Ahdistuksen tunteet, huimaus, hengästyminen, pahoinvointi, päänsärky, kiputilat hartioissa tai purentalihaksissa... Vatsan vetäminen sisään saattaa tapahtua huomaamatta, ja siitä voi seurata monia ongelmia.

Vatsa rennoksi + bikinit päälle = täydellinen bikinivartalo! Kuva: Shutterstock

Vatsalihasten aktivointi on tarpeellista esimerkiksi urheilusuoritusta tehdessä ja keskeistä arjen aktiivisuudessa. Se auttaa välittämään voimaa keskivartalosta muualle kehoon ja antaa tarvittavaa tukea arkisissa askareissa, kuten kävelemisessä, nostamisessa ja asioiden kurkottelussa.

Jatkuva vatsan vetäminen sisään voi kuitenkin aiheuttaa fyysisiä ja psyykkisiä haittoja, kuten hengitysvaikeuksia ja oireilua puremalihaksissa asti, kertoo psykofyysinen fysioterapeutti Jenny Ruotsalainen.

- Ongelma on melko yleinen, ja vielä yleisempi se on naisilla kuin miehillä, Ruotsalainen kertoo.

Usein etenkin hyvä ryhti yhdistetään Ruotsalaisen mukaan siihen, että vatsan seutua täytyisi jännittää koko ajan.

- Napa kohti selkärankaa on ihan hyvä mielikuva aktivoimaan lihaksia, mutta sitä ei pitäisi tehdä jatkuvasti.

Vatsan vetäminen sisään haittaa tärkeimmän hengityslihaksemme pallean toimintaa.

Pallean toiminnan häiriintymisellä voi olla vaikutuksia kehossa sekä ylöspäin, kuten purentalihaksiin ja hartiaseudulle, että alaspäin jalkoihin ja lantionpohjaan.

- Lonkankoukistajalihakset kiinnittyvät samoille kohdille kuin pallea, joten jos pallean liike on estynyt jatkuvan jännittämisen takia, myös lonkankoukistajat usein kiristyvät ja voivat kääntää lantiota huonoon asentoon. Tämä voi aiheuttaa kipuoireita esimerkiksi jaloissa ja alaselässä, Ruotsalainen selittää.

Pallean rajoittuneen liikkeen vuoksi myös hengitys jää helposti pinnalliseksi, kun vatsalihaksia jännittää jatkuvasti.

Seurauksena voi olla huimausta, hengästymistä, pahoinvointia, päänsärkyä ja ahdistuksen tunteita.

Hengittäminen on yksi keskeisimmistä keinoista vaikuttaa kehon toimintoja rauhoittavan hermoston toimintaan.

- Jos emme saa hengitettyä tarpeeksi syvään, voi olla, ettemme saa rauhoitettua kehoamme stressaavissa tilanteissa, Ruotsalainen kertoo.

Vatsan liika jännittäminen voi siis oireilla pahimmillaan myös erilaisina henkisinä oireina, esimerkiksi juuri ahdistuksena - ja toisaalta ahdistus lihasten jatkuvana jännittämisenä, Ruotsalainen kertoo.

Jatkuvan jännittämisen takia vatsaonteloon syntyy liiallista painetta, ja ruuansulatuskin voi Ruotsalaisen mukaan häiriintyä.

- Kun pallea ei pääse kunnolla toimimaan, voi seurauksena olla lisäksi erilaisia kiputiloja koko kehossa, erityisesti hartiaseudulla, puremalihaksissa, alaselässä ja lantionpohjassa.

Kipujen ja oireilun yhteyttä nimenomaan keskivartalon liikaan jännittämiseen voi olla hankala itse tunnistaa, Ruotsalainen toteaa.

Vatsaa vedetään sisään Ruotsalaisen mukaan useista erilaisista syistä, ja tapa voi olla todella tiedostamaton. Taustalla voi olla hyvin laajoja psykologisia syitä.

Yksi syy on yksinkertaisesti se, että lapsuuden tai nuoruuden jumppatunneilta tuttu selkä suoraksi ja vatsa sisään -neuvo on iskostunut mieleen liiankin tiiviisti.

Yhteiskunnan kauneusihanteilla on eittämättä sormensa pelissä.

- Vatsan seudun jännittäminen voi kertoa siitä, ettei ole sinut oman kehonsa kanssa, tai pyrkii mahtumaan yhteiskuntamme kapeisiin kauneusihanteisiin. Joku saattaa vetää vatsaa sisään siksi, että on joskus saanut inhottavia kommentteja vatsastaan, Ruotsalainen kertoo.

Joillekin vatsan vetäminen sisään voi olla tapa pienentää itseään suhteessa muihin.

Tottumus yhdistyy Ruotsalaisen mukaan usein pyrkimykseen olla tehokas ja vaativuuteen itseään kohtaan.

- Vaativuus itseä kohtaan voi näkyä fyysisesti lihasten jännittämisenä ja kannattelun korostumisena.

Taustalla voi olla myös sellainen olo, ettei pysy kasassa, jollei jännitä lihaksia. Etenkin, jos muut jatkuvasti rikkovat omia rajoja, voi lihasjännitys olla Ruotsalaisen mukaan tapa suojata itseään.

Jos tätä voi tehdä tiedostamattaankin, mistä tietää, vetääkö vatsaa sisään liikaa?

- Esimerkiksi juuri erilaisista hengitysvaikeuksista voi tunnistaa vatsan alueen liian jännittämisen. Hyvä keino on tunnustella, liikkuuko hengittäessä pelkkä rintakehä, vai myös vatsanseutu. Vatsan pitäisi liikkua syvään hengittäessä hengityksen mukana.

Ruotsalaisen mielestä jokaisen olisi hyvä pohtia, onko itsellä tapana vetää vatsaa jatkuvasti sisään ja jännittää vatsalihaksia liikaa.

Lisäksi voi miettiä sitä, miksi vatsaa ylipäätään vetää sisään: onko se kenties opittu tapa, tapa hallita jännitystä tai pyrkimys kauneusihanteisiin, jotka olisi ehkä hyvä kyseenalaistaa.

Ruotsalainen neuvoo harjoittelemaan syvään hengittämistä, eli palleahengitystä. Syvään hengittäessä kyljet laajenevat ja vatsan tulisi sisään hengityksellä kohota ja uloshengityksellä laskea.

Tämä rentouttaa kroppaa ja rauhoittaa mieltä.

- Vatsan jatkuva sisään vetäminen ei kehitä vatsalihasten voimaa vaan pikemminkin kuormittaa ja väsyttää niitä tarpeettomasti. Vatsalihakset toimivat itseasiassa paremmin, kun niitä muistaa myös rentouttaa tarpeeksi.

Sopivan tasoista vatsalihasten aktivointia arjessa voi tarvittaessa lähteä etsimään esimerkiksi tällä mielikuvalla:

- Kuvittele, että halaisit vatsaasi. Kukaanhan ei yleensä halaa täysillä, vaan kevyt aktivointi ja kannattelu on juuri sopivasti.

Lue lisää: Yli 20 kuvaa näyttää, miten naisen ihannevartalo on muuttunut historian aikana - selvitimme viimein, miksi

Lue lisää: Mikä neuvoksi, kun oma keho hävettää - ja se hävettää vielä lisää, ettei pysty hyväksymään itseään? Asiantuntija vastaa

Lue lisää: 8 faktaa ihmiskehosta, jotka ovatkin paljastuneet humpuukiksi - moneenko olet uskonut?