RUHRIN ALUE Maissintähkät ovat pian kypsiä pellolla. Tammet varistavat kuivuudessa vihreitä terhojaan. Auringonkukat hehkuvat pientareilla.

Koiranulkoiluttajien lisäksi Gladbeckin historiallisen hiilikaivoskaupungin pyöräteillä näkyy siellä täällä keltaliivisiä hiilityöntekijöitä.

Viimeiset hiilikaivokset suljettiin täällä jo 50 vuotta sitten, mutta kivihiili elättää yhä Gladbeckiä. Siitä muistuttavat maisemaa hallitsevat jäähdytystornit ja savupiiput.

Scholvenin hiilivoimala ja sen liitännäisyksiköt lähiseudulla muodostavat yhden Saksan suurimmista voimalayksiköistä. Scholven kuuluu energiayhtiö Uniperille, jonka taas omistaa Suomen valtionyhtiö Fortum.

Ilmastotavoitteet uusiksi

Scholven on elävä esimerkki siitä, miksi Fortumin ilmastotavoitteet saattavat karata muutama vuosi sitten tehdyn miljardi-investoinnin vuoksi.

Saksa nimittäin haluaa, että Uniperkin säästää nyt kaasua talven varalle. Saksan valtiosta tulee viime perjantaina laaditulla sopimuksella Uniperin omistaja 30 prosentin osuudella.

Saksa tekee kaikkensa päästäkseen venäläisestä fossiilisesta energiasta eroon, mutta myös turvatakseen energiajärjestelmän kannalta kriittisten yritysten kuten Uniperin pystyssäpysymisen.

Keväällä Nordrhein-Westfalenin osavaltion oikeus päätti, että maan suurin energiayhtiö RWE - sikäläinen Fortum - saa jyrätä metsää ja taloja ruskohiilikaivoksen tieltä.

Koska kaasua pitää nyt varastoida, Uniperkin joutuu korvaamaan sitä kivi- ja ruskohiilellä syksyllä ja talvella.

Hiili on ilmastopäästöiltään huomattavasti kaasua pahempi energian raaka-aine. Lisääntyvä hiilivoima heikentää energiantuotannon hiilitasapainoa.

Myös Fortumin ilmastotavoitteiden saavuttaminen voi hankaloitua Saksan tilanteen vuoksi.

Scholven piti sulkea syksyllä

Vasta runsas vuosi sitten Fortum kertoi ylpeänä, että se aloittaa tytäryhtiönsä Uniperin hiilivoiman alasajon Saksassa.

Sitten Putin päätti hyökätä Ukrainaan, ja suunnitelmille tuli stoppi. Nyt Saksa lisää kivihiilen käyttöä, koska Gazprom on vähentänyt tuntuvasti kaasutoimituksia maahan. Nord Stream -putkea pitkin tulee enää viidennes sotaa edeltävistä kaasumääristä

Saksan hallituksen päätöksellä Uniper voi alkaa siirtää kaasusta maksamaansa korkeaa hintaa asiakkaille vasta ensi syksynä. Saksalaislaskelmien mukaan kotitalouksien energialasku saattaa nousta tuhannella eurolla ensi talvena.

Tilanne Saksassa on yksittäisten voimaloiden osalta sekava. Energiayhtiöt saavat nyt liittää muita fossiilisia polttoaineita kuin maakaasua käyttäviä voimalaitoksia uudelleen verkkoon vapaaehtoisesti kevääseen 2024 asti.

Uniperissa päätöstä eri hiilivoimaloiden kohtalosta ei ole vielä tehty.

- Valitettavasti ei voi arvioida milloin päätös tehdään, koska teknisiä, organisatorisia ja liikkeenjohdollisia ongelmia on vielä ratkaistavina, Uniperin viestinnästä kerrottiin keskiviikkona.

Yhtiö kertoo kuitenkin pysyvänsä ilmastotavoitteessaan eli aikovansa vähentää hiilipäästöjään 35 prosenttia viime vuoden tasosta vuoteen 2035 mennessä.

On silti selvää, että hiilivoiman alasajo ei onnistu suunnitellusti. Saksassa selvitellään nimittäin vaihtoehtoja käynnistää jo suljettujakin hiilivoimaloita.

Se taas on epäselvää, kuinka paljon hiiltä tarvitaan syksyllä ja talvella. Varotoimenpiteenä hallitus voi päättää, että jo alasajettavaksi suunniteltuja hiilivoimaloita käytetään energiantuotantoon.

Hiiltä haetaan myös kehitysmaista

Tarkoitus on, että kivihiili työntää maakaasua käyttäviä voimaloita pois sähkömarkkinoilta, ja siten vähentää venäläisen kaasun tarvetta. Ilman hiiltä Saksa ei saavuta riippumattomuutta Venäjän kaasusta, jos energian kulutus jatkuu nykyisellään.

