Suhteita Afganistaniin ei voi normalisoida ennen näkyvää suunnanmuutosta Talebanin politiikassa.

Taleban on määrännyt, että naisten on peitettävä kasvonsa julkisilla paikoilla. Nämä naiset jonottivat avustusta YK:n pakolaisleirillä lähellä Kabulia 28. heinäkuuta. Kuva: Wakil Kohsar / AFP / Lehtikuva

Talebanin uudesta valtaannoususta Afganistanissa tulee pian kuluneeksi tasan vuosi. Ääriliike otti maan pääkaupungin Kabulin haltuunsa 15. elokuuta 2021, heti vaaleilla valitun ja länsivaltojen tukeman Afganistanin hallituksen nopean romahduksen jälkeen. Taleban julisti maahan islamilaisen emiraatin, jonka hallinto ja oikeuskäytännöt perustuvat sharia-lakiin.

Kabulin kukistumista seurasi ennennäkemätön pakolaiskriisi. Yhdysvallat liittolaisineen järjesti pääkaupungista ulos pyrkineille ilmasillan, jonka avulla yli 120?000 ihmistä pääsi pakoon uutta hallintoa. Mukana operaatiossa oli myös Suomi.

Vuoden maata hallinnut Taleban on pettänyt lupaukset, joita sen johtajat antoivat voittonsa jälkeen. Uusi hallinto ei ole sallinut tyttöjen opiskelua alakoulua korkeammalle, vaikka se niin vakuutti. Koulutetut naiset on pakotettu ulos työpaikoistaan ja suljettu takaisin kotiin. Edellisen hallinnon jäsenet, länsimaiden palveluksessa työskennelleet ja ääriliikkeen poliittiset vastustajat joutuvat yhä vainon kohteeksi, vaikka Talebanin johto on vakuuttanut sovinnollisuuttaan.

Hirmuhallinnon vuoksi Taleban on yhä länsiyhteisön pakotteiden kohteena, eikä hallitus ole saanut kansainvälistä tunnustusta. Neuvottelut Yhdysvaltoihin jäädytettyjen Afganistanin valtion varojen palauttamiseksi Talebanin käyttöön eivät nekään ole edenneet.

Lue lisää: Afganistanin ahdinko jäi Ukrainan jalkoihin - tutkija pessimistinen tyttöjen kouluun pääsystä

Taleban ei puolestaan ei siedä sitä, että länsiyhteisö edellyttää muutoksia ääriliikkeen politiikkaan, jotta suhteet voitaisiin normalisoida. Julkisuudessa vain hyvin harvoin esiintyvä Talebanin korkein hengellinen johtaja, mullah Haibatullah Akhunzada, piti aiheesta poikkeuksellisen puheen Kabulissa kuukausi sitten.

-?Miksi ulkomaailma puuttuu meidän asioihimme, ihmetteli Akhundzada uutiskanava Al Jazeeran mukaan.

-?Meiltä kysytään, miksi emme tee sitä tai miksi emme tee tätä. Miksi ulkomaailma sotkeutuu meidän työhömme?

Akhunzadalle voisi vastata vaikka näin: Siksi, että ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia ja loukkaamattomia. Siksi, ettei Afganistanin tyttöjen ja naisten alistaminen liikkeen äärivanhoilliseen komentoon ole millään tavalla hyväksyttävää. Ja siksi, ettei Talebanin hallintoon voi luottaa. Talebanille kyllä kelpaisi länsimaiden taloudellinen apu, mutta liikkeen vakuutukset kansalaisten inhimillisestä kohtelusta ovat osoittautuneet tyhjiksi.

Ikävä kyllä, lupauksia ovat pettäneet myös länsivallat. Evakuointioperaatio jäi kesken, eikä kaikkia Talebanin vainoa pelkääviä afganistanilaisia ole vieläkään saatu turvaan.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on ajanut Euroopan aivan uuteen tilanteeseen, jossa Afganistanin kaltaiset kaukaiset katastrofit helposti unohtuvat. Näin ei saisi käydä. Afganistanin tyttöjen ja naisten asia on myös meidän asiamme.