Sodan uhasta on tullut ihmisten akuutti huoli, osoittaa Ylen teettämä tutkimus.

- Sota Venäjän kanssa. Entä jos puoliso joutuukin rintamalle, vastaa 24-vuotias nainen kysyttäessä huolenaiheista.

Sodat synkistävät eniten suomalaisten mieliä yhdessä kansainvälisen politiikan muutosten kanssa, selviää Ylen teettämästä Suomalaisten pelot ja haaveet -kyselytutkimuksesta, joka tehtiin huhtikuussa.

Edellisen kerran tutkimus on tehty vuonna 2020, jolloin erittäin huolissaan sodista oli vain kymmenesosa vastaajista. Tuolloin sotaa enemmän huolta aiheuttivat muun muassa syntyvyyden lasku ja sään ääri-ilmiöt.

Tänä vuonna Venäjän hyökkäys Ukrainaan käänsi asetelman päälaelleen. Lähes puolet on erittäin huolissaan sodasta tai sodan uhasta.

Nyt osa suomalaisista kuvailee menettäneensä turvallisuuden tunteen. 29-vuotias nainen kertoo eläneensä lintukodossa ennen Ukrainan sotaa.

- Olen ymmärtänyt, että maailmalla on ollut sotia koko ajan - sotia, joita en ole ajatellut, koska ne ovat olleet niin kaukana, eivätkä ole liikuttaneet minua, hän kertoo.

Kriisitilanteita tutkinut historian professori Kari Alenius Oulun yliopistosta toteaa, että sodan uhan tai muun akuutin kriisin uhan myötä ihmiset menevät pitkäaikaiseen hälytystilaan.

- Meidät on ikään kuin geneettisesti koodattu siihen, että etsimme uhkia, hän sanoo.

Sota huolettaa erityisesti vanhempia ikäluokkia

45-59-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa useampi on huolissaan sodasta kuin nuoremmissa ikäluokissa. Eniten sodan uhka huolestuttaa yli 60-vuotiaita.

72-vuotias mies kertoo kokevansa maailman muuttuneen paljon vaarallisemmaksi. Päällimmäisenä syynä on Venäjän hyökkäys Ukrainaan, mutta myös laajemmin Venäjän käytös.

- Venäjän piittaamattomuus kaikista sopimuksista. Venäjän uhkailu ydinaseilla, hän kertoo.

Kari Aleniuksen mukaan iäkkäimpien huolen taustalla on todennäköisesti se, että keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla ihmisillä ovat aktivoituneet kylmän sodan aikaiset pelot sodasta, jossa käytettäisiin myös ydinaseita.

- Tällaisen, koko ihmiskunnan olemassaoloa uhkaavan sodan syttymistä pelättiin yleisesti kylmän sodan loppuvuosiin asti.

Huolet heijastuivat Nato-keskusteluun

Kyselyn toteuttamisen jälkeen Suomi on muun muassa jättänyt Nato-hakemuksen.

Kari Alenius uskoo, että Nato-jäsenyyden hakeminen on rauhoittanut suomalaisia, vaikka Suomi ei olekaan vielä Naton jäsen.

Sodan pelkoa se ei silti täysin hälvennä, vaan Venäjän aloittaman hyökkäyssodan aiheuttamat uhkakuvat jäävät ikään kuin ihmisten mieliin varastoon taustalle, Alenius kertoo.

Alenius uskookin, että lähikuukausina koetellaan suomalaisen yhteiskunnan kriisinsietokykyä - varsinkin, jos talous sukeltaa.

Sitran tulevaisuusasiantuntijan Mikko Dufvan mukaan kriisin aiheuttamat huolet voivat kaventaa ihmisten ajattelua tulevaisuudesta ja siten heikentää yhteiskunnallisen keskustelun laatua. Huoli voi myös johtaa yksinkertaisten ihmeratkaisujen etsimiseen.

- Tätä hieman näki Nato-keskustelussa: ajateltiin, että Nato-hakemus ratkaisee kaiken.

Dufvan mielestä Suomen Nato-keskustelusta puuttui keskustelu siitä, millaista Natoa Suomi haluaa olla rakentamassa.

Dufva kertoo, että ei halua rakentaa pilvilinnoja, mutta hänen mielestään olisi pohdittava, millaista tulevaisuutta halutaan rakentaa. Se puolestaan edellyttää muun muassa nykyisten kehityskulkujen ymmärtämistä ja vanhojen oletusten haastamista.

Huoli ilmastonmuutoksesta vähentynyt

Ylen kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset ovat entistä huolestuneempia Suomen riippuvuudesta fossiilisista polttoaineista.

Silti samaan aikaan huoli ilmastonmuutoksesta on lievässä laskussa. Vuonna 2018 vastaajista 40 prosenttia kertoi olevansa erittäin huolissaan ilmastonmuutoksesta. Tänä vuonna vastaava luku oli 33 prosenttia.

- Muut huolenaiheet ovat saattaneet peittää ilmastonmuutoksen ja luontokadon kaltaiset tärkeät aiheet alleen, Dufva sanoo.

Toisaalta ihmiset saattavat kokea, että ilmastonmuutoksen estämiseksi on tehty jo toimenpiteitä.

Joka tapauksessa rauha on nyt tärkein asia suomalaisille.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 3.8. klo 23 saakka.

Lue lisää:

Mikä pelotti 1980-luvun nuoria? Katso Elävästä arkistosta Moi-ohjelma vuodelta 1984