Vanhassa puutalossa Helsingin Länsi-Pakilassa valmistaudutaan syksyyn.

Tällä kertaa ei puhuta marjojen ja hedelmien säilömisestä, vaan sähkölaskusta.

Tarja Lahti puolisoineen on listannut tukun keinoja, joilla kulut saadaan pidettyä edes jotenkuten aisoissa, kun illat pimenevät ja sää viilenee.

Energianhinta lähti nousuun jo viime syksynä, mutta sota Ukrainassa on saanut sen historiallisen korkealle.

Lahti sanoo, että perheen määräaikainen Helsingin energian sopimus päättyy pian. Uudessa sopimuksessa hinta on jopa kolme kertaa aiempaa korkeampi.

- Sähkön hinta triplaantuu. Se on aika kova skenaario, Lahti sanoo.

Lahden kodissa öljylämmitys vaihtui jo vuosi sitten ilma-vesilämpöpumppuun. Nyt harkinnassa on lisäksi pönttöuuni, jotta lämmityskuluja voisi tarvittaessa pienentää entisestään.

Huonelämpötila pidetään Lahden kotona jo valmiiksi kohtuullisena, noin 21 asteessa, mutta kellarin lattialämmitystä voisi säätää vielä pienemmälle, hän pohtii.

Lahti aikoo kiinnittää erityistä huomiota myös sähkön käyttöön.

- Tiskataanko käsin eikä käytetä tiskipesukonetta, pitääkö vaatteita pestä niin usein tai voisiko niitä pestä matalammissa lämpötiloissa, kännyköitä ei ladata läpi yön, yksi ulkovalo vähemmän, Lahti luettelee keinoja.

Uusi televisio ja pesukone ovat harkinnassa, sillä vanhat vievät paljon sähköä. Tuliterä sähköauto ladataan jatkossa muualla kuin omassa pihassa, jotta kustannukset pysyvät paremmin hallinnassa.

Lahti kertoo olleensa aina tarkka energiankäytöstä, mutta akuutti kriisi sai perheen istumaan hiljattain alas ja pohtimaan lisäkeinoja.

Aiheesta keskustellaan myös naapurustossa vilkkaasti. Lähitalon katoille ilmestyi muutama päivä sitten aurinkopaneelit.

- Syvä huoli ja sellainen heräävä paniikki. Kyllä se nousu tuntuu hirvittävältä, Lahti kuvaa lähiueen tuntoja.

Hän kertoo kantavansa huolta myös vanhemmista ihmisistä, joille pienikin kustannusten nousu voi olla liikaa.

Asiantuntija: "Unohtakaa vartin suihkut"

Tarja Lahti on tietämättään ryhtynyt toimiin, jollaisia valtiovalta pyytää pian kaikilta suomalaisilta.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) aikoo käynnistää elokuussa kampanjan, jossa suomalaisia pyydetään säästämään energiaa. Hankkeessa ovat mukana myös ympäristöministeriö,valtioneuvoston kanslia, valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva ja Sitra.

TEM:stä vahvistetaan Ylelle, että kampanja on valmisteilla, mutta sen sisältöä ei haluta sen enempää vielä kommentoida.

Ministeriön mukaan aloite kansalaisiin vetoamiseen on alun perin EU-komission.

Monissa EU-maissa vastaavia toimia onkin jo nähty. Saksassa Hannoverin kaupunki kertoi torstaina kieltävänsä lämpimät suihkut julkisissa tiloissa. Italiassa ja Ranskassa taas on jo aiemmin puututtu julkisten tilojen lämmitykseen ja jäähdytykseen.

Suomessa kampanja on linkitetty juuri syksyyn, kun lämmitys ja pimeys alkavat vaatia energiaa. Se julkistetaan elokuun lopussa.

Kampanja tulee keskittymään lämmityksen ja lämpimän veden kulutukseen, sanoo energiatehokkuuden asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta. Hän suunnittelee kampanjaa.

- Kuluttajien tekemät energiansäästötoimet ovat vaikuttavia. Suomessa energiankäytöstä noin kolmannes menee rakennusten lämmittämiseen, Suur-Uski sanoo.

Yhden asteen vähentäminen huonelämpötilassa vastaa jopa viittä prosenttia energiankultuksesta, Suur-Uski sanoo.

- Meillä on myös paljon lämmitettäviä tiloja, kuten autotalleja ja varastoja, joissa voisi tinkiä lämmityksestä.

Lämpimän veden osuus lämmityskuluista taas voi olla jopa 30-40 prosenttia.

