- Ensimmäisinä päivinä erikoisoperaation alkamisen jälkeen minulla oli täyden maailmanlopun tunne. Tuntui kuin emme eläisi vaan olisimme kauhuelokuvassa tietämättä, milloin se loppuu, milloin lopputekstit tulevat, moskovalainen Natalja kertoo.
Venäjän sota Ukrainassa jatkuu jo kuudetta kuukautta. Yle haastatteli neljää moskovalaista siitä, mitä he nyt ajattelevat sodasta.
Maaliskuussa Venäjällä säädettiin tiukka laki valeuutisista - Venäjän asevoimien mustamaalaamisesta voi saada jopa 15 vuoden vankeustuomion.
Mikä tahansa virallisesta poikkeava tieto lasketaan mustamaalaamiseksi, muun muassa sodan kutsuminen sodaksi ja ukrainalaisista siviiliuhreista kertominen. Poliittinen ilmapiiri maassa on kiristynyt entisestään.
Siksi emme käytä tähän artikkeliin haastatelluista moskovalaisista heidän oikeita nimiään.
Sodan alkupäivinä Natalja ei nukkunut ja luki jatkuvasti uutisia.
Kaduilla tuli häntä vastaan ihmisiä, joilla oli myös punaiset silmät - hekään eivät olleet nukkuneet ja selasivat jatkuvasti puhelinta yrittäen ymmärtää, mitä tapahtuu, mutta eivät silti ymmärtäneet.
- Oli paljon kysymyksiä ja vähän vastauksia ja tunne, että on kovin pieni ja maailma murentuu ympärillä, Natalja sanoo.
Poikkeuksellisetkin olot tapaavat normalisoitua.
- Aikaa on kulunut ja elämä jatkuu. Ihmiset elävät, mihinkään eivät ole kadonneet arkiset ongelmat, tavallinen elämä, Natalja sanoo nyt.
Toisaalta tilanne tuntuu yhä käsittämättömältä ja tulevaisuus epävarmalta.
Ukrainassa käytävä brutaali sota saattaa Moskovan arjessa tuntua kaukaiselta. Rintamalle päätyvät useimmiten Venäjän köyhimpien alueiden pojat.
Suurkaupunkiin yltävät sodan laukaiseman talouskamppailun laineet, kuten länsifirmojen lähtö venäläisiltä markkinoilta.
Tulot ovat laskeneet ja monet ovat menettäneet työnsä, Natalja kertoo.
- Monet eivät enää suunnittele mitään, koska se on hyödytöntä. Tiedän, että joku tästä tilanteesta hyötyykin, suurten muutosten ja kriisien tilanteesta.
Keski-ikäinen Denis sanoo, että hänen suhtautumisensa niin sanottuun erikoisoperaatioon Ukrainassa ei ole muuttunut.
- En ymmärrä, mitä me siellä teemme, Denis sanoo.
Denisin suhtautumistapaan on vaikuttanut osin se, että sota on aiheuttanut ongelmia hänen työssään verkkoyhteyksien parissa. Laitetoimittajat Nokia ja Ericsson ovat lopettaneet toimintansa Venäjällä ja myös kiinalainen Huawei on lopettanut toimitukset. Uusia tukiasemia ei enää juuri rakenneta eikä vanhoja modernisoida, Denis kertoo.
Parikymppiselle Dasalle tilanne on merkinnyt työn menetystä.
- Minä työskentelin promoottorina eurooppalaiselle brändille. Koska se lähti Venäjältä ja perui toimitukset, minut irtisanottiin, Dasa kertoo.
Jäissä ovat nyt myös ulkomaanmatkat ja eurooppalaisten bändien keikat Venäjällä.
- Periaatteessa elämä jatkuu, mutta hinnat ovat nousseet huomattavasti ja työtä on lähes mahdotonta löytää, Dasa sanoo.
Kuntosalivalmentajana työskentelevä Boris taas ei ole kokenut suuria järistyksiä omassa taloudessaan. Jotkut hänen asiakkaistaan ovat menettäneet osan tuloistaan.
- Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet mutta ne nousivat jo ennen erikoisoperaatiota, joten suurta shokkia ei ole tapahtunut, Boris sanoo.
Hän uskoo, että tilanne antaa monille venäläisille aloille sysäyksen. Pitkällä aikavälillä se on myönteistä maan taloudelle, Boris arvelee.
Hän kertoo jo tottuneensa "erikoisoperaatioon". Enää hän ei seuraa uutisia jatkuvasti vaan vain kerran viikossa.
Haastattelemamme moskovalaiset seurasivat tapahtumia sosiaalisesta mediasta, erityisesti Telegram-viestipalvelun kanavilta.
Televisiota, valtion päämediaa, ei aktiivisesti katsonut heistä kukaan. Televisiota katsovat kansalaiset ovat olleet yleensä taipuvaisempia luottamaan Kremlin sanomaan.
Denis sanoo katsovansa televisiosta vain jalkapalloa. Hänen mielestään sekä venäläisissä että länsimaisissa uutisissa esiintyy propagandaa.
Natalja on kiinnittänyt huomiota, että viime aikoina hänen tuttavansa ovat keskustelleet tilanteesta aiempaa vähemmän. Ihmiset varovat riitoja.
- On liian suuri todennäköisyys, että mielipiteet eroavat. Ei haluta riidellä, se ei auta. Olipa sinulla tai keskustelukumppanillasi mikä tahansa mielipide, se ei vaikuta tilanteeseen, Natalja sanoo.
Useimmat Ylen haastattelemat moskovalaiset suhtautuvat varsin kriittisesti niin sanottuun erikoisoperaatioon, mutta hekään eivät nimeä syylliseksi yksin Venäjää.
Natalja sanoo, että syyllisiä ovat kaikkien konfliktiin sekaantuneiden valtioiden hallitukset. Hän suree ukrainalaisia, jotka ovat sodan alla tai ovat joutuneet pakenemaan maasta. Hän sanoo säälivänsä myös venäläisiä, joita nyt pidetään vihollisina ja fasisteina, vaikka he eivät päättäneet erikoisoperaatiosta.
Natalja surkuttelee jopa eurooppalaisia, jotka nyt tuntevat nousevat hinnat taloudessaan.
- On sääli ihmisiä, jotka eivät mitään päätä, mutta aina joutuvat kärsimään hallitusten päätöksistä, Natalja sanoo.
- Minusta syyllisiä ovat sekä Ukraina että me. Mitä tehdä? En tiedä, miten tämän voisi ratkaista, Denis pohtii.
Hän myös sanoo, että länsimaatkin ajavat omia etujaan Ukrainassa heikentääkseen Venäjää.
Boris puolestaan katsoo, että länsi pitkittää sotaa toimittamalla aseita Ukrainalle. Tämä on syytös, jonka myös virallinen Venäjä on usein heittänyt länsimaille.
Riippumattoman Levada-keskuksen mielipidemittauksissa maalis-toukokuussa niin sanotun erikoisoperaation kannatus on liikkunut 70-80 prosentin tuntumassa.
Mutta voiko mielipidemittauksiin luottaa, kun väärät mielipiteenilmaukset voivat viedä jopa vankilaan?
Pietarilainen politiikan tutkija Ilja Matvejev sanoo, että on ylipäätään syytä suhtautua epäillen mielipidekyselyjen tuloksiin autoritarismin oloissa.
- Mielipidetiedustelija soittaa ihmiselle ja kysyy, tuetteko sotaa vai ette. Jos sanoo, ettei tue, tuleeko musta auto viemään tyrmään? Kuka puhuisi totta sellaisessa tilanteessa? Matvejev sanoo.
- On tehty joitakin tutkimuksia, jotka perustuvat syvähaastatteluihin ja keskusteluihin ihmisten kanssa Venäjällä. Ne osoittavat, että enemmistöllä ihmisistä ei ole mitään innostusta tähän sotaan.
