Ukrainan armeijan vastahyökkäys maan eteläosassa on jo todennäköisesti alkanut. Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Marko Palokangas sanoo, että tästä on viime päivinä nähty viitteitä.

- Esimerkiksi Hersonin suunnalla on tällä hetkellä mitä ilmeisimmin yksi vastahyökkäys meneillään.

Venäjän joukot valtasivat Hersonin jo sodan alkuvaiheessa.

Läntinen aseapu on ratkaisevaa mahdollisen vastahyökkäyksen onnistumiseksi.

- Vastahyökkäyksen mahdollisuus edellyttää, että Ukrainalla on kaukovaikutteisia raketinheittimiä, joilla se pystyy eristämään Venäjän huollon Hersonin alueelle, sanoo Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja, professori Tuomas Forsberg.

Kesän aikana Ukraina on saanut muun muassa yhdysvaltalaisia pitkän kantaman Himars-raketinheitinjärjestelmiä. Niiden avulla se on tuhonnut ammusvarastoja ja muita keskeisiä kohteita Venäjän valtaamilla alueilla.

- Ukraina on iskenyt siltoihin, mikä näyttäisi estävän venäläisiä siirtämästä raskasta kalustoa, sanoo Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri (evp) Pekka Toveri.

Ukraina pyrkii tällä niin kutsutulla tulivalmistelulla muokkaamaan taistelualuetta sellaiseksi, että se voisi murtaa vastustajan puolustuksen.

Tarkkaa tietoa ukrainalaisten mahdollisesta vastahyökkäyksestä ei vielä ole.

- Uskon, että näemme seuraavien päivien aikana, pureeko vastahyökkäys tai muuttaako se tätä taistelua johonkin suuntaan, Palokangas sanoo.

Venäjä on ehtinyt vahvistaa puolustusta

Hyökkäys on sodassa aina vaikeampaa kuin puolustaminen.

- Venäjällä on ollut aikaa vahvistaa puolustusta tietyillä alueilla, kuten Hersonissa, joten ei Ukrainan takaisin valtaaminen helppoa tule olemaan, Tuomas Forsberg sanoo.

Pekka Toveri arvioi, että elokuun aikana selviää, pystyykö Ukraina vastahyökkäykseen.

- Ukrainalla saattaisi olla mahdollisuus ottaa Dnepr-joen pohjoispuoli haltuun, Toveri sanoo.

Myöhemmin hyökkäykseen lähtö voisi olla vieläkin vaikeampaa, koska Venäjä haalii jatkuvasti Ukrainaan lisää sotilaita lukuisten kaatuneiden ja loukkaantuneiden tilalle.

Venäjä on vauhdittanut sotilaiden rekrytointia muun muassa lupaamalla heille venäläisten keskimääräiseen kuukausipalkkaan verrattuna moninkertaisen palkan.

Menestys vastahyökkäyksessä vahvistaisi ukrainalaisten taistelutahtoa, joka on väistämättä kovilla kuukausia jatkuneiden, uuvuttavien taistelujen jälkeen.

Lännen into auttaa yhä vahva

Läntisen aseavun merkitys on ollut Ukrainalle koko sodan ajan merkittävä.

- Uskaltaisin väittää, että ilman lännen apua Ukrainan puolustus olisi jo romahtanut, sanoo Pekka Toveri.

Entistä kauaskantoisemmat ja tarkemmat asejärjestelmät lisäävät Ukrainan taistelutahtoa ja -kykyä sekä heikentävät Venäjän asevoimien kykyä taistella.

- Venäjän asevoimat on joutunut esimerkiksi siirtämään komentopaikkojaan ja huollon keskuksiaan entistä kauemmas niin sanotusta etulinjasta. He tietävät, että Ukraina pystyy vaikuttamaan entistä syvemmälle heidän selustaansa, Marko Palokangas sanoo.

Tuomas Forsbergin mukaan on selvää, että Yhdysvallat ja muut länsimaat haluavat tukea ukrainalaisia puolustautumaan vähintään niin, että Venäjä ei pysty valtaamaan lisää alueita.

Epäselvää on se, miten pitkälle länsimaat menevät auttaakseen Ukrainaa voittamaan Venäjän.

Forsberg arvioi, että esimerkiksi mahdollinen Krimin niemimaan valtaaminen takaisin voisi huolestuttaa ainakin osaa länsimaista.

Suurin huoli liittyy Venäjän ydinaseuhkaan. Arvaamattomuudellaan Venäjä on saanut muut pelkäämään sodan eskaloitumista ja mahdollista taktisten ydinaseiden käyttöä alueella.

- Tämä on huoli, jonka aika laajat piirit ottavat huomioon, koska sitä ei voi täysin poissulkea, Forsberg sanoo.

Pekka Toveri ei usko ydinaseen käyttöön.

- Vaikka Putin olisi siihen valmis, hänen lähipiirinsä ei ole, Toveri sanoo.

Venäjä on jäänyt tavoitteistaan

Sota voi kestää vielä kauan. Venäjä ei ole päässyt Itä-Ukrainassa niin pitkälle kuin se olisi halunnut. Etelässä Venäjä ei ole saanut eristettyä Ukrainaa kokonaan merestä.

Venäjä tuo Ukrainaan lisää joukkoja, mutta ei riittävästi. Ukrainalaiset saavat länneltä aseapua, mutta eivät käänteentekevästi.

- On aika monta tekijää, jotka puhuvat sen puolesta, että taistelut eivät ihan heti ole päättymässä, Marko Palokangas sanoo.

Palokankaan mukaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja koko hallinnon toiminta on osoittautunut piittaamattomaksi. Venäjä esimerkiksi sopi ukrainalaisen viljan viennistä, mutta iski heti seuraavana päivänä viennin kannalta tärkeään Odessan satamaan.

- Minkäänlaista neuvotteluyhteyttä ja halua tulitaukoon tai rauhansopimukseen ei juuri näytä olevan, Palokangas sanoo.

Ukrainan johto taas ei voi suostua rauhaan, koska suurin osa kansalaisista vastustaa alueluovutuksia.

Niinpä taistelut voivat jähmettyä paikoilleen ja muuttua kuukausia tai vuosia kestäväksi jäätyneeksi konfliktiksi.

Tuomas Forsberg pohtii, että tällaisessa tilanteessa venäläiset toivovat, että länsimaat kyllästyvät sotaan ja unohtavat Ukrainan. Ukraina taas toivoo, että Kremlissä tapahtuisi jotain sellaista, mikä vaikuttaisi Venäjän sotimiseen Ukrainassa.

Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että mitä kauemmin sota jatkuu, sitä vaikeammaksi Ukrainalle voi tulla Venäjän valtaamien alueiden saaminen takaisin. Siksi lähiviikot ovat Ukrainan kannalta niin ratkaisevia.

Lue lisää:

Ukraina aikoo vallata Hersonin alueen takaisin syyskuuhun mennessä - amerikkalaisohjukset tärkeässä roolissa

Yhdysvallat harkitsee lentokoneiden antamista Ukrainalle: yhtenä vaihtoehtona on "tankintuhoajakone"

Putinin sota on jatkunut jo viisi kuukautta, ja EU:ta riivaavat hintojen nousu, helle ja taantuman pelko - uhkaako Ukrainan asia unohtua?

Sota Ukrainassa etenemässä kolmanteen vaiheeseen, arvioi asiantuntija - "Kuluttava sodankäynti jatkuu vielä pitkään"

Ukraina julkisti Nato-kokouksen alla "ostoslistan" aseista, joita se tarvitsee - "Sehän on valtava määrä", sanoo tutkija