Metsä- ja kemianteollisuuden yritykset tekevät tällä hetkellä kaikkensa, jotta ne löytäisivät vaihtoehtoja maakaasulle ennen talvea ja pahenevaa Euroopan kaasukriisiä.

Teollisuuden mukaan näyttää siltä, että kaasua riittäisi niiden tarpeisiin. Hinnan kehitystä on kuitenkin vielä mahdotonta ennakoida.

Suomalainen teollisuus on selviämässä Euroopan kaasukriisissä selvästi helpommalla kuin eurooppalaiset kilpailijansa, koska kaasua käytetään täällä vähemmän. Osalle metsä- ja kemianteollisuuden yrityksistä tilanne on silti hankala. Teollisuudessa varaudutaan siihen, että pahimmassa tapauksessa ne joutuvat talvella seisottamaan tehtaita.

- On mahdollista, että joillain tehtailla tuotanto alenee tai pysähtyy, jos hinta nousee mahdottoman korkeaksi tai jos jostain syystä kaasun saatavuus ei ole kunnossa, toteaa Metsäteollisuus ry:n energia- ja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom.

Myös Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtajan Mika Aallon mukaan äärimmäisessä tilanteessa maakaasusta riippuvaisten yritysten tuotantoa jouduttaisiin vähentämään tai laitoksia sulkemaan. Vaikka maakaasun hinta ei kohoaisi aivan pilviin tai saatavuus romahtaisi, koettelee tilanne kemianteollisuutta.

Euroopan kaasukriisistä huolimatta maakaasun pitäisi riittää Suomessa vientiteollisuuden tarpeisiin kunhan Suomeen saadaan talveksi luvattu LNG-terminaalilaiva ja kaasua pystytään kuljettamaan Suomen ja Viron välisen Balticconnector-kaasuputken kautta.

Venäjän valtion kaasuyhtiö Gazprom on jo katkaissut kaasun tulon useisiin EU-maihin, esimerkiksi Suomeen toukokuussa. Maakaasun hinta on viisinkertaistunut verrattuna viime vuoteen, ja pahimmassa tapauksessa kaasu voi kallistua vielä lisääkin.

Teollisuuden yritysten on mahdotonta luopua kaasun käytöstä kokonaan, koska investoinnit edellyttävät aikaa ja maakaasua käytetään myös raaka-aineena.

- Erityisen vaikeaa on pienissä yrityksissä, joiden mahdollisuudet korvata maakaasua ovat vähäisemmät kuin suurilla yrityksillä, Aalto sanoo.

Kemianteollisuus ja metsäteollisuus ovat teollisuuden merkittävimmät maakaasunkäyttäjät Suomessa.

Noin viidennes kemianteollisuuden yrityksistä käyttää maakaasua joko energianlähteenä tai raaka-aineena. Myös metsäteollisuudessa tietyt tehtaat tarvitsevat kaasua toimiakseen, vaikka maakaasun osuus tehdaspolttoaineista on keskimäärin vain 5 prosenttia. Fagerblomin mukaan nämä tehtaat sijoittuvat pääsääntöisesti maakaasuputkiverkoston varrelle, eli Suomen kaakkois- ja eteläosaan.

Maakaasun hinta lähti nousuun jo ennen Ukrainan sotaa. Vientiteollisuudessa onkin varauduttu kaasun kallistumiseen yhteistyössä viranomaisten kanssa jo viime vuoden lopulta lähtien.

Moni yritys on onnistunut korvaamaan maakaasun toisella energiamuodolla tai vähentämään riippuvuuttaan kaasusta jollain toisella tavalla. Metsäteollisuudessa kaasua on korvattu pääasiassa polttoöljyllä, sanoo energia- ja ilmastopäällikkö Fagerblom.

Toimitusjohtaja Mika Aallon mukaan keskeinen ongelma yrityksissä on kuitenkin muutosten vaatima aika. Jos yritys haluaa eroon maakaasusta, voi investoinnin toteutus kestää helposti parikin vuotta.

- Varmasti kaikki tarmo ja kekseliäisyys on käytetty yrityksissä maakaasun korvaamiseksi.

