Taustalla kytee Kosovon uusi rajapolitiikka.

Serbian presidentti Aleksandar Vucic parlamentissa Belgradissa toukokuussa 2022. Kuva: Predrag Milosavljevic / Xinhua / Zuma

Kosovon poliisi sulki sunnuntaina kaksi Serbian vastaista raja-asemaa vastineena selvittämättömiksi jääneisiin laukauksiin kohti viranomaisia. Tilannetta on kärjistänyt uusi laki, joka sai maan pohjoisosassa asuvan serbivähemmistön tukkimaan protestina teitä. Uutistoimisto AFP:n tietojen mukaan liikkeellä oli satoja serbejä.

Tulenaran lakihankkeen nojalla hallitus on edellyttänyt Kosovoon pyrkiviltä Serbian kansalaisilta uutta ja väliaikaista henkilötodistusta. Lisäksi hallitus vaati Serbiassa annettujen rekisterikilpien vaihtamista kosovolaisiksi kahden kuukauden kuluessa. Reutersin mukaan lain toimeenpanoa on kuitenkin lykätty.

Serbian presidentti Aleksandar Vucic sanoi sunnuntaina, ettei Kosovon tilanne ole koskaan ollut vaikeampi Serbialle ja etnisille serbeille. Vucic myös uhosi, että serbeihin kohdistuvat hyökkäykset johtaisivat "Serbian voittoon". Kosovon pääministeri Albin Kurti syytti Vucicia levottomuuksiin yllyttämisestä.

Kosovo julistautui itsenäiseksi Serbiasta vuonna 2008. Ennen 1990-lukua maa oli Serbian tavoin osa sosialistista Jugoslaviaa. Liittotasavallan romahdus johti raakaan sotaan serbien ja Kosovon enemmistön muodostavien albaanien välillä. Tänä päivänä noin 7 prosenttia Kosovon väkiluvusta on serbejä.

Sodassa läntinen sotilasliitto Nato tuki Kosovoa, Venäjä puolestaan Slobodan Milosevichin johtamaa Serbiaa. Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova syytti jännitteiden uudesta kiristymisestä Kosovoa ja "perusteettomia syrjintälakeja".

Päälle 100 maata on tunnustanut Kosovon itsenäiseksi valtioksi. Joukkoon eivät kuulu Serbia tai Venäjä. Serbian johto pitää Kosovoa edelleen Serbian maakuntana. Monet Kosovon pohjoisosissa asuvista serbeistä eivät myöskään koe nykyisiä valtionrajoja oikeiksi.