Kiihtyvä inflaatio tuntuu kuluttajien lompakoissa ja ostovoima heikkenee. Keskuspankit nostavat korkoja inflaation hillitsemiseksi, mikä tuntuu lainanhoitokuluissa. Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota aiheuttaa yllättäviä menoja valtioille ja nostaa energian hintaa entisestään. Kiina pysyy kynsin ja hampain kiinni äärimmäisen tiukassa koronalinjassaan, mikä tuottaa kupruja kuljetus- ja tuotantoketjuihin.

Pari viikkoa sitten euron kurssi heikentyi samaan tasoon dollarin kanssa ensimmäistä kertaa vuoden 2002 jälkeen.

Kaikki tämä tapahtuu juuri, kun kahden myrskyisän koronavuoden jäljiltä talous oli vahvassa kasvuvireessä.

Tiukoista koronarajoituksista luopuminen tarkoittaa kuitenkin isoa muutosta: matkustus, tapahtumat, kulttuurimenot, messut, ravintolat ja yöelämä ovat taas auki. Kuluttajien ryntäys palveluiden pariin tarjoaa tärkeän piristyspiikin siirryttäessä kohti epävarmaa talvea, ekonomistit arvelevat.

- Matkustamisen ja muun vapaa-ajan kuluttamisen lisääntyminen avittavat talouskasvua syksyä kohti, vaikka taivaalle kertyykin synkkiä pilviä, kertoo Tuuli Koivu, Nordean pääekonomisti.

Osuuspankin senioriekonomisti Tomi Kortela on samaa mieltä Nordean Tuuli Koivun kanssa.

- Kuten OP:n uusimmassa katsauksessa kuvaamme, Euroopassa on nyt ristikkäisiä voimia liikkeellä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikeuttaa tilannetta, mutta turismi ja palveluiden avautuminen helpottaa.

Euroopan komissio on ennustanut Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,8 prosenttia ja ensi vuonna kasvun hidastuvan 1,2 prosenttiin. Hypo-pankki ennakoi palveluiden ja tapahtumateollisuuden avautumisen merkityksen yllättävän, ja ennusti tämän vuoden talouskasvuksi 2 prosenttia. Ensi vuodelle Hypo ennustaa todellista talouden hyytymistä ja kasvun supistumista 0,2 prosenttiin.

Koronasäästöt kulutetaan kesähuveihin

Kortelan ja Koivun näkemysten mukaan eurooppalaisilla on koronan jäljiltä käyttämätöntä rahaa, jota laitetaan nyt matkusteluun, ravintoloihin, palveluihin ja elämyksiin.

Koivun mukaan turistien vauhdikas paluu auttaa muun muassa koronan rankasti kohtelemaa Espanjaa, jonka talous on elpynyt hyvin hitaasti. Myös hallituskriisin ja nousevien korkojen myötä vaikeutuvan velkatilanteen vaivaamassa Italiassa turistien eurot tulevat varmasti tarpeeseen.

- Etelä-Euroopan maat ovat tässä voittajia. Nollasummapeliä tämä ei kuitenkaan ole: Suomelle on erittäin tärkeää, että euroalueella menee hyvin, Koivu sanoo.

OP Ryhmän Kortelan mukaan kehityssuunta on herkässä. Esimerkiksi paljon on kiinni EKP:n korkolinjauksista ja Venäjän Nordstream 1 -maakaasuputken kaasuvirran jatkumisesta.

- Venäjä voisi katkaista maakaasun toimituksen Eurooppaan ja he pärjäisivät silti öljyrahalla, Kortela sanoo.

Epävarmuudesta huolimatta Suomessakin kesälomailijat ja viikonlopun viettäjät ovat löytäneet matkoille ja tapahtumiin. Kotimaan tilanne on kuitenkin ristiriitainen.

Sota näkyy turistien määrässä

- Ennen koronaa venäläiset, kiinalaiset ja japanilaiset turistit tuottivat noin 30 prosenttia matkailuvientituloista, kertoo Timo Lappi, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja.

Heti koronarajoitusten loputtua Venäjän aloittama Ukrainan sota pitää huolen siitä, ettei edellämainittujen turistien määrä kasva hetkeen entiselleen. Aasiasta tulevat Venäjän ylilennot ovat pannassa ja venäläisturistien määrä romahtanut.

Sinänsä venäläisiä tai aasialaisia turisteja ei juuri näkynyt koronavuosinakaan. Silloin matkailualan pelastivat suomalaiset.

- Jo muutama vuosi ennen koronaa suomalaiset olivat piristyneet kotimaan matkailussa, Lappi kertoo.

Lapin mukaan koronavuosien aikana trendi vain vahvistui, ja osa erityisesti pohjoisemman Suomen matkailuyrittäjistä tekikin ennätysmäisiä tuloksia, erityisesti kuluneella talvikaudella. Pääkaupunkiseutu jäi korona-aikana niukemmalle huomiolle ihmisten vältellessä ruuhkia ja palveluiden ollessa kiinni.

Kuluvana kesänä pääkaupunkiseudun matkailutilanne on Lapin mukaan ollut edellisvuosia parempi. Suomalaiset matkailutoimijat yrittävät korvata aasialaisia ja venäläisiä markkinoimalla Suomea muun muassa Yhdysvaltoihin, mistä on avattu uusia lentoyhteyksiä.

- Saksalaisilla, englantilaisilla, yhdysvaltalaisilla ja aasialaisturisteilla pitäisi kuitenkin korvata myös ulkomaille lähtevät suomalaiset, Lappi kertoo.

