesken korkeasuhdanteen.

Jotkut tuet nousevat automaattisesti hintojen mukana

Jo nyt on varmaa, että esimerkiksi kansaneläke ja työmarkkinatuki nousevat myös ensi vuonna. Tämä johtuu siitä, että useat pienituloisten tuet on sidottu kansaneläkeindeksiin, joka seuraa hintojen nousua.

Myös esimerkiksi takuueläkkeen, työttömän peruspäivärahan ja toimeentulotuen perusosan euromääräinen taso nousee.

Noita samoja tukia korotettiin jo ennenaikaisesti tämän viikon alussa. Hallitus sopi keväällä, että ihmisten elinkustannusten nopea nousu on syytä noteerata kertaalleen jo ennen vuodenvaihdetta.

Korotukset olivat elokuun alussa euroissa kahdenkympin molemmin puolin.

Tässä kohtaa on hyvä huomata, että kyse on hintojen nousun korvaamisesta johtuva korotus, ei siis varsinainen tasokorotus, jolla parannettaisiin pienituloisten asemaa. Elokuun korotus on kuitenkin prosentuaalisesti suurempi kuin viimeaikaiset palkankorotukset.

Ei ole myöskään poissuljettua, että hallitus päättäisi toistamiseen korottaa pienituloisimpien tukia ennenaikaisesti jo tänä vuonna niin, että korotukset tulisivat voimaan syksyllä. Jos hallitus tähän päätyisi, sekin ratkaisu tehtäisiin todennäköisesti budjettiriihessä, vaikka kyse olisikin jo tästä eikä ensi vuodesta.

Jos taas korotukset tehdään tavanomaisessa järjestyksessä vuoden vaihteessa, suuruusluokka korotuksille lienee suunnilleen sama kuin nyt elokuun alun korotukset olivat. Korotuksen suuruus riippuu hintojen nousun vauhdista.

Tuloveroalen kohtalo ratkeaa elo-syyskuun vaihteessa

Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) pohjaesityksen päälinjat julkistetaan torstaina. Vielä tuolloin tuskin kuullaan uusia keinoja hintojen nousun korvaamisesta kansalaisille. Nuo asiat sovitaan lopullisesti yhdessä koko hallituksen kanssa.

Mahdollisista keinoista, kuten tuloveroalesta tai esimerkiksi verotuksen työmatkavähennyksen uudesta korotuksesta, hallitus neuvottelee vasta elo-syyskuun vaihteen budjettineuvotteluissa, niin sanotussa budjettiriihessä.

Tuloveroalessa puhuttaisiin otaksuttavasti pikemminkin sadoista miljoonista kuin selkeästi yli miljardin euron menevästä summasta.

Tuloveroalen kylkeen liimattaisiin mitä ilmeisimmin toive työnantaja- ja työntekijäliitoille maltillisista palkkaratkaisuista. Toki tuloveroalennuksen voisi tehdä ehdollisena ja kytkeä tiiviimmin palkkaratkaisuihin, mutta se on aikataulullisesti hajanaisella liittokierroksella epätodennäköistä.

Hallituksen viimeinen mahdollisuus talouslinjauksiin ennen vaaleja

Saarikon budjettiesitys sekä myöhemmin koko Sanna Marinin (sd.) hallituksen esitys eduskunnalle on virstanpylväs. Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvio on käytännössä viimeinen hetki, jolloin Marinin hallitus pystyy tekemään merkittäviä talouslinjauksia.

Loppusyksystä puolueiden ajatukset alkavat kääntyä kohti eduskuntavaaleja. Ensi kevään julkisen talouden suunnitelma - niin sanottu kehysriihi - on vain tekninen pohja seuraavalle hallitukselle.

Keskusteluissa on myös ollut, pitäisikö biopolttoaineen jakeluvelvoitetta keventää toistamiseen, jotta polttoaineen hintaa saataisiin alennettua lisää. Jos uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvien polttoaineiden osuus vähenee, polttoaineen hinta halpenisi.

SDP alentaisi päivähoitomaksuja, vasemmistoliitto ruoan verotusta

Vasemmistopuolueet ovat ehtineet jo esittää vaatimuksiaan ensi vuoden budjettiin.

Pääministeripuolue SDP lähtee neuvotteluihin kolmen kärjellä: päivähoitomaksujen alennus sekä jo mainitut matkakuluvähennyksen korotus ja tuloveroale pieni- ja keskituloisille, eläkeläiset mukaan lukien.

Ajatus varhaiskasvatusmaksujen alennuksessa on, että se auttaisi lapsiperheitä taloudellisesti, mutta myös kannustaisi työn vastaanottamiseen ja auttaisi työllisyyden paranemista.

Valtiovarainministeripuolue keskustassa on yksittäisillä edustajilla ollut haluja kytkeä päivähoitomaksujen alennus yhteen kotihoidontuen parantamisen kanssa. Sen sijaan laajempaa kannatusta voisi olla varhaiskasvatuksen työntekijöiden kelpoisuusehtojen helpottamiseen.

Laajemmin sosiaali- ja terveysalan työvoimapulan lievittäminen on mietinnässä myös valtiovarainministeriön budjettivalmistelussa. Työntekijöiden kelpoisuusehtojen keventäminen on yksi asia, jota silloin harkitaan.

Jo aiemmin parannettua työmatkakulujen vähennystä SDP jatkaisi ensi vuonna ja harkitsisi sen korotusta 30 sentistä 35 senttiin kilometriltä.

Vasemmistoliitto on pitänyt esillä veroja. Puolue haluaisi alentaa ruoan arvonlisäveroa nykyisestä neljästätoista prosentista kymmeneen sekä palauttaa varallisuusvero yli miljoonan euron omaisuuksille. Omaisuuden määrään ei laskettaisi omaa asuntoa. Miljonääriveroksi ristimässään aloitteessa puolue on kaavaillut veron suuruudeksi 0,5 prosenttia omaisuuden arvosta.

