-?Elämme hyvin vaarallisia hetkiä, demokratia-aktivisti kertoi IS:lle Atlantassa.

Donald Trump väittää vuoden 2020 presidentinvaalien olleen vilpilliset. Hänen kannattajansa rynnäköivät Yhdysvaltain kongressirakennukseen 6. tammikuuta 2021. Kuva: SARAH SILBIGER / reuters, Leah Millis / Reuters

Atlanta, Georgia

Alussa oli suuri valhe, The Big Lie.

Tällä nimityksellä kutsutaan Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin edelleen levittämää valheellista väittämää, jonka mukaan vuoden 2020 presidentinvaalit varastettiin häneltä erilaisten vaalivilppikeinojen avulla.

Kaikki väitteet vaalivilpistä todistettiin kerta toisensa jälkeen vääriksi, ja ne kumottiin myös yli 60 eri oikeusjutussa. Joe Biden voitti vaalit rehellisesti.

Suuri valhe jatkoi kuitenkin leviämistään erilaisissa oikeistopopulistisissa medioissa ja sosiaalisessa mediassa. Sillä on edelleen vankka jalansija oikeistopopulististen MAGA-republikaanien riveissä (lyhennys Trumpin tunnuslauseesta Make America Great Again).

Suuri valhe kärjistyi väkivaltaan 6. tammikuuta 2021 Yhdysvaltain kongressirakennuksen eli Capitolin valtauksessa.

Donald Trumpin vaalihäviöstä raivostuneet kannattajat hyökkäsivät Capitoliin estääkseen Joe Bidenin vaalivoiton laillistamisen. Kuva: Leah Millis / reuters

Ja sen siemenet ovat jättäneet amerikkalaisen demokratian epäluottamuksen ja hajaannuksen tilaan.

-?Kun kansalaisilla ei ole enää jaettua uskoa perustavanlaatuisiin faktoihin, se on riski toimivalle demokratialle, sanoo Nanya Springer, joka on puolueettoman, demokratiaa puolustavan Protect Democracy -järjestön tiedottaja.

-?Suurta valhetta käytetään perusteena yrityksille pelotella äänestäjiä ja peukaloida vaaleja. Se saa myös jotkut toimimaan demokraattisen järjestelmän ulkopuolella ja turvautumaan väkivaltaan.

Yli puolet amerikkalaisista pitää mahdollisena, että maassa alkaa sisällissota muutaman seuraavan vuoden aikana, selviää Kalifornian yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.

Vaikka ajatus sisällissodasta voisi tuntua hurjalta, Springerin mukaan väkivallan lisääntyminen vaaleihin liittyen on yksi suurimmista uhista Yhdysvaltain demokratialle tällä hetkellä.

-?Poliittinen väkivalta voi laajentua ja kasvaa kapinaksi, joka tekee yhteiskunnastamme käytännössä epädemokraattisen.

Protect Democracyn tutkimuksen mukaan yli kolmasosa vaalivirkailijoista oli kokenut uhkailua, häirintää tai väkivaltaa.

-?Vaikka suuri osa amerikkalaisista on tuominnut Capitolin valtauksen ja poliittisen väkivallan, monet MAGA-liikkeen edustajista ovat jatkaneet väkivallan ihannoimista ja lietsomista, Springer sanoo.

Yhdysvaltain kongressin tutkintakomitea selvittää entisen presidentti Trumpin osallisuutta tammikuun kuudennnen päivän tapahtumiin. Komitean pitkin kesää pitämät kuulemiset televisioidaan suorana. Kuva: Al drago / AFP / Lehtikuva

Entä onko suuren valheen alulle panija Donald Trump jälleen seuraava Yhdysvaltain presidentti 2025?

Trumpin odotetaan piakkoin julkaisevan ehdokkuutensa vuoden 2024 presidentinvaaleissa. Trumpin katsotaan olevan todennäköisin republikaanisen puolueen ehdokas.

Pilviä Trumpin presidentinvaalitaivaalle kerää Capitolin valtausta tutkivan kongressin tutkintakomitean kuulemiset, joita on esitetty pitkin kesää suorina tv-lähetyksinä Yhdysvalloissa. Tosin republikaanien äänenkannattaja Fox-tv-kanava ei ole esittänyt suurinta osaa kuulemisista pääkanavallaan.

Taitavasti draamankaarta kehittelevissä tv-kuulemisessa on selvinnyt, kuinka Trump liittolaisineen yritti kaikin keinoin kumota Bidenin voiton vahvistaneen vaalituloksen, vaikka Trumpin tiedossa oli, että todisteita vaalivilpistä ei ollut.

