- Me tuemme hollantilaisia viljelijöitä, jotka taistelevat urhoollisesti vapautensa puolesta, Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump sanoi viime viikolla pitämässään kampanjatilaisuudessa Arizonassa.

Hän viittasi Hollannissa jo pitkään jatkuneisiin ja paikoin väkivaltaisiksi äityneisiin maanviljelijöiden protesteihin, joista Yle on aikaisemmin uutisoinut.

Ranskan oikeistopopulistisen puolueen Kansallisen rintaman johtaja Marine Le Pen otti asiaan kantaa Twitterissä.

- Minä tuen hollantilaisia maanviljelijöitä! Le Pen kirjoitti paperille hollanniksi tviittiin liitetyllä videolla.

Miksi ihmeessä Hollantia koko kesän kuohuttanut sisäpoliittinen kysymys kiinnostaa populistijohtajia Ranskassa ja Yhdysvalloissa asti?

Viljelijöiden protesteista tullut ilmastopolitiikan vastustajien symboli

Hollannissa maanviljelijät vastustavat maan hallituksen aikomusta rajoittaa maatalouden typpipäästöjä. Käytännössä päästövaatimukset ovat niin rajuja ja nopeita, että moni tila joutuu sulkemaan toimintansa kokonaan.

Juuri tilojen sulkeminen on voimakas symboli, jonka oikeistopopulistit ovat ottaneet käyttöönsä.

- He haluavat puolet karjastanne pois. Te olette seuraavia! Trump sanoi kannattajilleen Arizonassa.

Todellisuudessa Hollannin hallituksen suunnitelman mukaan karjataloutta tulisi supistaa noin 30 prosenttia.

Se ei kuitenkaan ole viestin kannalta merkittävä ero. Tiloja aiotaan sulkea ja karjataloutta vähentää.

Vaikka päätös ei suoranaisesti liity ilmastopolitiikkaan, sen vastustajat ovat sitoneet päätöksen osaksi sitä.

Heidän viestinsä on selkeä: Tätä ilmastopolitiikka todellisuudessa tarkoittaa. Pienten ihmisten maatilat viedään.

- Me vastustamme ilmastofanaatikkoja, Trump korosti puheessaan.

Protesteja hyödynnetään salaliittoteorioissa

Kun maanviljelijöiden protestit saivat Hollannissa alkukesästä tuulta alleen, paikalle matkusti välittömästi useita laitaoikeiston vaihtoehtomedioita etenkin Yhdysvalloista ja Kanadasta.

He kertoivat tarinaa tavallisten kansalaisten ja korruptoituneen globaalin eliitin välisestä kamppailusta.

Viestit levisivät nopeasti kansallismielisen laitaoikeiston verkostoissa, jotka ovat Leidenin yliopiston radikalismitutkijan Jelle van Buurenin mukaan kansainvälistyneet viime vuosina.

Verkostoissa on viitattu aktiivisesti niin sanottuun "The Great Reset" -salaliittoteoriaan eli suuri nollaus -teoriaan. Teoria on saanut nimensä Maailman talousfoorumin perustajan Klaus Schwabin kirjoittamasta samannimisestä kirjasta.

Schwab argumentoi kirjassaan vuonna 2020, että koronapandemia tarjoaisi mahdollisuuden rakenteellisiin talousuudistuksiin, joita tarvittaisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Salaliittoteoreetikot väittävät, että Schwab ja Maailman talousfoorumi olisivat todellisuudessa järjestäneet koronapandemian, jotta ne voisivat vauhdittaa suurta nollausta.

Maailman talousfoorumin tavoite on salaliittoteoreetikoiden mukaan kansallistaa kaikkien ihmisten omaisuus ilmastopolitiikan varjolla.

- Nyt kun korona on siirtynyt taka-alalle, maanviljelijät ovat ottaneet sen paikan, radikalismitutkija van Buuren sanoo Hollannin yleisradioyhtiö NOS:ille.

Salaliittoteoreetikot väittävätkin, että viljelijöiden typpipäästöjä rajoittavan lain takana olisi tosiasiassa Maailman talousfoorumi, joka haluaa takavarikoida viljelijöiden tilat.

