Vapaaottelija Jesse Urholin kärsi ammattilaisuransa ensimmäisen tappion Lontoossa. Tyrmäys oli raju.

Madars Fleminas (oik.) löylytti Jesse Urholinia. Kuva: Dolly Clew / Cage Warriors

Vapaaottelija Jesse Urholin koki kauhunhetkiä brittiläisen Cage Warriorsin ottelussa 22. heinäkuuta. Urholin, 33, kohtasi välisarjan ottelussa latvialaisen Madars Fleminasin Lontoossa.

Urholin oli voittanut uransa kaikki kahdeksan ammattilaisottelua ja häntä pidettiin Suomen parhaan vapaaottelijana yhdessä UFC-tähti Makwan Amirkhanin kanssa.

Vaikka porilainen Urholin oli kärsinyt keväällä koronavirustaudin jälkioireista ja valmistautumisessa oli ollut pientä kremppaa, hän koki olevansa loistokunnossa.

Treenit olivat sujuneet hyvin ja painonveto oli mennyt tavallista helpommin. Urholin tiputti ottelua edeltävällä viikolla painoaan 8-9 kiloa läpäistäkseen punnituksen.

Minuutteja ennen matsin alkua hän käveli otteluhäkille seuranaan puolisonsa Suvi Salmimies, joka toimi Urholinin kulmauksessa. Ottelija riisui paitansa ja töppösensä ja kiipesi sisään häkkiin.

Seuraksi saapuivat vain tuomari ja vastustaja Fleminas, 188-senttinen ja 77-kiloinen kalju ja tatuoitu korsto, jonka lempinimi on "Latvian Express".

Häkin ovi lyötiin kiinni. Kolme-eräiseksi tarkoitettu ottelu käynnistyi. Täyttä kolmea erää ei kuitenkaan koskaan nähty.

Minuutin tarkkailun jälkeen Urholin työnsi vastustajansa häkin seinää vasten. Yhtäkkiä häneen iski shokki.

- Tajusin, että ei vittu. Kädet eivät jaksa mitään ja jalat eivät liiku. Olen ihan kohmelossa. Miksi olen kuin spagettia? Minä en jaksa mitään, Urholin kertoo IS:lle reilua viikkoa myöhemmin.

Kovana painijana tunnettu kamppailija sai väkisin kaadettua 34-vuotiaan Fleminasin mattoon. Suorituksellaan hän todennäköisesti voitti avauserän. Mutta erän päättyessä Urholin tiesi jonkin olevan pahasti pielessä.

- Minut olisi voinut viedä pois haarukalla. Niin kypsä olin ensimmäisen erän jälkeen, hän sanoo.

Jesse Urholin pääsi vielä avauserässä vastustajansa niskan päälle. Kuva: Dolly Clew / Cage Warriors

Maallikon silmin tilanne oli aivan kamala.

Ottelua oli jäljellä vielä kaksi erää. Toisessa kulmassa hurjannäköinen Fleminas janosi suomalaisen verta. Pakotietä ei ollut. Urholin istua jysähti pallille huilatakseen minuutin pituisen tauon verran.

- Olin aivan valmis. Kroppa tuntui siltä, kuin en olisi treenannut elämässäni päivääkään. Kun sellaista ei odota, vaan asia tulee shokkina, se menee kupoliin. Olenko mä näin surkeassa kunnossa, vaikka olen tehnyt ihan hirveän määrän duunia? Urholin ihmetteli.

- Voiko minulle käydä näin? Kyllä niin voi käydä kenelle tahansa.

Ottelun jälkeen Urholin kertoi Viaplayn toimittajalle Jani Mesikämmenelle, että hän "halusi pois" ensimmäisestä erästä alkaen.

Nyt ottelija selittää IS:lle, mitä pakokauhuiselta kuulostanut ajatus todella tarkoitti.

Vaikka puoliso Salmimies kuinka käski Urholinia pysymään ottelusuunnitelmassaan ja olemaan "tappelematta", porilainen laati hiljaa mielessään brutaalin, kohtalokkaan suunnitelman.

- Ihan sama, mitä kulma tai kukaan muukaan sanoo. Jompikumpi meistä lähtee tuolta seuraavassa erässä. Päätin, että menen hutkimaan toisen erän, niin pääsen häkistä veke jollain tavalla. Tai sitten se toinen lähtee, Urholin kertoo.

