Vuokralaiset ry:n lakineuvoja Juho Flinck perkaa läpi vuokralaisen vastuut, oikeudet ja yleisimmät virheet.

Pitääkö vuokranantajalta kysyä lupa taulujen ripustamiseen? Tässäpä yksi epäselvyyttä herättävä kysymys. Kuva: Colourbox

Vuokralla asumiseen liittyy lukuisia periaatteita, käytäntöjä ja lakiperusteisia vastuita. Ei siis mikään ihme, jos vuokra-asumisen kiemurat laittavat toisinaan pään pyörälle.

Kysyimme Vuokralaiset ry:n lakineuvoja Juho Flinckiltä, mitkä vuokralla asumiseen liittyvät tilanteet aiheuttavat eniten hämmennystä ja missä asioissa vuokralaiset useimmiten mokaavat.

Ensimmäiseksi Flinck nostaa esiin vuokra-asumiseen liittyvät vastuut, jotka synnyttävät ajoittain hämminkiä ja epäselvyyttä. Moni on saattanut joskus tuskailla sen parissa, mitkä asiat asunnossa ovat omalla ja mitkä taas vuokranantajan vastuulla.

- Vuokranantajan vastuulle kuuluu asunnon puutteellisuuksien korjaaminen. Esimerkiksi jos jääkaappi tai muu kiinteä kodinkone hajoaa, vastuu korjauksesta tai uuden kodinkoneen hankkimisesta on vuokranantajalla.

Sen sijaan vuokralaisen vastuista suurin ja tärkein on vuokran maksaminen ajallaan. Muita vuokralaisen vastuita ovat muun muassa asunnon loppusiivous, kylpyhuoneen lattiakaivon puhdistus sekä palovaroittimen ja lamppujen vaihto.

Lue lisää: Vuokralainen, tiedätkö mitä vastuullesi kuuluu?

Toinen epäselvyyttä aiheuttava seikka koskee vuokralaisen oikeuksia. Etenkin se, mitä sisustus- ja tuunaustoimenpiteitä asunnossa saa tehdä omin luvin, herättää Flinckin mukaan aika ajoin kysymyksiä.

Seinien maalaaminen vaatii aina vuokranantajan luvan, kun taas taulujen ja peilien ripustaminen tai hyllyjen kiinnittäminen seinään ei vaadi erillistä lupaa.

Sisustusinnostuksen iskiessä osa vuokralaisista tuppaa unohtamaan sen, mitkä muutokset asunnossa vaativat vuokranantajan lupaa. Esimerkiksi seinien maalaaminen vaatii aina vuokranantajan luvan. Kuva: Colourbox

- Kohtuullinen määrä kiinnitysjälkiä seinässä lukeutuu asunnon normaaliin kulumiseen. Toki vuokranantajien mielipiteet kiinnitysjäljistä voivat vaihdella, ja aiheesta on fiksua puhua etukäteen.

Ylipäätään mieltä askarruttavista kysymyksistä kannattaa keskustella avoimesti vuokranantajan kanssa. Näin myös vältytään ikäviltä kiistoilta ja väärinkäsityksiltä.

- On hyvä muistaa, että siinä missä vuokralainen asettaa asuntoon kotinsa, vuokranantaja puolestaan antaa toisen käyttöön kalleimman omaisuutensa. Molemminpuolinen kunnioitus on toivottavaa.

Asunnon normaalin kulumisen määritelmä on monelle hämärän peitossa. Tavanomaiseksi kulumiseksi katsotaan muun muassa taulujen tai peilien kiinnittäminen seinään sekä huonekalujen lattiaan aiheuttamat varjostumat, Vuokralaiset Ry:n ohjeistuksissa kerrotaan.

- Ajan myötä tapahtunut kuluminen ja vähitellen syntyneet vauriot tulkitaan asunnon normaaliksi kulumiseksi. Sen sijaan äkisti, tietyn vahinkotapahtuman seurauksena sattuneet jäljet eivät lukeudu tähän.

