Suomen valtiolla on 137 miljardia velkaa ja lisää tulee. Valtio on velkaantunut viime vuosina nopeasti ja korot lähtivät nousuun vuoden alussa. Valtiovarainministeriö aloittaa valtion ensi vuoden budjetin valmistelun tällä viikolla.
Suomi on velkaantunut etenkin koronakriisin aikana - kuten muutkin EU-maat. Ukrainan sodan jälkeen Suomi on päättänyt myös satsata maanpuolustukseen - lainarahalla.
Vielä keväällä valtiovarainministeriö arvioi, että Suomella menee korkokuluihin tänä vuonna 700 miljoonaa euroa. Nyt näyttää siltä, että korkoihin kuluukin 1,2 miljardia. Näkemykset siitä, mikä on Suomen talouden pahin uhkakuva kuitenkin vaihtelevat.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju on sitä mieltä, että Suomessa elettiin aivan liian pitkään korkoharhassa.
- Ennen kaikkea tämä nyt osoittaa sen, että oli naurettavaa populismia väittää niinkin lähellä kuin vuosi sitten, että olemme tulleet uuteen aikaan, jossa velalla ei ole merkitystä.
Finanssineuvos Jenni Pääkkönen valtiovarainministeriöstä myöntää, että viime aikoina on koroissa on nähty tavallista enemmän heiluntaa.
- Päättäjien kannalta tärkeintä on se, että nollakoron aika on ohi ja velalla on taas hinta. Korkomenot ovat pois jostakin muualta, mikä tarkoittaa, että velan kasvua täytyy hillitä, jotta tulevaisuuden korkomenot eivät syö liikaa julkisia varoja, Pääkkönen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa
Suomi on siis ottanut velkaa koronakriisiä varten ja lisää tarvitaan puolustusmenoihin. Etlan Kangasharju muistuttaa, että sen lisäksi Marinin hallitus on ottanut lähes kymmenen miljardia velkaa tulevaisuusinvestointeihin. Menojen piti olla väliaikaisia. Niistä tulikin lopulta pysyviä.
- Onhan se hyvä, että ammatillisiin kouluihin on palkattu lisää opettajia, mutta emme me voi joka hallinnonalalle näin paljon lisärahaa antaa, koska meidän pitää ruveta säästämään jossain vaiheessa.
Kangasharju ei halua kuitenkaan julistaa maailmanlopun meininkiä vielä tämän eikä seuraavankaan hallituksen aikana.
- Mutta jos viime vuosien meno jatkuu vielä muutaman hallituksen ajan, niin varmasti ollaan siinä tilanteessa, että velkakriisi on mahdollinen.
Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto ei pidä korkojen nousua suurena uhkana. Korot nousevat, mutta samaan aikaan inflaatio laukkaa ja se syö velkaa.
- Alkukeväästä ykköshuoli oli koron nousu ja inflaatio sen taustalla. Voi sanoa, että koron nousua enemmän huomio kohdistuu nyt kasvuun. Koron nousu vaikuttaa vähemmän kuin kaasuhanojen sulkeminen.
Suomi ei ole riippuvainen Venäjän maakaasusta, mutta jos Suomelle tärkeät Keski-Euroopan vientimaat joutuvat taantumaan, se tuntuu pian Suomen taloudessa.
- Jos käy niin, että kaasuhanat menevät kokonaan kiinni, Saksan ja Italian taloudet ovat taantumassa, se vaikuttaa väistämättä Suomeen. Tämä näkyy siinä, että kun alkuvuonna lainojen korot olivat reippaassa nousussa, niin kesällä Suomen valtionlainan viitekorot ovat tulleet jo selvästi alas.
Suomi on elänyt viime vuodet poikkeuksellista aikaa. Kun korot ovat olleet miinusmerkkiset, valtio on saanut hetkittäin jopa rahaa siitä, että se on ottanut lainaa.
- Edelleen korkotaso, jota valtio maksaa velastaan on poikkeuksellisen alhainen. Se on erityisen alhainen, kun huomioidaan, mikä inflaatiovauhti meillä on, Murto sanoo.
Kaasukriisin lisäksi Suomen valtion taloutta uhkaa myös ikärakenne. Tulevaisuudessa ei ole veronmaksajia, jotka lyhentäisivät valtionvelkaa.
- Meillä on rakenteellinen onglema, joka vähän muistuttaa Italiaa, samanlainen väestörakenne. On vaikea päästä tästä velasta irti, Murto sanoo.
Valtionvelkaa ei voi kuitenkaan verrata esimerkiksi kotitalouksien asuntolainoihin. Valtionvelan korot eivät heilahtele kuuden tai 12 kuukauden euriborin tahdissa. Etlan Kangasharju muistuttaa, että kotitalouksien ja valtionvelkaa ei voi verrata toisiinsa.
- Valtion kassanhoidossahan korot heilahtelevat paljon vähemmän. Kun yksi kymmenen vuoden velkakirja on otettu, niin sillä samalla korollahan maksetaan korkoa koko kymmenen vuotta.
Kestävyysvaje huolestuttaa myös Kangasharjua. Kestävyysvaje tarkoittaa tilannetta, joss julkinen talous velkaantuu ja menot kasvavat, kun väki vanhenee. Kangasharju pitää outona ajatusta, että "nyt ei tarvitse tehdä mitään, tehdään sitten myöhemmin"
- Meidän pitäisi ottaa tämä velka haltuun. Tässä ja nyt ei ole vielä kriisitunnelmaa, mutta tällä menolla olemme pian keskieurooppalainen maa, Kangasharju sanoo.
"Epävarmuuden vuosikymmen" on päässyt vasta alkuun - Suomen taloudessa menee hyvin, mutta näkymät murenevat käsiin
TetraSys Oy.