- Vaparihäkistä on onneksi helppo päästä pois. Menee vain keskelle ja hutkii niin kauan, että jompikumpi tippuu. Ajattelin, että jos lähdetään, niin lähdetään sitten kerralla kunnolla.

Pystyottelu ei ole Urholinin ykkösvahvuus - matto-ottelussa hän on virtuoosi. Mutta toisen erän alkaessa porilainen nousi palliltaan ja alkoi toteuttaa suunnitelmaansa: "tapella" pystyssä nyrkein.

Tv-kuvista näki, että hänen voimansa olivat kadonneet. Fleminas alkoi takoa lyöntejä perille. Urholinin kasvot alkoivat turvota ja niistä vuosi verta.

Toisen erän ajassa 2.10 toinen ottelijoista tippui. Tyrmätty oli suomalainen.

Urholin vaipui polvilleen. Fleminas takoi häntä nyrkillä, kunnes tuomari tuli väliin ja keskeytti ottelun teknisellä tyrmäyksellä.

Urholin oli kärsinyt uransa ensimmäisen ammattilaistappionsa. Ensimmäinen ajatus oli, että pahin oli käynyt toteen.

- Naamaan ja päähän sattui. Verta tuli nenästä, silmästä ja joka puolelta, hän kommentoi.

Kun adrenaliini haihtui kehosta, olo ei juuri helpottanut.

- Kivut olivat kohtuu piukat, kun olin neljäunssisista vapaaotteluhanskoista imuroinut 15 lyöntiä kuuppaan. Jonkin verran sellainen sattuu. Ei pystynyt nukkumaan eikä syömään, kun en saanut suuta kunnolla auki, hän kertoo.

Vapaaottelijat ovat vähän erilaisia kuin muut ihmiset.

Tavallinen ihminen, kuten tämän jutun kirjoittaja, ei rajun turpasaunan jälkeen haluaisi lähellekään häkkiä.

Varsinkin jos kropasta olisi ottelun ensi hetkillä kadonnut voimat ja matsista olisi tullut tylyä myllytystä yhteen päätyyn. Latvialainen kaljupää olisi vetänyt kunnolla käkättimeen.

Mutta Urholinia ei alkanut ahdistaa tai pelottaa. Hän käsitteli tappion nopeasti. Hän ei selitellyt tai etsinyt tekosyitä. Hän vain myönsi Fleminasin paremmakseen.

- Muutaman päivän mökötin, kun olin törkeän näköinen ja harmitti hirveästi. Matsi oli iso ja menin häviämään rumannäköisesti. Kyllä se hetken aikaa hävetti, että suoritin niin huonosti, koska tiesin, että olisin pystynyt aika paljon parempaankin, Urholin kertoo.

- Pari kolme päivää söin karamellia ja mietin yksin kotona, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Jesse Urholinilla (oik.) kolisi pahasti omissa. Kuva: Dolly Clew / Cage Warriors

Urholin haluaa palata häkkiin. Hän kaavailee seuraavaa "karkeloa" loka-marraskuulle johonkin Cage Warriorsin iltaan. Vuosia ja otteluita ei ole jäljellä loputtomasti, sillä lukkopainitaituri aloitti ammattilaisvapaaottelun vasta noin kolmikymppisenä.

Aiemmin hän on kertonut Ilta-Sanomille, että haluaa välisarjan mestariksi Cage Warriorsissa ja sitten huippuorganisaatio UFC:hen.

Tavoitteet eivät muuttuneet tappion myötä, mutta nälkää tuli lisää. Seuraavalla kerralla kehään ei voi lähteä pelko takapuolessa, vaan tappio on pyyhittävä mielestä.

- Jos minusta tuntuisi, etten halua tai uskalla otella, voisin sanoa, etten enää mene. Olen sen ikäinen, että en voi mennä ammattilaishäkkiin kuin antamaan sata prosenttia itsestäni, Urholin sanoo.

- Ammattilaisvapaaottelu on raakaa touhua. Käy huonosti, jos ei ole varma, haluaako otella. Niin kauan kuin minulla on uraa jäljellä, annan sata prosenttia.