Teoriaa on levitetty muun muassa Fox Newsilla Tucker Carlson tonight -show'ssa, joka on yksi Yhdysvaltojen katsotuimmista primetime-ohjelmista.

Laitaoikeiston ja maanviljelijöiden liitto on löyhä

Hollannissa suuren nollauksen salaliittoteoriaa on levittänyt erityisesti äärioikeistolainen Forum voor Democratie FvD -puolue, joka sai viimeisimmissä parlamenttivaaleissa noin viisi prosenttia äänistä.

Puolueen puheenjohtaja Thierry Baudet väitti, että Venäjän hyökkäyssodassakin olisi kyse lännen halusta toteuttaa suurta nollausta.

- Ensin oli kaksi vuotta koronahuijausta, ja nyt meillä on Venäjä-huijaus, Baudet sanoi parlamentin istunnossa vain päiviä laajamittaisen hyökkäyksen alkamisen jälkeen.

Baudet on tukenut aktiivisesti myös viljelijöiden protesteja. Se ei tarkoita, että radikaaleimmatkaan viljelijät kääntyisivät automaattisesti FvD:n kannattajiksi.

Monet heistä vierastavat FvD:n ja muun laitaoikeiston globalisaation ja EU:n vastaista agendaa.

Hollanti on rahassa mitattuna maailman toiseksi suurin maataloustuotteiden viejä Yhdysvaltojen jälkeen, ja viljelijät saavat suurimman osan tuloistaan nimenomaan viennistä. Lisäksi EU:n maataloustuet ovat monille tärkeä tulonlähde.

Protestien taustalla huonoa politiikkaa

Hollannissa typpiongelmasta on tiedetty pitkään.

Maan typpipäästöt ovat suhteellisesti Euroopan suurimmat. Päästöistä noin 40 prosenttia syntyy maataloudesta, ja etenkin karjatalouden lannoitteista.

Päästöt happamoittavat maaperää, joka voi ajan kuluessa muuttua viljelykelvottomaksi. Lisäksi ne aiheuttavat harmia Natura 2000 -luonnonsuojelualueille, joita Hollannin pitää suojella EU-lainsäädännön nojalla.

Jo vuonna 2015 Hollannin hallitus päätti nykyisen keskustaoikeistolaisen päähallituspuolueen VVD:n johdolla vähentää typpipäästöjä.

Viljelijöitä muun muassa kannustettiin kalliisiin investointeihin, jotka auttaisivat päästövähennyksissä.

Ne eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta. Vuonna 2019 Hollannin korkein oikeus linjasi, että maan hallitus oli toiminut riittämättömästi.

Sen jälkeen hallitus teki täyskäännöksen. Se päätti rajuista päästövähennyksistä ja karjatalouden supistamisesta.

Maanviljelijät ovat olleet raivoissaan. He kokevat tulleensa hallituksen sivuuttamiksi.

Lisää sytykettä protesteille antavat viljelijöitä koetteleva inflaatio ja alhainen tulotaso. Hollannin tilintarkastustoimiston mukaan 36 prosenttia viljelijöistä tienaa alle maan minimipalkan. Maan inflaatio on Euroopan korkeimpia.

Hollannin hallitus on koittanut rauhoittaa tilannetta nimittämällä sovittelijan. Viljelijät pitävät sovittelijaa kuitenkin puolueellisena, ja he ovat jatkaneet protesteja.

Luottamusta hallintoon ei myöskään paranna se, että Hollannin poliisi ampui traktoria ajanutta 16-vuotiasta mielenosoittajaa heinäkuussa.

Poliisin mukaan tilanne oli uhkaava. Syyttäjä kuitenkin epäilee, että poliisilla ei ollut perusteltua syytä ampumiselle.

Protesteista onkin tullut jonkinlainen Hollannin keltaliivi-ilmiö.

Lue myös:

Tiukat päästörajoitukset kirittävät maanviljelijöiden protesteja Hollannissa - Etupuolue Ylelle: "Koko elämä tuhotaan tällaisella päätöksellä"

Maanviljelijöiden protestit äityivät väkivaltaisiksi Hollannissa - poliisiauto rikottiin ja ministerin kotiin yritettiin tunkeutua