Apinarokkoon liittyvistä kuolemista on kerrottu nyt kahdessa maanosassa Afrikan ulkopuolella: Etelä-Amerikassa ja Euroopassa.

Euroopassa apinarokkoon liittyvistä kuolemista kertoi ensimmäiseksi Espanja. Maan ensimmäisestä kuolemantapauksesta uutisoitiin perjantaina ja toisesta lauantaina.

Aiemmin perjantaina Brasiliassa tuli ilmi apinarokkoon liittyvä kuolemantapaus. Se oli ensimmäinen laatuaan Afrikan ulkopuolella.

Brasiliassa kuollut mies sairasti syöpää

Vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, aiheuttiko apinarokko varsinaisesti yhtäkään näistä kolmesta kuolemantapauksesta.

Brasilian terveysministeriön mukaan apinarokkoviruksen saanut 41-vuotias mies sairasti imusolmukesyöpää ja hänen immuunijärjestelmänsä oli heikentynyt. Hän oli valmiiksi sairaalahoidossa.

Espanjassa kuolinsyyn tutkinta on vielä kesken. Terveysviranomaisten mukaan kuolleet olivat kaksi nuorta miestä.

Maailman terveysjärjestön mukaan apinarokkotapauksia on todettu Afrikan ulkopuolella toukokuun alusta lähtien yli 18 000.

Espanjassa viruksen on saanut noin 4 000 henkilöä, Brasiliassa noin 1 000.

Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että apinarokkoon liittyviä kuolemantapauksia on odotettavissa lisää myös Euroopassa. WHO kehottaa toimiin viruksen leviämisen ehkäisemiksi.

Viikko sitten WHO julisti apinarokon maailmanlaajuiseksi kansanterveysuhaksi. Moni maa on jo varautunut rokottamalla kansalaisiaan.

Suomeen pitäisi saapua noin tuhat annosta apinarokkorokotetta heinäkuun lopussa. Rokotteet on tarkoitettu lähinnä apinarokolle tiettävästi altistuneille.

HUSin Lasse Lehtonen: Tämä ei ollut yllätys

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen mukaan tuoreet kuolemantapaukset antavat aihetta miettiä apinarokkorokotusten kohdentamista.

Lehtonen arvioi, että todennäköisesti esimerkiksi HIV-tartunnan saaneet ovat jonkin verran herkempiä apinarokon vaikealle muodolle.

Kuolemantapausten laajeneminen Afrikan ulkopuolelle ei tullut Lehtoselle yllätyksenä.

- Jos immuunivaste on heikentynyt, apinarokosta voi tulla aikuisellekin vaarallinen tauti. Muuten se on vaarallinen lähinnä vain alle 8-vuotiaille lapsille.

Lehtosen mukaan apinarokkoa ei kannata pelätä, mutta varovaisuuteen on hyvä pyrkiä.

- Tämä on samanlainen asia kuin kaikki muutkin tarttuvat taudit. Niiden olemassaolo on syytä muistaa, ja erityisesti sukupuolikäyttäytymiseen liittyvien infektioiden mahdollisuus on hyvä pitää mielessä, Lehtonen sanoo.

Apinarokko ei tartu herkästi

Apinarokkoa esiintyy Afrikassa aika ajoin. Afrikan ulkopuolelle se on levinnyt eläinten ja matkailun välityksellä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan apinarokko ei tartu herkästi ihmisestä toiseen. Tartunnan voi kuitenkin saada erityisesti suorassa kontaktissa sairastuneen ihmisen ihomuutoksiin ja pisaroiden välityksellä pitkään kestävässä kasvokkaisessa lähikontaktissa.

Vuonna 2022 Afrikan ulkopuolella todetuista tartunnoista valtaosa on saatu seksissä. Tartuntoja on todettu etenkin miehillä, joilla on seksiä miesten kanssa.

THL:n mukaan on todennäköistä, että riski tartuntoihin kasvaa, jos seksikumppaneita on runsaasti.

Oireina kuumetta, särkyjä ja rakkuloita

Apinarokon ensioireita voivat olla kuume, päänsärky, turvonneet imusolmukkeet, selkäkipu, lihaskivut ja väsymys.

Iho-oireita alkaa esiintyä yleensä 1-3 päivää kuumeen alkamisen jälkeen. Rakkulamaista ihottumaa muodostuu erityisesti kasvoihin sekä käsien ja jalkojen alueelle.

Oireet kestävät tyypillisesti 2-4 viikkoa. Yleensä tauti paranee itsestään.

Lue lisää:

Onko apinarokko sittenkään vain seksitauti? Esitimme tämän ja kahdeksan muuta kysymystä virologille

Suomeen tulee pian noin tuhat annosta apinarokkorokotetta - vain harva voi saada

WHO julisti apinarokon maailmanlaajuiseksi terveysuhaksi