Eurooppaan on alettu kuljettaa potilaita, joita Ukraina ei sodan takia pysty hoitamaan. Myös Suomessa hoidetaan pitkästä aikaa sotavammoja.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan Venäjä on tehnyt yhteensä 414 iskua, joiden kohteena on ollut terveydenhuolto Ukrainassa. Iskuissa on menehtynyt 85 henkilöä ja haavoittunut sata.

Sairaaloiden pommitus heikentää mahdollisuuksia hoitaa paitsi sodassa haavoittuneita myös erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon muita asiakkaita. Myös heitä siirretään maasta. Idässä lähellä rintamaa sairaaloiden tilanne on hälyttävä.

Pieneltä näyttävät sotavammat voivat vaatia laajaa ja pitkäaikaista hoitoa.

Nykysodan iskuissa tulee kerralla useita uhreja, joilla kaikilla monia vammoja

Toisen maailmansodan aikaan Suomessakin jouduttiin hoitamaan monia sodassa haavoittuneita. Varsinaista erityisosaamista sotavammojen hoidosta ei yhtä laajasti enää ole. Pitkän rauhan aikana sodankäynnin tavat ovat muuttuneet paljon.

Lue lisää: Kriisiin varautuminen ei ole ikinä ollut helppoa - haavoittuneiden hoito oli oma taistelunsa talvi- ja jatkosodassa, kun kaikesta oli huutava pula

Modernissa epäsuorassa sodankäynnissä käytetyt tykistöaseet ja ohjukset aiheuttavat kerralla useita uhreja ja uhreilleen monia eri vammoja. Varsinaiset sotavammat ovat yleensä erilaisia sirpale-, murska- ja raajavammoja sekä kudosvaurioita.

Vammojen hoitoa tuntevat esimerkiksi ne suomalaiset, jotka ovat avustustyössä sotaa käyvissä maissa. SPR:n kautta lääkäreitä ja hoitajia käy kouluttautumassa konfliktialueilla.

Punaisen ristin avustustyöntekijä Kim Asunta on parhaillaan Jemenissä. Hän tietää, millaisia ovat erityyppisten katastrofien ja konfliktien jäljet. Hän on työskennellyt erilaisissa pelastus- ja hoitotehtävissä muun muassa Filippiineillä, Irakissa, Syyriassa ja Bangladeshissa. Asunta on koulutukseltaan sairaanhoitaja.

- Jos tilanne on jatkunut kriisialueella pitkään, potilaiden lähtötilanne voi olla todella huono. Voi olla, että he eivät ole myöskään syöneet tai juoneet kunnolla moneen päivään tai päässeet peseytymään, Asunta sanoo.

Hänen mukaansa yleisimpiä sotavammoja voisi verrata liikenne- tai tehdasonnettomuuksien aiheuttamiin vammoihin. Pahimmillaan niissäkin voi olla kymmeniä uhreja, kuten sodassa esimerkiksi ilmaiskuissa.

- Sotavammat ovat aina likaisia. Aina kun räjähtää, niin sieltä nousee valtava määrä maa-ainesta, joka kulkeutuu avonaisiin haavoihin. Jos taistelutilanteessa tulee luodista, vaatteista ja varusteista joutuu kuituja ampumahaavoihin.

Nykyään taisteluvammojen tulehtumista voidaan estää antibiooteilla, mutta ennen antibiootteja suurin osa sotavammoja saaneiden kuolemista johtui tulehduksista.

Pieni vaurio voikin olla iso

Ensihoidossa sotavammoja saaneelle potilaalle tai hänen läheisilleen voi tulla yllätyksenä, että alkujaan pieneltä näyttänyt vaurio onkin ensimmäisen leikkauksen jälkeen huomattavasti suuremmalla alueella. Tämä johtuu Asunnan mukaan siitä, että kaikki huono kudos ja mahdolliset vierasaineet on aluksi poistettava, jotta paraneminen voi alkaa.

Korjaava, esteettinen kirurgia tehdään vasta myöhemmin.

Sota-alueella työskenteleminen vaatii sairaanhoidon ammattilaisilta kykyä soveltaa ja toimia pienillä resursseilla.