Venäläisen kaasun korvaamiseksi hiiltä aiotaan tuoda esimerkiksi Etelä-Afrikasta, Australiasta, Yhdysvalloista, Kolumbiasta, Mosambikista ja Indonesiasta.

Saksassa on nyt ensimmäistä kertaa vakavissaan välätytelty kolmen yhä käynnissä olevan ydinvoimalan elinkaaren jatkamista. Tosin niidenkin käyttöiän pidentäminen äkkipäätöksellä on vaikeaa. Ydinvoimaloiden polttoainetilaukset ja tarvittavat huollot valmistellaan yleensä vuosikausia etukäteen.

Lisäksi maassa pohditaan, pitäisikö kaasun vientiä vähentää. Saksan kaasuvienti on noin 30 prosenttia siitä määrästä, jonka maa itse kuluttaa.

Saksan kaasuongelmat paljastuivat jo keväällä. Varastot olivat lähes tyhjillään, kun Gazprom oli toimittanut tavallista vähemmän kaasua jo kuukausien ajan.

Venäläiset ajoivat tarkoituksella kaasun hintaa ylös jo viime vuodesta asti. Sekä kivihiilen että maakaasun hinnat nelinkertaistuivat.

Talven lopussa Saksan kaasuvarastot olivat vain 25-prosenttisesti täynnä.

Jotta sama ei toistuisi ensi talvena, Saksa on asettanut kaasusäiliöille vähimmäistäyttötasot. Kaasualtaiden pitää olla 95-prosenttisesti täynnä marraskuuhun mennessä.

Kaasumarkkinoiden hätäsuunnitelma on ollut käytössä muutaman kuukauden ajan: kulutusta, varastojen täyttöastetta ja muita tekijöitä on seurattu tiiviisti keväästä lähtien. Yrityksiä ja muuta yhteiskuntaa yritetään motivoida erilaisilla toimenpiteillä jatkamaan kaasun säästämistä.

Sittemmin kaasualtaat ovat jälleen täyttyneet. Heinäkuun puolivälissä täyttöaste palasi keskiarvoon eli noin 65 prosenttiin.

Nyt on voimassa hätäsuunnitelman toinen vaihe eli hälytysvaihe. Valtion suora puuttuminen energiamarkkinoille ja kaasuntoimituksiin ovat mahdollista vasta kolmannelta tasolla - hätätasolla.

Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttänen pitää Saksan energiapäätöksiä huonoina.

- Ne ovat pahentaneet Saksan omaa tilannetta ja tehneet maasta haavoittuvaisemman. Samalla päätökset ovat kiristäneet energiamarkkinoita koko Euroopassa, Määttänen sanoo.

Saksa on pyrkinyt suojaamaan sekä yrityksiä että kotitalouksia kaasun hinnannousulta.

- Sen seurauksena on lykätty kaasun säästämistä, joka on tässä aika välttämätöntä.

Kun Euroopan suurimalla energiamarkkinalla ei ole alettu säästää ajoissa, myös muiden energian raaka-aineiden hinnat ovat nousseet. Se vaikeuttaa Määttäsen mukaan sopeutumista tulevaan talveen.

Poliitikot pelkäävät äänestäjien reaktioita, mutta saksalaiset yritykset ovat jo alkaneet sopeutua tilanteeseen.

Joka kuudes kaikista yrityksistä kertoi vastikään kyselyssä, että ne aikovat ajaa tuotantonsa kokonaan tai osittain alas. Kun energiaa pitää säästää, kannattamattomien toimintojen lakkauttaminen on järkevää.

- Ehkä poliitikot ajattelevat, että ongelma on vain korkea kaasun hinta, vaikka ongelma on se, että sitä on nyt vähemmän saatavilla kuin aikaisemmin, ja sitä on jonkun pakko säästää, Määttänen sanoo.

Hänen mukaansa tehokkainta olisi antaa kaasun hinnan nousta aidolle tasolleen kaikille kuluttajille.

- Silloin kaikilla olisi kannustin vähentää kulutusta. Ensin sitä vähentävät ne, joiden on kaikkein helpointa vähentää. Sitten erikseen voidaan tukea pienituloisia kotitalouksia, Määttänen sanoo.

Määttänen uskoo Saksan kyllä sopeutuvan tilanteeseen, vaikka se onkin vaikea.

- Siellä tulee ehkä muutoksia yritysrakenteeseen ja joitakin yrityksiä voi mennä konkurssiin, mutta Saksa tulee jatkossakin olemaan yksi maailman vauraimmista valtioista.

Voit keskustella aiheesta lauantai-iltaan 30.7. saakka.

Saksa luultavasti taipuu myöntämään ydinvoimalle jatkoaikaa, arvioi tutkija - ydinvoimaloiden valmius jatkaa on kuitenkin epävarmaa

Saksa joutuu nyt säästämään katuvalaistuksesta ja lämpimästä vedestä - maan kaasupula on riski koko Euroopalle

Lue mistä EU:n energiakriisissä on kyse - Yle selvitti vastaukset viiteen tärkeimpään kysymykseen