Pikemminkin havaittavissa on pyrkimystä sopeutua vallitseviin oloihin, kun suuri osa väestöstä ei koe voivansa vaikuttaa politiikkaan.
Tanskalaisen Aarhusin yliopiston Venäjän-tutkimuksen professori Jeremy Morris sanoo, että mielipidemittaukset ovat liian tylppä astalo näin herkässä tilanteessa.
Sota vääristää vastauksia: ihmiset antavat sellaisia vastauksia kuin he olettavat, että heiltä odotetaan.
Tyypillisesti sotien katsotaan johtavan niin sanottuun rally around the flag -efektiin: ihmiset asettuvat valtionsa ja sen johtajien taakse eli kerääntyvät ikään kuin lipun ympärille.
Jeremy Morris kokee, että termi ei kuvaa hyvin Venäjän tilannetta. Lipun alle rynnistäminen kuvastaa enemmänkin populistisia ja nationalistisia reaktioita Yhdysvalloissa mentäessä Irakin sotaan vuonna 2003.
- Venäjä ei ole demokraattinen hallinto, siellä on laajamittaista tyytymättömyyttä ja epäluottamusta valtioon ja erityisesti poliittiseen johtoon, Morris sanoo.
Toisaalta venäläiset tiedostavat, että sota on tuomittu lännessä laajasti, maata vastaan on asetettu pakotteita ja ulkomaiset yhtiöt vetäytyvät maasta.
Morris itse on kutsunut venäläisten yleistä reaktiota defensiiviseksi konsolidaatioksi, puolustautuvaksi yhdistymiseksi. Venäläisiä ajaa yhteen tunne, että maailma tuomitsee heidät.
- En ehkä pidä siitä, mitä valtioni tekee. Mutta on selvää, että maailma on ikään kuin minua vastaan, joten reagoin puolustautuvasti, professori Morris kuvailee ajatustapaa.
Professori Morrisin mukaansa länsimaiden olisi syytä miettiä, miten ne voivat vaikuttaa venäläiseen väestöön.
Jos on tarkoitus saada venäläiset vastustamaan presidentti Vladimir Putinin hallintoa, länsimaat eivät ole onnistuneet. Osa käytetyistä toimista vieroittaa venäläisiä lännen viestistä, ajaa heitä Putinin syliin, Morris analysoi.
Professori arvostelee muun muassa Suomen päätöstä katkaista matkustajajunaliikenne Helsingin ja Pietarin välillä.
Morrisin mielestä se on poliittistä elkeilyä, joka ei palvele mitään tarkoitusta. Nyt Suomessa on alettu keskustella venäläisten turistiviisumeista.
- Monet venäläiset vastustavat sotaa ja vielä useammat vastustaisivat sitä, elleivät he saisi vaikutelmaa, että heitä pidetään kollektiivisesti syyllisinä ja vastuullisina, Jeremy Morris sanoo.
Hänen mielestään länsimaiden olisi syytä tunnustaa myös oma tekopyhyytensä: Putinin hallinnon raakuudet esimerkiksi Syyrian sodassa ja vastustajien salamurhat eivät soittaneet herätyskelloja ja länsimaat jatkoivat yhteistyötä Venäjän kanssa kaikessa rauhassa.
- Jos olemme vakavissamme Venäjän rankaisemisen kanssa, meidän pitäisi kiihdyttää siirtymää pois venäläisestä maakaasusta ja öljystä, professori Morris sanoo.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23:een saakka.
Lue lisää:
Päivittyvä Ukraina-seuranta
Ukrainan vastahyökkäys on alkamassa, sanoo asiantuntija - ydinaseuhka rajoittaa lännen halua auttaa Ukraina voittoon Venäjästä 28.7.2022
Putinin sota on jatkunut jo viisi kuukautta, ja EU:ta riivaavat hintojen nousu, helle ja taantuman pelko - uhkaako Ukrainan asia unohtua? 20.7.2022
Kuuntele lisää:
Maailmanpolitiikan arkipäivää: Venäläiset elävät elämäänsä sodan varjossa 30.7.2022
TetraSys Oy.