Lue lisää: Tutkinta­komitea vaatii Trumpin saattamista vastuuseen Capitolin mellakasta: "Hän yritti tuhota kaikki demokraattiset instituutiomme"

Lue lisää: Capitol-tutkinta: Trump painosti herkeämättä oikeus­ministeriötä pysyäkseen vallassa - yritti vaihtaa ministerin mieleisekseen

Kongressin tutkintakomitean kuulemiset eivät johda oikeustoimiin Trumpia vastaan, vaan oikeusministeriö päättää aikanaan, syytetäänkö entistä presidenttiä jostakin rikoksesta. Mikäli Trump tuomittaisiin esimerkiksi kapinasta, hän ei voisi perustuslain mukaan enää asettua ehdolle julkiseen virkaan.

Lue lisää: Yhdysvaltain oikeusministeri kysyttäessä Trumpin mahdollisista syytteistä: "Kukaan ei ole lain yläpuolella"

Mutta vaikka Trump ei päätyisi ehdokkaaksi, tarjolla ehdokkaiksi on myös muita 2020 vaalituloksen kieltäjiä.

Protect Democracyn Springerin mukaan toinen suuri uhka demokratialle on, että autokraattinen eli yksinvaltainen henkilö nousee presidentiksi vuoden 2024 presidentinvaaleissa.

Vaikka populismin kasvu on henkilöitynyt Trumpiin, sen juuret ulottuvat jo George W. Bushin ja Barack Obaman presidenttikausille. Globalisaatio vei teollisuuden työpaikat, ja valkoinen amerikkalainen identiteetti oli uhattuna väestörakenteen muuttuessa. Trumpista tuli megafoni ilmiölle, joka jatkaa olemassaoloaan hänestä huolimatta.

Yhdysvaltain vaalitapa on mutkikkaampi kuin Suomessa.

Yhdysvalloissa on käytössä enemmistövaalitapa. Useissa eurooppalaisissa maissa, kuten Suomessa, käytössä on suhteellinen vaalitapa.

Osavaltiot saavat valitsijamiehiä saman verran kuin niillä on edustajia kongressissa eli edustajainhuoneessa ja senaatissa yhteensä. Edustajainhuoneen paikkaluvut taas määräytyvät osavaltioiden väkiluvun mukaan, ja senaattiin jokainen osavaltio saa edustajia kaksi.

Yhdysvaltain presidentinvaali suosii siis jonkin verran pienempiä osavaltioita, joissa enemmistö kannattaa republikaaneja.

Osavaltiossa eniten ääniä saanut ehdokas saa kaikki osavaltion valitsijamiehet, pois lukien Maine ja Nebraska, joissa äänet saattavat jakautua useammalle ehdokkaalle.

Koska useimmissa osavaltioissa voittaja osataan arvioida jo ennen vaaleja, vaalikampanjointi keskittyy usein vaa'ankieliosavaltioihin, joissa ehdokkaiden kannatukset ovat tasoissa.

Epäsuora valintatapa mahdollistaa tuloksen, jossa vähemmän ääniä maanlaajuisesti saanut ehdokas voittaa vaalin.

Esimerkiksi vuoden 2016 vaaleissa Hillary Clinton sai kolme miljoonaa ääntä enemmän kuin Donald Trump, mutta Trumpista tuli presidentti, koska hän sai enemmän valitsijamiehiä voitettuaan niukasti monia osavaltioita.

Kolmas suuri uhka on, että marraskuussa järjestettävissä kongressivaaleissa epädemokraattiset voimat onnistuvat kumoamaan vaalien tulokset joissakin osavaltioissa. Silloin toteutuisi laillisesti se, mitä entinen presidentti Donald Trump liittolaisineen pyrki laittomin keinoin tekemään vuoden 2020 presidentinvaalien jälkeen.

Vaaleissa suuri merkitys on osavaltioiden lainsäätäjillä, varsinkin kuvernöörillä ja vaaleista vastaavalla osavaltiosihteerillä. The New York Timesin analyysin mukaan Trumpin suuri valhe on saanut huomattavan jalansijan republikaanijohtoisten osavaltioiden lainsäätäjien keskuudessa.

Osavaltioiden kongressivaalien esivaaleissa republikaanisen puolueen voittajiksi on jo noussut henkilöitä, jotka kannattavat kuvernöörin tai osavaltiosihteerin mahdollisuutta kumota vaalitulos.

Trump on lietsonut kannattajissaan epäluottamusta Yhdysvaltojen vaalijärjestelmää kohtaan. Kuva: Sarah Silbiger / REUTERS

Tällaiset lainsäätäjät voisivat pyrkiä luomaan vaalilakeja, jotka mahdollistaisivat vaalitulosten mitätöinnin ja vaikeuttaisivat esimerkiksi vähemmistöjen äänioikeuden käyttämistä.