Ylen lähteiden mukaan on erittäin epätodennäköistä, että esimerkiksi ruoan veronalennus toteutuu. Jos ale koskisi sekä kaupoista että ravintoloista myytävää ruokaa, verotuotto laskisi lähemmäs miljardi euroa vuodessa. Euromääräisesti hyöty valuisi enemmän suuri- kuin pienituloisille.

Itä-Suomi saanee tukieuroja sodasta johtuviin ongelmiin

Yksi erittäin todennäköinen kohde uusille tukirahoille vuonna 2023 on itäinen Suomi. Alueen oletetaan kärsineen eniten Venäjään kohdistuvista pakotteista ja vastapakotteista sekä Ukrainan sodan muista talousvaikutuksista.

Hallituspuolueiden valtiosihteerien työryhmän on määrä esittää ratkaisuja sodan talousvaikutusten lievittämiseksi elokuun puoliväliin mennessä.

Sodasta johtuva hintojen nousu on tuottanut myös toisenlaisia yllätyksiä budjettiin.

Koska sähkön hinta on noussut, valtion ei tarvitse käyttää niin paljoa rahaa uusiutuvan energian tukiin. Tuulivoimaa ja biokaasua on kannattavampaa tuottaa nykyisillä sähkönhinnoilla, joten valtion ei tarvitse maksaa niin suurta takuuhintaa tuottajille.

Samasta syystä valtion arvonlisäveron tuotot kasvavat, kun hinnat nousevat.

Poliisille jouduttaneen jälleen etsimään lisää rahaa

Hallitus antoi poliisille jo kevään kehysriihessä lisärahaa 9 miljoonaa euroa. Pyyntö oli moninkertainen. Niinpä asiaan palataan hallituksen budjettineuvotteluissa. Olisi suorastaan ihme, jos niin ei kävisi.

Pettynyt sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) tiedotti jo huhtikuussa, että hän vie poliisin rahojen kohtalon budjettiriiheen. Uhkana on jälleen kerran poliisien määrän vähentäminen.

Poliisien määrä kääntyi kasvuun vuonna 2018 ja on tänä vuonna noin 7 500.

Taloustieteilijät karttaisivat nyt veronalennuksia

Useat taloustieteilijät suhtautuvat nihkeästi uusiin veronalennuksiin ja hintojen nousun korvaamiseen kansalaisille. Perustelu on se, että Suomi elää vielä korkeasuhdanteessa ja valtion budjetti on alijäämäinen. Ymmärrystä saavat lähinnä tarkasti rajatut korvaukset, jotka kohdistuvat pienituloisiin.

Esimerkiksi Laboren eli entisen Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Mika Maliranta sanoi viime perjantain Radio 1:n Ykkösaamussa, että hän olisi "tosi varovainen" tekemään päätöksiä, joilla merkittävästi lisätään kansalaisten ostovoimaa.

- Tämä tarkoittaa veronalennuksia ja muita kompensaatiotoimia.

- Ymmärrän, että pienituloisten suunnalla kompensaatiotoiveet ovat perusteltuja, mutta ne pitäisi olla tosi tarkasti suunnattu juuri niille ihmisryhmille, joille se on aivan välttämätöntä.

Uusia leikkauksia tuskin tulossa, vastuu seuraavalle hallitukselle

Hallitus tuskin esittää uusia merkittäviä leikkauksia valtion menoihin ensi vuodelle. Hallituspuolueiden olisi vaikea lähteä vaalikentille selittämään leikkauspäätöksiä.

Valtion ensi vuoden menot ovat kevään arvion perusteella noin 7,4 miljardia euroa suuremmat kuin tulot. Eli valtio ottaa edelleen lisää uutta velkaa.

Hallitus päätti jo aiemmin, että valtion menoihin tehdään 370 miljoonan euron leikkaukset. Säästötavoitteet on jaettu ministeriöittäin. Keväällä ajatus oli, että suurimmat leikkaukset kohdistuvat uusiin liikenneväylähankkeisiin ja kehitysapuun.

Puolustusministeriö ja sisäministeriö välttävät säästötalkoot kiristyneen turvallisuustilanteen vuoksi.

Muut valtion menojen säästöt ja niin sanotut rakenteelliset uudistukset jäävät seuraavien hallituspuoluiden mietittäväksi. Rakenteelliset uudistukset ovat keinoja, joilla esimerkiksi lisätään työllisyyttä ja parannetaan valtion sekä kuntien taloutta ja tuottavuutta. Tällainen on esimerkiksi suunnitteilla oleva sosiaaliturvauudistus.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn arvioi pari viikkoa sitten, että seuraava hallitus joutuu tekemään vaikeita, miljardiluokan sopeuttamistoimia julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi - myös leikkauksia ja veronkorotuksia.

Voit keskustella hallituksen budjettivalmistelusta keskiviikkoon 3.8.2022 kello 23 saakka. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.

Katso lisää:

Ekonomistit torjuvat poliitikkojen ehdottamat veronkevennykset: hinnat voisivat nousta entisestään ja huippurikkaat hyötyä

Venäjän kaasuhanojen sulkeutuminen ajaisi Suomenkin todennäköisesti taantumaan, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn

Puolustusministeri Kaikkonen: Puolustuskyvyn parantaminen aloitetaan välittömästi, lisää sotilaita ja aseita

Puolustukseen yhteensä kaksi miljardia euroa, työmarkkinatukeen 20-30 euron aikaistettu korotus - hallituksen johto kertoi talouspäätöksistä