Kemianteollisuudessa toivotaan, että hallitus pitäisi kiinni lupauksistaan nopeuttaa ja sujuvoittaa ympäristölupien myöntämistä vihreille investoinneille.

Hallinnollisen ohituskaistan avulla tietyt vihreän siirtymän investoinnit saavat väliaikaisesti etusijan lupaviranomaisten ja hallinto-oikeuksien käsittelyssä. Näin on tarkoitus vauhdittaa investointeja esimerkiksi uusiutuvaan energiaan, puhtaaseen vetyyn tai hiilidioksidin talteenottoon, mikä vähentää ilmastopäästöjä ja auttaa vähentämään riippuvuutta Venäjän fossiilisesta energiasta.

Kotitaloudet ja terveydenhuolto etusijalla

Jos maakaasusta tulisi jostain syystä Suomessa niin suuri pula, että sitä jouduttaisiin säännöstelemään, turvattaisiin ensisijaisesti terveydenhuollon ja kotitalouksien kaasun saanti. Huoltovarmuuskeskus (HVK) vastaa siitä, että kaasua on käytettävissä kriittisiin toimintoihin.

Sen sijaan yritysten tulee itse vastata varautumisesta. Jos maakaasun saanti estyisi Suomessa kokonaan, vientiteollisuuden tuotantoa jouduttaisiin vähentämään ja ajamaan alas.

Toimitusjohtaja Aallon mukaan tilanne vaikuttaisi yli 70 prosenttiin kaasua käyttävistä kemianteollisuuden yrityksistä. Merkittävät tuotanto-ongelmat koskisivat suoraan noin 7 000 teollisuuden työntekijää, minkä lisäksi vaikutuksia olisi 13 000 henkeen. Kemianteollisuus työllistää Suomessa suoraan noin 34 000 työntekijää.

Energia- ja ilmastopäällikkö Fagerblomin mukaan maakaasun loppuminen olisi hyvin vaikeaa tietyille tehtaille metsäteollisuudessa, mutta tilanteella olisi vaikutusta myös laajemmin yhteiskuntaan. Metsäteollisuuden puunjalostus kytkeytyy kaukolämmön tuotantoon, jolla lämmitetään ihmisten koteja.

- Jos puuta ei jalostettaisi, ei sitä metsästä myöskään korjattaisi eikä silloin tulisi puunkuorta, oksia tai latvuksia kaukolämmön tuotantoon. Näin vaikutusta olisi muuhunkin kuin pelkästään meidän alan tuotteiden valmistukseen.

Myös kemianteollisuus tuottaa tuotteitaan lähes kaikille teollisuuden toimialoille.

- Maakaasusta tehdään esimerkiksi vetyä ja synteesikaasua, ja siitä kemisti osaa rakentaa taas niitä isompia kemiallisia yhdisteitä, joita tarvitaan eri teollisuuden aloilla, kertoo Aalto.

Maakaasun saatavuutta ja hintaa on hyvin hankala ennustaa talvelle.

Venäjä käyttää maakaasua poliittisena ja taloudellisena aseena, minkä takiaEU-maat ovat sopineet pyrkivänsä yhteisesti vähentämään kaasunkulutusta. Tavoite on kuitenkin vapaaehtoinen.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on sanonut, että Moskovan tarkoituksena on hajottaa EU energialla, minkä takia solidaarisuus jäsenmaiden kesken on ainoa vaihtoehto.

Kemianteollisuuden toimitusjohtaja Mika Aalto ajattelee samoin.

- Pidän todella tärkenä, että EU pysyy yhteisesti pakotteiden takana, jotta sota Ukrainassa saadaan päättymään mahdollisimman nopeasti.

Lue lisää:

Lue mistä EU:n energiakriisissä on kyse - Yle selvitti vastaukset viiteen tärkeimpään kysymykseen

Venäjä alkoi kuristaa Eurooppaa jo viime kesänä, sanoo professori - "Kaasuvarastoja ei saatu täytettyä, hinta nousi ja inflaatio alkoi"

Kaasuleikkausten kuittaaminen hiilellä lisäisi päästöjä merkittävästi - professori: "Hurja määrä energiaa"