TALLINNA Uuden lukuvuoden alkuun on lähes päivälleen kuukausi. Siitä huolimatta aivan liian monella koululla on vielä rekrytointi käynnissä.

Pulaa on erityisesti matematiikan ja luonnontieteiden opettajista, mutta myös muiden reaaliaineiden opettajista.

Tallinnan Englantilaisen koulun rehtori Toomas Kruusimägi ei epäröi arvioidessaan Viroa jo vuosia vaivanneen opettajapulan syytä. Liian pieni palkka.

- Työn luonne ja palkka eivät kohtaa, sanoo Kruusimägi Ylelle.

Opetusalan ammattijärjestön puheenjohtaja Reemo Voltri on samaa mieltä.

- Opettajan palkkatason pitää nousta samalle tasolle muiden akateemisesti koulutettujen kanssa. Tällä hetkellä se on noin 30 prosenttia alhaisempi, Voltri kertoo.

Virolaisen opettajan peruspalkka on 1 412 euroa eli vähän alle puolet suomalaisen opettajan palkasta.

Opettajakunta vanhenee, nuoret eivät jatka

Opettajapulan lisäksi virolaisille rehtoreille aiheuttaa harmaita hiuksia opettajien keski-iän nousu.

Noin puolet kaikista virolaisista opettajista on yli 50-vuotiaita, kolmannes yli 55-vuotiaita.

Aloittelevat opettajat eivät puolestaan tahdo pysyä ammatissa. Virossa puolet heistä irtisanoutuu ensimmäisen neljän vuoden aikana.

- Koulujen pitää miettiä, miten uusia opettajia tuetaan siten että he jaksavat ja pysyvät työssään, ay-johtaja Voltri vaatii.

Opettajapulan iskiessä, opettajakunnan ikääntyessä ja nuorten lähtiessä moni koulu yrittää pärjätä, miten pystyy.

- Virossa on tullut tavaksi palkata opettajiksi opiskelijoita tai ilman muodollista pätevyyttä olevia, kertoo Ylelle opetus-ja tiedeministeriön varakansliapäällikkö Liina Põld.

Laki sallii tämän väliaikaisesti vuodeksi kerralla. Määräaikaisuuksia kuitenkin monesti jatketaan vuodesta toiseen.

Arviolta noin kolmannekselta opettajista puuttuu tarvittava ylempi korkeakoulututkinto. Opettajan työtä tekevistä vajaalla tuhannella on vain toisen asteen tutkinto.

Opetuksen vironkielistäminen lisää painetta

Tänä vuonna ja lähivuosina opettajapulan uskotaan pahenevan entisestään.

Kahden koronavuoden jälkeen opettajia on alkanut irtisanoutua poikkeusolojen aiheuttaman uupumuksen takia.

Lisäksi Viron hallitus on päättänyt vironkielistää Viron venäjänkieliset koulut. Niiden pitää siirtyä käyttämään opetuksessaan pelkästään viron kieltä vuoteen 2030 mennessä.

- Kaikkein hankalinta tilanne on Itä-Virumaan maakunnassa. Viroa taitavista opettajista on siellä pula jo nyt, ja se kyllä pahenee lähivuosina, sanoo Liina Põld.

Itä-Virumaalla 80 prosenttia väestöstä puhuu äidinkielenä venäjää. Valtaosa kouluista ja päiväkodeista on myös venäjänkielisiä.

Põldin mukaan valtio on jo lisännyt muun muassa opettajakoulutuksen aloituspaikkoja. Tarmo Kruusimägin mukaan tilanne ei kuitenkaan ratkea ilman lisäystä opettajien tilipussiin.

- Tarvitaan puoluerajat ylittävä periaatepäätös opetuksen ja tieteen rahoituksesta. Se ei saa olla suhdannekysymys, toteaa rehtori.

Mikäli palkka ei nouse kunnolla, edessä saattaa olla työtaistelu. Virolaiset opettajat lakkoilivat viimeksi kymmenen vuotta sitten.

- Mikäli hallitus ei näytä varmistavan laadukkaan opetuksen säilymistä, meidän tehtävämme on kiinnittää siihen huomiota kaikin mahdollisin keinoin. Yksi niistä keinoista on lakko, sanoo ay-johtaja Voltri.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Koulut alkavat Virossa näyttävin menoin: Ekaluokkalainen Lisbeth Meetua vie kukkia opettajalle ja saa aapisensa juhlallisessa seremoniassa

Mistä maailma puhuu -podcast: Miksi Viron kouluissa on Euroopan parhaat oppilaat?