Haastavimman hetken Asunta kohtasi Irakin-komennuksellaan, kun sairaalaan tuotiin kemiallisen sodankäynnin uhreja.

Asunnan mukaan kiireellisissä tilanteissa on usein tehtävä nopeita päätöksiä, etenkin jos uhreja on useita. Kloori-iskun kohdalla oli epäselvää, mitä on tapahtunut tai onko kemiallisen iskun uhreja turvallista hoitaa.

- Kun puhutaan tilanteesta, missä koko yhteiskunta on sotatilanteessa, kuten Ukraina, Jemen, Irak ja Syyria, hoitolaitoksen resurssit ovat jo niin ylikuormittuneita, että potilastilanteen arvioiminen kääntyy päälaelleen.

- Eli ne potilaat, jotka normaalitilanteessa olisi pelastettavissa esimerkiksi tehohoidon avulla, heidän hoitonsa voidaan joutua lopettamaan, jotta saadaan pelastettua useampia vähemmän loukkaantuneita, Asunta sanoo.

"On tärkeää, että autetaan sotaa käyvää maata"

Ukrainasta evakuoituja potilaita on saapunut myös Suomeen. Hoidettavia on saapunut sekä vapaaehtoisten mukana että virallista tietä EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Potilaita on toistaiseksi ollut noin kymmenen.

Saapuneiden joukossa on ollut potilaita, joilla on sodasta saatuja vammoja.

Toimintaa koordinoi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri yhdessä muiden sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. HUSin vastaava johtajaylilääkäri Antti Vento kertoo, että Suomeen saapuneet eivät ole tarvinneet välitöntä sairaalahoitoa, mutta heille on suunniteltu jatkohoitoa.

- Kuormitus on sen verran vähäinen tässä vaiheessa, että se ei meidän omien potilaiden hoitoon vaikuta. On tärkeää, että autetaan sotaa käyvää maata tällaisessa tilanteessa, Vento sanoo.

STM:n erityisasiantuntija Krista Lyyra kertoo, että saapuvat voivat olla siviilejä tai sotilaita. Aina kyseessä ei ole sodassa haavoittunut, vaan tarvetta voi olla esimerkiksi sodan takia katkenneiden syöpähoitojen jatkamiselle tai kuntouttavalle hoidolle.

- EU:n kautta tulevat potilaat ovat kaikki hyvin erityyppisen avun tarpeessa.

Tulijoista saadaan kattavat pohjatiedot etukäteen, joten heidän hoitonsa voidaan suunnitella hyvissä ajoin, Lyyra kertoo.

EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta Ukrainasta muualle Eurooppaan on siirretty noin 880 potilasta. Näistä Saksa on vastaanottanut noin 330 potilasta, Espanja noin 180 potilasta ja Italia noin 110 potilasta. Väkilukuun suhteutettuna eniten potilaita on mennyt Norjaan ja Liettuaan.

Pyynnöt lisätään kaikkien mekanismin piirissä olevien valtioiden yhteiseen järjestelmään, johon valtiot voivat sitten tarjota hoitopaikkoja omien resurssiensa mukaan. Jos useampi maa tarjoaa hoitopaikkaa, on potilaan päätettävissä, minkä tarjouksen hän hyväksyy.

Ukrainan itärintaman potilaita hoidetaan myös lääkintäjunassa

Lääkärit ilman rajoja -järjestö kuljettaa potilaita Ukrainan itäosista läntiseen Ukrainaan hoidettavaksi. Yksi edestakainen junamatka Lvivistä Dniproon ja lähelle Donbassin alueen taisteluita kestää kaksi päivää. Junassa voidaan kuljettaa kerrallaan noin 40 potilasta heidän tarpeistaan riippuen.

Ukrainalainen Albina Zharkova on työskennellyt Lääkärit ilman rajoja -järjestön (MSF) koordinoimassa lääkintäjunassa maaliskuun lopulta, junan ensimmäisestä matkasta alkaen.

Helmikuussa sodan alettua Zharkova jätti työnsä Sumyn valtionyliopiston lääketieteen apulaisprofessorina ja pestautui MSF:n listoille. Sumy sijaitsee Ukrainan koillisosissa lähellä Venäjän rajaa.