Yli sadan tutkijan allekirjoittama raportti kesäkuussa 2021 varoitti, että koko Yhdysvaltain demokratia on vaarassa.

Raportissa todettiin, että joidenkin republikaanijohtoisten osavaltioiden pyrkimykset saada aikaan "radikaaleja muutoksia" osavaltioiden vaalilakeihin tulee johtamaan tai on jo johtanut siihen, että äänestäminen muuttuu "poliittiseksi prosessiksi, joka ei enää vastaa vapaiden ja reilujen vaalien minimivaatimuksia".

Raportissa vaadittiin, että tarvitaan kansallisesti kattavat standardit, jotka takaavat vaalihallinnon itsenäisyyden ja takuun siitä, että kaikilla äänioikeutetuilla on mahdollisuus käyttää sitä.

Raportin esitys on mahdollisesti ottamassa takapakkia. Korkein oikeus on ottamassa seuraavalla istuntokaudella käsittelyyn Moore v. Harper -lakiesityksen, joka mennessään läpi takaisi osavaltioille niin sanotun itsenäisen lainsäädäntöoikeuden ("independent state legislature") vaalien suhteen.

Protect Democracyn Spingerin mukaan tämän "radikaalin" esityksen mennessä läpi osavaltioiden tulisi edelleen noudattaa perustuslakia ja liittovaltion lakia, mutta se tarjoaisi erilaisia mahdollisuuksia vaalitulokseen sekaantumiseen ja varsinkin aseita väitteille, että vaalit ovat olleet epärehelliset.

Georgia oli yksi tutkijoiden raportissa nimetyistä seitsemästä osavaltiosta, jonka vaalilakien ei katsottu nykytilanteessa takaavan yhtäläistä oikeutta osallistua demokraattisiin prosesseihin.

Kansalaisoikeustaistelija Martin Luther King Jr:a muistetaan kotikaupungissaan Atlantassa, jossa on tullut voimaan kriitikoiden mukaan 2000-luvun Jim Crow -lait. Kuva: Kirsi Jääskeläinen

Georgian osavaltio on ollut keskiössä Trumpin vaalivilppiväitteiden ja Capitolin valtausta tutkivan kongressin komitean kuulemisissa. Muutama vaa'ankieliosavaltio, kuten Georgia, Pennsylvania ja Michigan, ja niiden valitsijamiehet määrittelevät presidentinvaalituloksen.

Trump pyrki todennäköisesti laittomin keinoin vaikuttamaan Georgian 2020 vaalitulokseen painostamalla kuvernööriä ja osavaltiosihteeriä kumoamaan vaalituloksen. Lisäksi Trump liittolaisineen loi "vaihtoehtoisten" valitsijamiesten joukon, jonka pyrkimyksenä oli äänestää Trumpia Joe Bidenin sijasta. Osavaltion syyttäjä on aloittanut rikostutkinnan liittyen siihen, häiritsikö Trump osavaltion vaaleja.

Vaikka Trumpin painostus ei presidentinvaaleissa mennyt läpi, sen vaikutukset näkyvät Georgian uudessa vaalilaissa, joka on maan tiukin.

Lue lisää: Trumpin kosto epä­onnistui Georgian esi­vaaleissa - mikä on ex-presidentin ote republikaani­puolueesta nyt?

Republikaanit katsovat uuden vaalilain suojaavan vaalien rehellisyyttä. Demokraattien ja monien vähemmistöaktivistien mukaan ne todellisuudessa vaikeuttavat vähemmistöjen, kuten mustien, latinojen ja aasialaisten mahdollisuutta äänestää, sekä mahdollistavat tulevaisuudessa republikaanien hylkäävän vaalituloksen, joka ei ole heille mieluinen.

Muun muassa presidentti Joe Biden on kutsunut Georgian vaalilakia "2000-luvun Jim Crow-laeiksi", jolla viitataan Yhdysvaltain eteläosavaltioissa 1950- ja -60-luvuilla voimassa olleisiin rotuerottelulakeihin.

-?Olemme vaarallisella tiellä mennä ajassa taaksepäin. Liian monet ihmiset eivät todella ymmärrä sitä. Ajattelemme helposti, että historia kulkee vain eteenpäin. On ihan mahdollista, että asiat, joita pidettiin täysin mahdottomina, ovatkin pian normi, Cliff Albright sanoo.