Pohjois-Suomen matkailutoimijat kertovat Lapin mukaan bensanhinnan pitävän suomalaislomailijat poissa pitkiltä automatkoilta. Vaikka kotimaan turismissa on haasteita, Lapin mukaan suomalaiset ovat olleet varsin mallikkaasti menojalalla koronarajoitusten päättymisestä saakka.

- Etenkin isot festivaalit ovat olleet tupaten täynnä porukkaa, jopa täydessä vesisateessa.

Lapin mukaan ravintoloiden ja baarien avauduttua korona-ajan patoutunut kysyntä on pitänyt huolen siitä, että asiakkaita on riittänyt. Lapin mukaan ravintola-ala kuitenkin kärsii mittavasta työvoimapulasta ja Venäjän sotimisen takia elintarvikkeiden kustannukset ovat nousseet noin 15-20 prosenttia. Tämä sekä energia nja kuljetusten kallistuminen osuu yhteen asiakkaiden heikentyneen ostovoiman kanssa.

Oma ongelmansa alalle on etätyöskentely. Lappi sanoo, että lounaspaikat ja opiskelijaravintolat ovat hätää kärsimässä, kun vakiasiakkaat eivät vieläkään palaa linjastojen äärelle.

- Lisäksi jännitetään messu- ja kongressimatkailun palautumista kotimaisella ja kansainvälisellä tasolla.

Korttidatan mukaan hotellit ovat kovassa käytössä ja kulttuuri kiinnostaa

Pankkien korttidata kertoo, että suomalaiset tykkäävät nyt käyttää palveluita, syödä ja juoda. Korttimaksuja tehdään nyt Suomessa hieman enemmän kuin ennen pandemiaa. Erityisesti palvelut, hotellit ja kulttuuri mainitaan Nordean korttidata-katsauksessa vilkastuneeksi alueeksi. Sama ilmiö on Nordean datan mukaan voimassa kaikkialla pohjoismaissa, Suomen peräti johtaessa nyt kulttuuriin käytettävän korttirahan määrässä vuoteen 2019 verrattuna.

OP Ryhmän tuoreen korttidatakatsauksen mukaan suomalaiset säästävät nyt polttoaineessa ja elintarvikkeissa, mutta vaatteisiin ja ravintoloihin käytetään rahaa aikaisempaa enemmän.

Pohjoismaissa toimiva iso ravintolakonserni NoHo Partners antoikin kesäkuussa positiivisen tulosvaroituksen arvioitua nopeamman myynnin kasvun ja valtioiden koronasulkukorvausten johdosta. Salkunrakentajan jutussa toimitusjohtaja Aku Vikström kertoo pelkästään Nokia Arenan ja Tampereen jääkiekkokisojen tuoneen 5,7 miljoonan euron liikevaihdon.

Toisaalta kun ihmiset syövät, juovat ja kokevat, tavaraan käytetään vähemmän rahaa.

- Kun palveluihin nyt käytetään rahaa, niin tavarakauppa hiljenee. Nähdään jopa negatiivista kehitystä. Korona-aikaan ihmiset ostivat tavaraa ja nyt sitä on kaapit pullollaan, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu kertoo.

Korona-ajan talouden voittajat ja häviäjät kääntyvät nyt todennäköisesti päälaelleen.

Koivu kuvaa talouteen vaikuttavia tekijöitä "ainutlaatuiseksi yhdistelmäksi". Pandemian aiheuttama palvelualojen sulku oli outo tapahtuma itsessään, ja nyt pandemiasta selvittyä inflaatio on kiihtynyt nopeammin kuin mitä ekonomistit osasivat edes odottaa.

- Monen kysymyksen edessä meidän ekonomistien on nostettava kädet ylös. Lupauksia ei voi antaa, epävarmuutta on niin paljon, Koivu sanoo.

Euroopan viihtyessä ja matkaillessa talouskasvu siis pitkittyy syksyyn saakka. Sitten mennään pakkasen puolelle, miltei kirjaimellisesti.

- Voi tulla henkisesti vaikea talvi, jos esimerkiksi Saksa joutuu rajoittamaan julkisten talojen lämmitystä kaasuvaikeuksien takia. Korkojen nousu tarkoittaa kotitalouksille kasvavia kuluja eri suunnista.

Koivu kuitenkin muistuttaa, että Euroopalla on puolellaan hyvä työtilanne: avoimia työpaikkoja riittää, ja työttömyysprosentit ovat suhteellisen matalalla. MaRan Lappi suhtautuu loppuvuoteen skeptisesti. Matkailu- ja ravintola-alan kivinen taival todennäköisesti jatkuu, toimitusjohtaja arvelee.

- Esimerkiksi jos korkojen nousu vähentää nuorten aikuisten ravintolassa käymistä, alalla on lisäongelmia tiedossa.

Torstaina 21.7. Euroopan keskuspankki päätti nostaa ohjauskorkoja odotettua enemmän. 0,25 prosentin sijasta nostoa tuli 0,5 prosenttia. EKP:n mukaan korkojen nostaminen jatkuu syksyllä.

Lue lisää:

Kalat ja kahvi kallistuvat, mutta marjoja saa halvemmalla - katso Ylen ruokakoneesta, missä ovat omien ostostesi hintapiikit

Kokeile Ylen lainalaskurilla, miten korkojen nousu iskee asuntolainaasi - pankit: Vuoden korko kaksinkertaistuu vuodessa