Helsingin kaupungin palkanmaksusotkuille ei näytä löytyvän tarpeeksi tehokasta siivoojaa. Ongelmat ovat jatkuneet jo kuukausia.

Kaupunki otti keväällä käyttöön uuden Sarastia-palkanmaksujärjestelmän, jonka käyttö on ollut palkanmaksajille monimutkaista. Lisäksi palkanmaksussa on ollut töissä liian vähän henkilökuntaa.

Yle on kertonut tapauksista, joissa kaupungin palkansaajat ovat saaneet joko liian vähän, liikaa tai ei ollenkaan palkkaa. Jotkut työntekijät ovat jopa kertoneet irtisanoutuneensa kaupungin palveluksesta.

Lisäksi kaupungin palkanmaksun asiakaspalvelu on tukossa. Tilanteen purkaminen saattaa kaupungin pormestari Juhana Vartiaisen (kok.) mukaan kestää vielä muutamia kuukausia.

Helsingin kaupungista on tehty myös rikosilmoituksia.

Turun yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen mukaan on todella harvinaista, että palkanmaksua koskevissa ongelmissa mennään rikosilmoitusasteelle.

- Palkanmaksuohjelmat ovat yleensä sen verran hyviä ja niitä on etukäteen suunniteltu ja valmisteltu, ettei tällaista Helsingin kaupungin kaltaista tilannetta ole tietojeni mukaan koskaan missään syntynyt, Koskinen sanoo.

Kysyimme Koskiselta, millaiseen vastuuseen kaupunki saattaa lopulta joutua.

Työntekijä voi olla oikeutettu vahingonkorvauksiin

Jos kaupungin työntekijä on ottanut lainaa tai pikavippejä turvatakseen toimeentulonsa kun palkkaa ei ole tullut tilille, voiko kaupunkia vaatia maksamaan niiden korot?

Mikäli Helsingin kaupungin työntekijä on ollut puuttuvien palkkojen takia pakotettu lainaan tai pikavippeihin, voi hän Koskisen mukaan olla oikeutettu vaatimaan kaupungilta vahingonkorvausta. Toisin sanoen kaupunki voisi joutua lainakorkojen maksajaksi.

Koskinen sanoo, että vahingonkorvausvaatimuksen edellytyksenä on se, että syy-yhteys pystytään näyttämään toisen tahon (Helsingin kaupungin) virheellisen menettelyn ja kärsityn vahingon välillä.

- Mielestäni tuollaisessa tilanteessa on ilman muuta mahdollista näyttää tällainen syy-yhteys kun tiedetään, mitä tapahtuu palkansaajalle jolta jää palkat saamatta, Koskinen sanoo.

Tällainen syy-yhteys voisi olla se, että maksamattomat palkat olisivat vaikuttaneet elämiseen niin paljon, että palkansaaja olisi ollut pakotettu ottamaan esimerkiksi pikavippejä.

- Sitten voidaan miettiä, minkälainen se syyllisyys toisella taholla (Helsingin kaupungilla) on ollut, mutta kyllähän tässä kaikki tietävät, että ei olla palkkaa maksettu.

Koskinen sanoo, että pikavippien korkojen takaisin saaminen voi kuitenkin olla hankalaa varsinkin silloin, jos normaalin palkan ja maksetun palkan välillä on vain pieni ero. Tällaisessa tapauksessa edellytettäisiin selkeää näyttöä siitä, että palkansaaja on ollut pakotettu ottamaan lainaa.

Myös Opetusalan ammattijärjestö (OAJ) vaati heinäkuun alussa Helsingin kaupunkia korvaamaan palkkakaaoksen aiheuttamat välilliset ja välittömät vahingot työntekijöille ja viranhaltijoille.

Työttömyyskorvaus ei ole itsestäänselvyys

Onko työntekijällä työntekovelvoite voimassa, jos siitä ei saa sovittua korvausta?

Työsopimuksessa on kaksipuolinen sopimussuhde ja jos jos toinen ei täytä omaa keskeistä velvollisuuttaan, on työntekijällä oikeus irtisanoutua eli purkaa sopimussuhde, kertoo Koskinen.

Työttömyyskorvauksen saaminen irtisanoutumisen jälkeen voi kuitenkin olla haastavampaa. Koskisen mukaan silloin otetaan huomioon työntekijän varallisuus.

- Työttömyysturvassa on ollut todella tiukka käytäntö. Ei ole niin, että jos työnantaja jättää maksamatta palkkaa, niin lähdenpä pois ja haen työttömyyskorvausta. Täytyy olla tilanne, että on todella pakko lähteä pois.

Hän kertoo, että työsuhteen purkamistilanteessa otetaan huomioon työntekijän olosuhteet. Toisin sanoen jos rahaa on säästössä valmiiksi, ja pystyy tulemaan toimeen, voi olla vaikeampaa tukeutua työttömyysturvaan.

Koskisen mukaan myös tällaiset tilanteet ovat aina tapauskohtaisia.

Rikosoikeudellinen vastuu voi jakautua usealle organisaation tasolle

Millaiset mahdollisuudet kaupungista tehdyillä rikosilmoituksilla on edetä?

Ammattiliitto Tehy teki heinäkuun alussa maksamattomista palkoista rikosilmoituksen, jossa se pyysi poliisia selvittämään, kenen vastuulla palkanmaksun virheet ovat. Myös JHL:n Riikka Valkonen laati kollegojensa kanssa tapauksesta rikosilmoituksen.

Koskisen mukaan mahdollisessa oikeudellisessa arvioinnissa tullaan katsomaan, onko palkanmaksun ongelmissa ollut tahallisuutta tai huolimattomuutta. Lisäksi arvioidaan, mistä johtuu että asiaa ei ole saatu näin pitkän ajan kuluessa korjatuksi.

On mahdollista, että vastuu sysätään lopulta jollekin yksittäiselle henkilölle. Tehyn rikosilmoituksessa ehdotetaan palkanmaksuongelmien kokonaisvastuun olevan kaupungin kansliapäällikkö Sami Sarvilinnalla.

- Kun julkista sektoria ajatellaan, niin siellä on viranhaltijat, joiden kohdalla voidaan virkavelvollisuuksien rikkomiseen perustuva oikeusjuttu laittaa vireille. Helsingin kaupungin taholta on hieman eri käsityksiä siitä, kuka tässä on ollut vastuullinen henkilö, mutta jokuhan siellä on vastuussa siitä, että hankitaan tällainen palkanmaksujärjestelmä, Koskinen arvioi.

Mietittäväksi voi Koskisen mukaan tulla useampikin kaupungin organisaatiotaso.

Koskisen mukaan ainakin työturvallisuusvastuun yhteydessä on oikeudellisessa arvioinnissa lähdetty siitä, että jokaisella organisaatiotasolla on oma vastuunsa. Koskinen väläyttää, että vastuuseen voi joutua myös Sarastia-palkanmaksujärjestelmän hankinnasta päättäneet.

Helsingin kaupungin pormestari Juhana Vartiainen kertoi Ylelle keskiviikkona, että viime kädessä hän kantaa palkanmaksuongelmista kokonaisvastuun.

Helsingin poliisi tutkii parhaillaan kaupungista tehtyjä rikosilmoituksia.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 30.7.2022 kello 23 saakka.