Black Voters Matter -järjestön Cliff Albright ja kuva äänestysbussista, jotka ovat Georgian uuden vaalilain mukaan kiellettyjä. Kuva: Kirsi Jääskeläinen

Cliff Albright on Georgian osavaltion Black Voters Matter -järjestön (BVM) perustajajäsen. Järjestö pyrkii valvomaan ja vahvistamaan mustien äänioikeuden toteutumista siten, että kaikilla olisi yhtäläinen oikeus osallistua demokraattisiin prosesseihin.

-?Demokratiamme on vaakalaudalla tällä hetkellä. Elämme nyt hyvin vaarallisia hetkiä. Koko järjestelmä on vaarassa hajota, Albright sanoo.

-?Marraskuun vaaleissa tulee olemaan kyse siitä, lasketaanko kaikki äänemme. Nykyinen vaalilaki antaa vallan tehdä juuri sen, mitä Trump halusi heidän (kuvernöörin ja osavaltiosihteerin) tekevän.

Kuten Georgian, myös koko Yhdysvaltojen väestörakenne on ollut viime vuosikymmenet muutoksessa. Monessa piirikunnassa valkoinen väestö ei ole enää enemmistö, vaan alueen enemmistö on esimerkiksi latino- tai aasialaistaustaisia tai mustia. Nämä väestöryhmät ovat perinteisesti äänestäneet demokraatteja.

-?Tällöin säännöt ja systeemi muutetaan niin, että enemmistöllä ei ole enää valtaa. Siksi näemme näitä muutoksia poliittisissa käytännöissä, kuten äänestyslaeissa, jotka oikeuttavat kumoamaan vaalituloksen, Albright sanoo.

Mielenosoittajat vaativat Donald Trumpia syyteeseen tämän roolista tammikuun kuudennen päivän Capitol-iskussa. Kuva: Nathan Howard / AFP / Lehtikuva

Yksi tutkijoiden raportin vaatimus oli estää gerrymandering, joka on niin amerikkalainen ilmiö, ettei sille ole suomalaista käännöstä.

Yhdysvalloissa on käytössä enemmistövaalitapa, jolloin vaalipiirien rajoja on säännöllisesti korjailtava, jotta niiden asukasluku pysyisi samana. Lyhyesti ilmaistuna gerrymandering tarkoittaa vallassa olevan puolueen vaalipiirijaon uudelleen muokkausta oman kannatuksen varmistamiseksi.

Käytäntö on laillinen, tiettyyn pisteeseen saakka. Monia uusia vaalikarttajakoja on haastettu oikeuteen.

Black Voters Matter aikoo haastaa Floridan osavaltion vaalipiirijaon oikeuteen. Nyt uusiksi piirretty vaalikartta antaisi republikaaneille 20 kongressipaikkaa ja demokraateille 8, vaikka osavaltio on jakautunut noin 50/50-prosenttisesti republikaanien ja demokraattien äänestäjiin.

-?Tällainen järjestely ei muistuta enää lähimainkaan demokratiaa. Se johtaa vähemmistön valtaan, Albright sanoo.

Albrightin mukaan Euroopassa käytössä oleva suhteellinen vaalitapa on parempi demokratian kannalta, mutta hän ei usko sen koskaan olevan todellisuutta Yhdysvalloissa.

-?Olemme niin tottuneet ajatukseen amerikkalaisesta erinomaisuudesta, että ajattelemme amerikkalaisten tekevän kaiken paremmin kuin muut maailman maat.

Demokratian toimivuuden takaa, mikäli valtion kansalaiset luottavat sen keskeisiin instituutioihin, kuten hallintoon, oikeuslaitokseen ja tiedotusvälineisiin. Tuoreen mielipidemittauksen mukaan amerikkalaisten luottamus näihin instituutioihin on historiallisen matalalla.

Kongressiin uskovien määrä on vain 7 prosenttia.

Luottamus presidentti-instituutioon oli 23 prosenttia.

Eri mittauksessa presidentti Joe Bidenin henkilökohtainen suosio oli myös surkeissa lukemissa: vain 33 prosenttia kansasta katsoi Bidenin tehneen hyvää työtä.

Korkeimpaan oikeuteen luotti vain 27 prosenttia - ja mittaus tehtiin ennen korkeimman oikeuden kesäkuussa tehtyjä, maata repineitä päätöksiä aseenkanto-oikeudesta ja yleisen aborttioikeuden kumoamisesta.

Luottamus mediaan on myös äärimmäisen matalalla. Tv-uutisiin uskovien määrä on 11 prosenttia. Sanomalehtiin luottaa hitusen useampi, 16 prosenttia.

Lähteet: Huffington Post, The New York Times, The Washington Post