Mykolajivin kaupungista kotoisin olevan ukrainalainen Yaryna Homoniuk lähti sotaa pakoon Suomeen kuultuaan Venäjän armeijan raakuuksista Butsassa.

- Pelkäsimme, että he [venäläiset sotilaat] tekisivät niin myös meille, sodan aikaan Kiovassa majaillut Homoniuk sanoo.

Homoniuk on yksi yli 34 000 ukrainalaisesta, jotka ovat paenneet Suomeen sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyksensä helmikuussa.

Tilapäistä suojelua hakevia ukrainalaisia on nyt saapunut Suomeen enemmän kuin kaikkia turvapaikanhakijoita oli yhteensä vuonna 2015. Tuolloin turvapaikkaa haki 32 500 ihmistä, mikä oli enemmän kuin koskaan aiemmin.

Kirjanpitäjänä Ukrainassa työskennellyt Yaryna Homoniuk on tyypillinen Suomeen paennut ukrainalainen: työikäinen nainen, joka asuu yksityismajoituksessa.

Iso osa ukrainalaisista asuu yksityismajoituksessa

Ukrainasta paenneiden asema poikkeaa turvapaikanhakijoista. Ukrainalaiset ovat oikeutettuja tilapäiseen suojeluun eli he saavat oleskella, tehdä töitä ja opiskella maassa tilapäisesti. Suojelua voi saada enintään kolmen vuoden ajan. Turvapaikka taas oikeuttaa tätä pidempään oleskelulupaan.

Yaryna Homoniuk sai tiedon suojelusta muutamassa päivässä. Seuraava askel oli löytää väliaikainen majoitus. Vastaanottokeskuksen kautta hän päätyi asumaan suomalaisen perheen kotiin.

Maahanmuuttoviraston tietojen mukaan lähes 60 prosenttia suojelupäätöksen saaneista on yksityismajoituksessa eri puolilla Suomea.

Homoniuk kertoo saaneensa paljon apua majoituksesta päivittäistavaroihin ja vaatteisiin.

- Luulin, että Pohjoismaissa ollaan tiukkoja, mutta ihmiset ovat olleet lämpimiä ja auttaneet meitä kaikessa.

Suomeen tulijoista suurin osa on työikäisiä

Tiedämme, että iso osa Suomeen saapuneista ukrainalaisista on äitejä lapsineen. Työikäisiä on hieman yli 60 prosenttia kaikista tulijoista.

Osa ukrainalaisista on ollut Suomessa jo viisi kuukautta. Aika on pitkä ja siksi yhä useampi ukrainalainen tarvitsee välittömän suojelun sijaan tukea elämän jälleenrakentamiseen, sanoo Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen.

- Pitäisi alkaa pohtia esimerkiksi sitä, miten voisimme tukea nykyistä itsenäisempää asumista.

Myös Yaryna Homoniuk toivoo löytävänsä väliaikaista perhemajoitusta pysyvämmän majoituksen ja työpaikan Suomesta. Toistaiseksi työnhaku on kariutunut suomen kielen taidon puutteeseen.

- Uskon, että ihmisen pitää osata sen maan kieltä, jossa hän asuu. Ei vain löytääkseen töitä, vaan kommunikoidakseen ihmisten kanssa, kieliopinnot pian aloittava Homoniuk sanoo.

Arvioiden mukaan noin viidennes Suomeen tulleista osaa englantia. Tästä syystä työnhakuun kiinni pääseminen ja töiden saaminen on osoittautunut vaikeaksi.

- Työnantajien kannalta haasteena on myös se, että heidän pitää hyväksyä tilanteen väliaikaisuus. Paenneet eivät usein ole hakemassa pitkäkestoista työsuhdetta, Pakolaisavun Annu Lehtinen sanoo.

Suomeen työllistyneistä ei ole virallisia lukuja, sillä viranomaisten tietoon tulee vain työttömiksi työnhakijoiksi ilmoittautuneet. Heitä on tähän mennessä noin 2 500.

Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan suurin osa heistä, jotka haluavat töihin, työllistyvät ilman työnhakijaksi rekisteröitymistä.

Ukrainalaislapsilla ei ole oppivelvollisuutta, oikeus kouluun on

Vaikka työikäiset ovat suurin Ukrainasta paenneiden ryhmä Suomessa, joukosta noin kolmannes eli reilut 10 000 on alaikäisiä. Ukrainalaiset lapset ja nuoret eivät ole oppivelvollisia, mutta heillä on oikeus käydä Suomessa koulua.

Opetushallituksen mukaan syksyllä kouluun menevien määrä selviää tarkasti vasta, kun lukukausi alkaa. Keväällä noin puolet maassa olevista kävi suomalaista koulua.

Moni on jatkanut ukrainalaista etäkoulua, koska halu palata kotimaahan mahdollisimman pian on kova, sanoo Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrova.

- Kannustamme kaikkia käymään suomalaista koulua, koska opetus on kuuluisaa joka puolella maailmaa, Dibrova sanoo.

Lasten ja työikäisten lisäksi tukitoimien suunnittelussa pitää huomioida myös ikääntyneet, joita on rekisteröity Suomessa reilu tuhat.

- Ikääntyvien joukossa on syrjäytymisvaarassa oleva ryhmä, joka saattaa jäädä huomiotta, jos keskitymme vain koulua käyvien ja työikäisten tilanteeseen, Pakolaisavun Annu Lehtinen sanoo.

Millaisia kokemuksia sinulla on ollut siitä, miten Ukrainasta paenneita on onnistuttu auttamaan Suomessa? Toimittajamme Riku Roslund tekee juttua aiheesta. Voit olla yhteydessä suoraan häneen riku.roslund@yle.fi tai p. 044-421 0842.

Illan A-studio kysyy, millaista tukea ukrainalaiset ovat saaneet Suomessa. Vieraina Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen ja sisäministeriön maahanmuutto-osaston osastopäällikkö Minna Hulkkonen. Lähetys alkaa TV1:ssä ja Areenassa kello 21.00.

Lue lisää:

Itä-Suomen yliopisto tarjoaa ukrainalaisopiskelijoille ilmaista erillisopinto-oikeutta

Mariia Golovinskaja tuli Suomeen ja päätti, ettei ala elää yhteiskunnan tuilla - jo sata ukrainalaista kertonut halustaan ryhtyä yrittäjiksi

Valerii Belosluptsev, 32, saapui Kauhavalle tuhotusta Mariupolista eikä haaveile paluusta - työpaikat vetävät ukrainalaisia Etelä-Pohjanmaalle