- Siihen puuttuminen on nopea energiankulutusta vähentävä keino. Unohdetaan vartin mittaiset suihkut ja ollaan enintään viisi minuuttia suihkussa, Suur-Uski sanoo.

Hän arvioi, että tehokkaalla säästämisellä kotitaloudet voisivat nipistää kaikkiaan noin 10-20 prosenttia käyttämästään energiasta.

- Sillä olisi mittava merkitys myös valtakunnallisesti.

Öljykriisissäkin vedottiin kansalaisiin

Vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen Sitrasta pitää kuluttajien energiansäästötoimia tehokkaana verrattuna moniin muihin tapoihin ratkaista energiakriisiä.

- Erotuksena muista ratkaisuista, säästäminen myös vaikuttaa välittömästi.

Sitra ehdotti energian säästämiseen ohjaavaa kampajaa jo keväällä. Myös kansainvälinen energiajärjestö IEA laati oman listansa säästötoimista kuluttajille.

Järjestö laski tuolloin, että jos kaikki EU-kansalaiset toteuttaisivat ehdotetut toimet arjessaan, se säästäisi 120 supertankkeria öljyä ja 20 miljoonan kodin lämmityksen verran maakaasua.

Tynkkynen sanoo, että säästämällä voidaan lopulta vaikuttaa myös hintoihin.

- Kun kysyntä vähenee, se laskee energianhintaa markkinoilla ja hidastaa inflaatiota.

Tynkkysen mukaan kysynnän väheneminen ei tosin näy kulttajahinnoissa heti, mutta jos koko Eurooppa alkaisi säästää energiaa, vaikutus näkyy jossain vaiheessa.

Viimeksi vastaava kampanja ja keino on otettu käyttöön öljykriisissä 1970-luvulla. Hallitus linjasi tuolloin muun muassa, että huoneiden lämpötiloja tulee alentaa, mainosvaloja vähentää ja nopeuksia tieliikenteessä laskea 80 kilometriin tunnissa.

Öljynkulutus putosikin yli kymmenen prosenttia vuodessa.

Tynkkynen nostaa esimerkiksi myös Japanin ja Fukushiman ydinonnettomuuden, jonka jälkeen jopa puolet maan ydinvoimaloiden sähköntuotannosta onnistuttiin korvaamaan säästämisellä ja energiatehokkuudella.

- Nämä kokemukset viittaavat siihen, että aika isotkin muutokset ovat mahdollsia energiankäytössä, hän sanoo.

Tynkkysen mukaan käsillä voi olla öljypulaa syvempi energiakriisi.

- IEA on sanonut, että nyt on menossa ensimmäinen globaali energiakriisi. Kriisi voi olla pahempi kuin 1970-luvulla. On mahdollista, että tuleva talvi on hankala.

Pula energiasta syksyllä?

Oras Tynkkynen pitää mahdollisena, että syksyllä on edessä pula energiasta. Myös muun muassa Energiateollisuus on varoitellut, että sähköä voidaan joutua jo säännöstelemään.

- Pahimmassa tilnateessa joudutaan määräämään siitä, kenelle energia ohjataan. Energiansaanti turvattaisiin esimerkiksi sairaaloille, mutta osa teollisuudesta voisi jäädä joksikin ajaksi ilman, Tynkkynen arvioi.

Sähkön riittävyys riippuu muun muassa siitä, saadaanko uusi ydinvoimala Olkiluoto 3 täysillä kaupalliseen käyttöön ajoissa tulevan talven kannalta. Maakaasun saanti taas on riippuvainen Suomen ja Viron yhteisen LNG-terminaalin aikataulusta.

- Meidän pitää toivoa parasta, mutta varautua pahimpaan, myös siihen, että energiansanti vakavasti häiriintyisi, Tynkkynen sanoo.

Tarja Lahti sanoo, että lyhyet suihkut ovat olleet aina arkipäivää vanhassa omakotitalossa.

- Teinien kanssa on käyty läpi, että suihku suljetaan shampoonlaiton ajaksi.

Jos energiapula iskee, Lahti uskoo lämmittävänsä puulla, jos tulisija saadaan siihen menessä rakennettua.

- Ajatus jonkinlaisesta omavaraisuudesta on vahvistunut.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 30. heinäkuuta kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Sähkön hintakatto saa asiantuntijoilta tyrmäyksen: sähkö myytäisiin naapurimaille ja Suomeen tulisi sähköpula

Kaksi sähköautoa pihassa ja sähkölämmitys talossa - raju sähkön hinnan nousu rokottaa Pellin perhettä tuhansilla euroilla