Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistykselle on tullut viime aikoina hoidettavaksi paljon siilien poikasia.

Yhdistyksen mukaan huonokuntoisia ja orpoja poikasia löytyy päivittäin. Tähän mennessä niitä on saapunut vapaaehtoisten hoiviin noin 150.

Vaikka määrä on suuri, se ei ole suinkaan tavaton, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Nella Muurinen.

- Tämä on meille vakiomäärä. Tavallisesti meille tulee vuodessa hoitoon 300-400 siiliä, joista yli puolet ovat poikasia, hän kertoo.

Poikaset voivat päätyä yhdistykselle esimerkiksi silloin, jos niiden emolle sattuu jotain. Kun emo ei palaa pesään, avuttomat poikaset lähtevät ruoan perässä itse liikkeelle.

Siiliemoja on voinut jäädä rotanloukkuihin, auton alle tai ne ovat voineet joutua koirien tai muiden eläinten puremaksi.

- Ne voivat myös sotkeutua marjaverkkoihin tai jalkapalloverkkoihin. Jotkut myös tekevät ilkivaltaa siileille. Myös erilaiset loisongelmat aiheuttavat siileille hoidon tarvetta, Muurinen sanoo.

Emojakin on päätynyt tänä kesänä yhdistykselle hoitoon.

- Siinä tapauksessa yritämme etsiä poikasia, mutta niiden löytäminen voi olla hyvin vaikeaa.

Pienet siilit kaipaavat ympärivuorokautista hoivaa

Pikkuisten poikasten hoitaminen vaatii paljon työtä. Etenkin imeväisikäiset ja huonokuntoiset poikaset kaipaavat ympärivuorokautista huolenpitoa.

Niille tulee myös antaa äidinmaidonvastiketta ja toipilasruokaa, jotka ovat hintavia. Osa pikkuisista pitää ruokkia käsin ruiskun avulla, mikä taas vie aikaa.

Nella Muurisen mukaan valtaosaa siileistä hoitaa kolme vapaaehtoista.

- He voivat joutua tekemään sekä päivä- että yövuoroja, ja nukkumaan päiväunia siinä välissä. Yöllinen hoito nimittäin nostaa siilien selviytymisprosenttia kovasti.

Kun poikaset ovat saavuttaneet vieroitusiän ja terveen painon, ne tutustuvat vapauteen ensiksi ulkotarhassa. Sieltä ne pyritään palauttamaan niiden löytöpaikoille, jonne niille järjestetään myös joksikin aikaa tukiruokintaa.

Ideaalitapauksessa imeväikäisinä tulleet poikaset palautuvat luontoon suoraan ulkotarhasta.

- Niin ne oppivat lopulta löytämään oman ravintonsa ja pesäpaikan, ja sopeutuvat villiin elämään.

Jokainen voi vaikuttaa siihen, joutuuko siili pulaan

Yhdistykselle on tullut hoitoon siilinpoikasia eri puolilta Uuttamaata: niin pääkaupunkiseudulta kuin sen ulkopuoleltakin, muun muassa Järvenpäästä, Mäntsälästä, Hyvinkään alueelta, Heinolasta, Kouvolasta, Hämeenlinnasta ja Lahdesta.

Puheenjohtaja Nella Muurinen toivoo, että ihmiset ottaisivat arjessaan eläimet huomioon. Hän huomauttaa, että ihmiset vaikuttavat usein joko suoraan tai välillisesti siihen, että luonnonvarainen eläin joutuu pulaan.

- Siilit liikkuvat aamu- ja iltahämärässä, jolloin on syytä olla valppaana autolla ajaessa ja laskea nopeutta. Tielle voi hypätä yllättäen muitakin eläimiä, hän sanoo.

Hän neuvoo myös tarkistamaan ettei pihalla ole siiliä, ennen kuin koiran päästää vapaaksi. Myös jalkapallomaalit ja vastaavat kannattaisi kerätä käytön jälkeen pois pihalta, etteivät siilit jää kiinni niihin.

- Marjaverkot tulee tarkistaa päivittäin sotkeutuneiden eläinten varalta. Lisäksi rotanloukut pitäisi virittää niin, etteivät muut eläimet päädy niihin.

Lue seuraavaksi:

Villieläinhoitolassa hoidetaan robottiruohonleikkureiden silpomia siilejä nyt päivittäin - villieläimet tunnistavia robotteja saadaan vielä odottaa

Siileistä pitää Englannissa meteliä Queen-tähti, Suomessa ei juuri kukaan - aktiivien mielestä nyt pitää herätä, tai siilejä ei enää ole

Pitkään jatkunut helle koettelee luonnoneläimiä - asiantuntija: Pihasi voi olla pelastava keidas