Pohjois-Atlantin sopimuksen 11. artikla ei koske uusien jäsenmaiden liittymistä, sanoo Nato-asiantuntija Iro Särkkä.

Tutkija Iro Särkän mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten ratifiointi on edennyt jopa odotettua nopeammin. Kuva: Aleksi Jalava

Toukokuussa Nato-hakemuksensa jättäneet Suomi ja Ruotsi odottavat nyt, että sotilasliiton jäsenmaat ratifioivat sopimuksen mahdollisimman pian. Vaikka hyväksymiskierros on edennyt 30 jäsenmaan parlamenteissa vauhdilla, on erityisesti Turkin hyväksymiselle asettamat ehdot ja asialla politikointi herättäneet huolta.

Naton sääntöjen mukaan jokaisen jäsenmaan on hyväksyttävä uusien maiden jäsenyys. Vasta kaikkien maiden hyväksymisen jälkeen maat ovat Pohjois-Atlantin sopimuksen 5. artiklan määrittämien turvatakuiden piirissä.

Lue lisää: Pohjois-Makedonia hyväksyi Suomen Nato-jäsenyyden -?katso tästä, mitkä maat ovat jo asettuneet jäsenyyden kannalle

Turvatakuissa Nato-maat sitoutuvat puolustamaan hyökkäyksen kohteeksi joutuneita jäsenvaltioita kuin omaansa. Takuiden piiriin pääseminen on tärkeää arvaamattoman Venäjän naapurimaille Suomelle ja Ruotsille.

Ilta-Sanomiin tulleen uutisvihjeen mukaan toinen Naton peruskirjan voisi kuitenkin tuoda Suomelle ja Ruotsille turvatakuut jo ennen kaikkien Nato-maiden hyväksyntää. Kyse on Pohjois-Atlantin sopimuksen 11. artiklasta, joka käsittelee sopimuksen ratifiointia ja määrittää sen tallettamisen Yhdysvaltojen huostaan:

Sopimuspuolten on ratifioitava tämä valtiosopimus ja toteutettava sen määräykset omien perustuslaillisten menettelyittensä mukaisesti. Ratifiointikirjat talletetaan mahdollisimman pian Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen huostaan, joka ilmoittaa kaikille muille allekirjoittaneille kustakin talletuksesta. Sopimus tulee voimaan niiden valtioiden välillä, jotka ovat ratifioineet sen, heti, kun allekirjoittaneiden valtioiden enemmistön, mukaan lukien Belgian, Kanadan, Ranskan Luxemburgin, Alankomaiden, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen ratifiointikirjat on talletettu, ja se tulee voimaan muiden valtioiden osalta niiden ratifiointikirjan talletuspäivänä.

Kyseistä kohtaa edeltävässä 10. artiklassa käsitellään uusien jäsenvaltioiden kutsumista Natoon ja todetaan, että sopimuksen osapuolet voivat halutessaan kutsua Euroopan maita jäseniksi, jos nämä täyttävät tietyt ehdot. Tästä johtuen saattaa syntyä käsitys, että 11. artiklassa viitataan uusien jäsenien hyväksymiseen.

Hämmennystä herättää maininta "allekirjoittaneiden valtioiden enemmistöstä". Myös joissakin sosiaalisen median keskusteluissa tekstiä on tulkittu niin, että Suomen ja Ruotsin jäsenyyden vahvistamiseen riittäisi jäsenmaiden enemmistön hyväksyntä. Näin ollen esimerkiksi Turkin vahvistusta ei tarvittaisi.

IS:n tavoittaman Nato-asiantuntijan Iro Särkän mukaan kyseinen tulkinta on väärä, vaikka tekstin muotoilu saattaakin vaikuttaa epäselvältä.

-?Kaikkien kolmenkymmenen maan on hyväksyttävä se ennen kuin Suomi saa virallisesti turvatakuut. Tämä on ollut minun ymmärrykseni koko ajan.

Särkän mukaan kyseisen artiklan tekstissä viitataan Naton perustamiseen. Pohjois-Atlantin sopimus laadittiin vuonna 1949 Naton kahdentoista perustajavaltion kesken.

Asiaa kommentoi myös kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin Twitter-tilillään. Hänenkin mukaansa 11. artiklassa on kyse sotilasliiton perustamisesta, ei laajenemistilanteesta.

-?Siinä vaiheessa oli mahdollista että jokin hankkeessa mukana olleista maista ei ratifioisi perustamissopimusta. NATO olisi syntynyt niiden valtioiden kesken jotka ratifioivat, Scheinin selittää vastauksessaan asiaa ihmetelleelle Twitter-käyttäjälle.

Perjantaihin mennessä yhdeksäntoista Naton jäsenmaata oli ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet. Edellinen päätöksen tehnyt valtio on Pohjois-Makedonia, joka tiedotti asiasta keskiviikkona.

Särkän mukaan ratifiointiprosessi on edennyt jo varsin pitkälle, mikä on hyvä asia Suomen jäsenyyshaaveiden kannalta. Hän sanoo olevansa jopa yllättynyt siitä, että jo kaksi kolmasosaa Nato-maista on kertonut hyväksymisestä ensimmäisen kuukauden aikana.

-?Hyväksymiskierros on edennyt nopeammin kuin mitä olisi voinut odottaa. Verrattuna Naton aiempiin laajenemiskierroksiin tahti on ollut huomattavasti nopeampaa. Monet maat ovat jopa ottaneet käyttöön nopeutetun menettelyn ja vieneet asiaa eteenpäin kiireellisenä asiana.

Odotettavissa on, että ensi viikolla hyväksymisestä kertovat suuret Nato-maat Ranska ja mahdollisesti Yhdysvallat, jossa ratifiointi saattaa vielä viivästyä senaattori Rand Paulin vaatiman muutosäänestyksen vuoksi.

Loppujen maiden osalta aikataulu riippuu niiden parlamenttien istuntokausien aikatauluista.