Zharkova kertoo Ylelle, että junan kuljettamista suurin osa on siviilejä. Haavoittuneilla on useimmiten useita vammoja eri elimissä.

- En ole koskaan nähnyt yhtä paljon traumaattisia amputaatiota tarvitsevia potilaita. Ihmisillä on usein monia kudosvaurioita, jotka voivat ulottua lihaksiin asti.

Siirtoa odottavat potilaat tuodaan Dniproon eri puolilta Ukrainan itäosia.

Zharkovan mukaan jokainen junamatka on ollut erilainen. Monen potilaan ensihoitoon on tarvittu antibiootteja ja särkylääkkeitä. Lääkkeiden heikon saatavuuden takia moni saattaa tarvita akuuttia apua pitkäaikaisiin sairauksiinsa, esimerkiksi verenpainetauteihin tai diabeteksen hoitoon.

- Tällaisessa tilanteessa työskentelevälle tärkeintä on ymmärtää, miten estää huonon tilanteen kääntyminen katastrofaaliseksi. Pitää pystyä pelastamaan se, mikä on pelastettavissa.

- Keskeisintä on osata hoitaa kudosvaurioita ja toisaalta myös toimia henkisestikin vaikeassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa, Zharkova sanoo.

Myös läntisen Ukrainan sairaaloita autetaan

Vaikka sairaanhoitojärjestelmä itäisessä Ukrainassa on ajautunut ongelmiin, Länsi-Ukrainassa sairaalat toimivat.

Idästä evakuoidut kuormittavat länsipuolen järjestelmää. Suomen Punaisen ristin katastrofiavun koordinaattori Johanna Arvo vieraili menneellä viikolla Ukrainan länsiosissa selvittämässä perusterveydenhuollon ajankohtaisia tarpeita.

Arvo uskoo, että lännessäkin kuormitus tulee kasvamaan entisestään.

- Tarpeet ovat hyvin erilaisia idässä ja lännessä. Idässä iso haaste on se, että tulee paljon sodassa vammautuneita sotilaita sekä siviilejä, ja sen lisäksi olisi paljon muita erikoissairaanhoitoa tarvitsevia hoidettavana. Sairaaloita ja välineistöä on idän puolella pommituksissa pahasti vaurioitunut, eikä niitä pystytä käyttämään.

Pitkäaikaissairauksista kärsivien ongelmat kasaantuvat, kun tavanomaista seurantaa ei pystytä tekemään, mikä taas kuormittaa perus- ja erikoissairaanhoitoa. Arvon mukaan Länsi-Ukrainan sairaaloissa 10-30 prosenttia hoitokapasiteetista on pyritty varaamaan sotavammojen hoitoon.

Punainen risti on toimittamassa alueelle lisää mobiiliyksiköitä, jotka varustetaan esimerkiksi tavanomaisella lääkevalikoimalla, jolla pystytään hoitamaan verenpaine- ja diabetespotilaita, jotta Ukrainan perusterveydenhuollon taakkaa pystyttäisiin laskemaan. Ambulanssia muistuttavilla mobiiliyksiköillä voidaan liikkua sinne, missä apua tarvitaan eniten, esimerkiksi Ukrainan sisäisiin vastaanottokeskuksiin.

- Usein turvaan saavutaan ilman lääkkeitä, reseptejä tai omia terveystietoja. Pitkä ja rasittava matka voi pahentaa jo olemassa olleita terveysongelmia entisestään. Tässä pyrimme olemaan kansallisen terveydenhoidon apuna, Arvo sanoo.

Voit keskustella asiasta 31.7. kello 23 asti.

Lue lisää:

Suomalaisvapaaehtoiset tuovat haavoittuneita sotilaita Ukrainasta - Migri: "Nämä pitäisi jättää viranomaisten välisiksi operaatioiksi"

Suomeen on evakuoitu vasta yksittäisiä ukrainalaisia potilaita

Yksittäisiä ukrainalaispotilaita on jo hoidettu Suomessa - Oulun yliopistollisessa sairaalassa heitä ei vielä ole

TAYS sitoutuu ottamaan vastaan Ukrainasta tuotavia haavoittuneita sotilaita - yksittäisiä loukkaantuneita voi saapua lähipäivinä