Kosovon serbialueella viime viikolla roihahtaneet levottomuudet alkoivat uusista maahantulomääräyksistä, mutta ne ovat jatkumoa maan albaanienemmistön ja serbivähemmistön tulehtuneille suhteille.
Monet Kosovon serbit eivät vieläkään tunnusta Kosovon omia instituutioita, vaikka maa julistautui itsenäiseksi Serbiasta jo vuonna 2008. Yksi esimerkki lojaalisuudesta Serbiaa kohtaan on, että noin 50 000 Kosovon serbillä on edelleen serbialaiset henkilöpaperit ja autossaan serbialaiset rekisterikilvet.
Tuoreet levottomuudet laukaisi Kosovon määräys, että Kosovon serbien on vaihdettava kahden kuukauden kuluessa rekisterikilvet kosovolaisiksi. Lisäksi Kosovo vaati, että serbialaisen henkilöllisyystodistuksen haltijoiden on vaihdettava ne väliaikaisiin asiakirjoihin Kosovossa oleskelunsa ajaksi.
Vastalauseena serbit tukkivat teitä maan pohjoisosassa ja tunnistamattomat miehet ampuivat kohti poliisia. Kukaan ei haavoittunut. Poliisin mukaan useita tukituille teille tulleita albaaneja pahoinpideltiin. Poliisi kertoi sunnuntaina sulkeneensa kaksi rajanylityspaikkaa tilanteen kiristymisen takia.
Rauhoittaakseen tilannetta Kosovon hallitus päätti sunnuntaina lykätä rekisterikilpiuudistuksen toimeenpanoa kuukaudella. Viranomaiset alkoivat kuitenkin maanantaina antaa rajanylittäjille kosovolaisia henkilöpapereita, koska serbit eivät olleet suostuneet purkamaan tiesulkuja.
Vuosi sitten serbit tukkivat niin ikään teitä samalla alueella, kun Kosovo yritti saada heidät vaihtamaan rekisterikilvet kosovolaisiin.
Kun Jugoslavia alkoi hajota 1990-luvulla, Kosovo oli Serbian maakunta. Enemmistö kosovolaisista on albaaneja, ja he alkoivat myös vaatia itsenäisyyttä.
1990-luvun lopulla Serbian ja albaanisissien välillä puhkesi sota, kun Serbia yritti tukahduttaa itsenäisyysliikehdinnän. Sota ajoi satojatuhansia kosovolaisia pakolaisiksi.
Serbit taipuivat vetämään joukkonsa Kosovosta, kun sotilasliitto Nato aloitti vuonna 1999 sitä vastaan pommitukset. YK alkoi hallinnoida Kosovoa, ja se pystyi kehittämään itsenäisiä valtiollisia instituutioita. Noin 280 000 serbiä pakeni Kosovosta.
2000-luvulla Serbia ja Kosovo neuvottelivat Kosovon asemasta YK:n pääneuvottelijan Martti Ahtisaaren välityksellä. Serbia olisi suostunut vain Kosovon rajoitettuun itsehallintoon. Kosovo vaati itsenäisyyttä ja neuvottelujen kariuduttua maa julistautui itsenäiseksi vuonna 2008.
Kosovon itsenäisyyden on tunnustanut yli sata maata, joukossa Suomi. Muun muassa Serbia ja Venäjä eivät sitä ole sen sijaan tehneet. (<-tässä voisi mainita myös Espanjan, hekään eivät tietääkseni tunnista Kosovoa)
Serbia ja Kosovo aloittivat vuonna 2013 neuvottelut avointen kysymysten ratkaisemiseksi, mutta niissä ei ole juuri edetty.
Kosovoon jääneistä serbeistä moni ei tunnusta edelleenkään maansa itsenäistymistä, mikä kiristää suhteita albaaniväestöön. Kosovon pohjoisosan serbialueilla käytetään kaupoissa Serbian dinaaria ja koulujen opetus perustuu Serbian hyväksymään opetusohjelmaan, kuvaa uutiskanava France 24.
Esimerkiksi runsaan 80 000 asukkaan Mitrovican kaupungin 12-tuhantisen serbiväestön pääasiallisia työnantajia ovat Serbian rahoittamat instituutiot, uutiskanava kertoo.
Lue lisää:
TetraSys Oy.