Myös korvausvastuu mietityttää monia. Lähtökohtaisesti vuokralainen ei vastaa asunnon normaalista kulumisesta ellei näin ole erikseen sovittu. Tahallisesti aiheutetut tai laiminlyönnin vuoksi syntyneet vahingot korvaa vuokralainen itse.

Lain mukaan asunnossa sattuneista vahingoista tulee ilmoittaa vuokranantajalle heti vahingon sattuessa.

Flinckin mukaan vuokralla asuvilta tulee paljon yhteydenottoja vuokrasopimuksiin liittyen. Kysymyksiä ja pulmatilanteita aiheuttavat muun muassa asunnon ensimmäinen mahdollinen irtisanomispäivä ja vuokrankorotusperusteet. Näitä Flinck ei suosittele allekirjoittamaan ilman niiden sisältöön perehtymistä.

Mikäli toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen irtisanoo ennen ensimmäistä irtisanomispäivää, saattaa huolimattomasti vuokrasopimuksen lukenut yllättyä, kun maksettavaksi kilahtaa tuntuva sopimussakko. Kuva: Colourbox

- Ylipäätään vuokrasopimuksessa ei kannata allekirjoittaa mitään sellaista, mitä ei täysin ymmärrä. Esimerkiksi jos vuokrankorotus perustuu indeksiehtoon, on hyvä tehdä selväksi se, mihin indeksiin korotus perustuu ja milloin vuokran suuruus tarkistetaan.

Jos vuokrasopimuksen kiemuroita ei täysin ymmärrä, saattaa myös yllättyä lisäkuluista, joita sopimukseen kirjattujen ehtojen rikkominen tuo mukanaan.

Esimerkiksi jos määräaikaiseksi tehdyn vuokrasopimuksen irtisanoo ennen ensimmäistä irtisanomispäivää, vuokralainen on velvollinen maksamaan 1-2 kuukauden vuokraa vastaavaan sopimussakon, mikäli sellaisesta on vuokrasopimuksessa sovittu.

Joskus myös toistaiseksi tehtyihin vuokrasopimuksiin on määritelty irtisanomisajan alkamispäivä esimerkiksi 11 kuukauden päähän vuokrasuhteen alkamisesta. Siksi sopimuksesta kannattaakin aina tarkistaa, mikä on ensimmäinen mahdollinen irtisanomispäivä ja sopimussakon suuruus.

Monia vuokra-asumiseen liittyviä asioita sivutaan vain suullisesti keskustelujen lomassa. Flinck muistuttaa, ettei vuokralaisten tulisi luottaa liialti suullisiin sopimuksiin vaan kaikesta vuokranantajan kanssa sovitusta kannattaa laatia kirjallinen todiste. Näin turvaa oman selustansa mahdollisissa kiistatilanteissa.

- Muun muassa asuntoon tehtävistä muutoksista kannattaa tehdä mahdollisimman tarkka selonteko, josta selviää, mistä toimenpiteistä on sovittu, Flinck ohjeistaa.

Myös siitä, maksaako vuokranantaja vuokralaiselle korvausta tämän suorittamista asunnon kuntoa ja arvoa parantavista korjaustöistä vuokrasuhteen päättyessä, on hyvä sopia kirjallisesti.

Huolellinen dokumentointi tuo turvaa myös vuokravakuuden palautusta koskevissa kiistoissa - esimerkiksi tilanteessa, jossa vuokranantaja haluaa pidättää osan vuokravakuudesta asunnossa sattuneiden huomattavien vahinkojen vuoksi.

- Välttääkseen vakuusriitoja, asuntoon sisään ja pois muuttaessa kannattaa ottaa aina valokuvia ympäri asuntoa.

Flinck myös muistuttaa vuokralaisia pitämään huolta omista oikeuksistaan vuokravakuusriidoissa.

- Vuokravakuudesta ei voi pidättää suurempaa summaa kuin mitä asuntoon syntyneiden vahinkojen korvaaminen todellisuudessa vaatii. Lisäksi vuokranantajalla on velvollisuus toteuttaa korjaustyöt vuokralaiselle edullisimmalla tavalla.

Lähteet: Vuokralaiset Ry