Säveltäjä ja musikaaleista tuttu näyttelijä Jukka Nylund asettuu pianon taakse, kun Musiikkiteatteri NYTin harjoitukset alkavat Helsingin Kruununhaassa. NYT on lahtelainen, uuden polven musiikkiteatterilaisten ryhmä, joka perustettiin yli viisi vuotta sitten, ja nyt se lämmittelee vanhaa esitystä Nylundin kanssa. Ryhmä on mukana Suomen ensimmäisellä musiikkiteatterifestivaalilla, joka pidetään teatteri Kapsäkissä Helsingissä.

Porukan alkuperäiset jäsenet valmistuivat Lahden ammattikorkeakoulun musiikkiteatterilinjan viimeiseltä vuosikurssilta. Koulutus lakkautettiin säästösyistä vuonna 2016.

- Meillä kaikilla oli vahva mielenkiinto uuden musiikkiteatterin tekemiseen. Halusimme tehdä omaäänistä teatteria, näyttelijä ja tuottaja Panu Kangas Musiikkiteatteri NYTistä toteaa.

Vaikka Musiikkiteatteri NYT on saanut jo jalkansa teatterin oven väliin, tekijöillä on vielä haasteita.

- Sen huomaa siinä, kun ottaa yhteyttä isompiin kotimaisiin teattereihin. Olen kohdannut jopa kysymyksen, että miksi me tarvitsisimme toisen musikaalin, kun meillä on jo yksi ohjelmistossa, Kangas toteaa.

Hän uskoo, että musikaalilla on teatterien ohjelmistossa tietty, ennalta määrätty tehtävä.

- Siihen liittyy vahva perinne. Sen mukaan musikaalissa on iloista laulantaa, tanssinumeroita ja ehkä joku kepeä aihe. Ja tuntuu, että kun tämä funktio on näytetty, teatterissa ei enää olekaan tilaa toisenlaisille tulokulmille.

Angloamerikkalaisen musikaalin puristuksissa

Kotimainen musiikkiteatteri kärvistelee isojen angloamerikkalaisten musikaalien varjossa. Teatterin tiedotuskeskuksen listauksen mukaan tänä syksynä saa kantaesityksensä vain kaksi uutta kotimaista teosta: Huomenna minä lähden Kuopion kaupunginteatterissa sekä Momentum 1900 Tampereen työväenteatterissa (TTT). Kuopion ensi-ilta siirtyi tähän syksyyn viime vuoden koronarajoitusten takia.

Ulkomaisten teosten ensi-iltoja on yli kymmenen. Niistä suurin osa on angloamerikkalaisia musikaaleja. Teatterien syysohjelmistossa on myös muutama kotimainen uudelleen lämmitetty musikaali, kuten Myrskyluodon Maija. Suomessa on kolmisenkymmentä kaupunginteatteria.

Momentum 1900 kertoo Pariisin maailmannäyttelystä, ja sen ovat kirjoittaneet Sirkku Peltola ja Heikki Salo, molemmat musiikkiteatterin konkareita. Teoksen on säveltänyt Eeva Kontu. Hän on noussut yhdeksi kotimaisen musiikkiteatterin avainhenkilöistä. Kontu on myös erittäin työllistetty kapellimestari, ja hän on johtanut useiden isojen musikaalien orkestereja.

Kontu muistuttaa, että kotimainen musikaali jää erityisesti suurella näyttämöllä angloamerikkalaisen musikaalin jalkoihin.

- Haluaisin, että suomalainen musiikkiteatteri ja musikaali olisivat Suomessa isompi ilmiö. Toivon, että musiikkiteatteri nousisi omaksi, omalakiseksi taiteenlajiksi, Kontu sanoo.

Poikkeuksiakin on, mutta ne on laskettu yhden käden sormilla. Tampereen työväenteatterissa on ollut parin vuoden välein uuden kotimaisen musikaalin kantaesitys (muun muassa Anna-Liisa, Tytöt 1918) , ja Kansallisteatteri Helsingissä avasi 2010-luvulla suuren näyttämön Pirkko Saision ja säveltäjä Jussi Tuurnan teoksille (mm. HOMO!, Musta Saara). Näiden lisäksi Musiikkiteatteri Kapsäkki tekee nimensä mukaisesti työtä lajityypin eteen.

Jukebox-musikaalit löivät läpi

Suomessa on menossa Kontun mukaan kotimaisten jukebox-musikaalien buumi. Hän viittaa teoksiin, joissa lauletaan tuttuja kappaleita yhden aiheen ympärillä. Niitä voivat olla esimerkiksi iskelmätähden tarina, aikakausi tai vaikka tietty kaupunki.

- Toivoisin keskisuurten teatterien johtajilta hieman rohkeutta näihin ohjelmavalintohin. Että jukebox-musikaalin sijaan he uskaltaisivat tilata oman, omalakisen sävellyksen.

Kontu toivoo, että musiikkiteatterille kävisi samoin kuin stand-up-komiikalle. Se nousi baarin nurkasta stadionille ja televisioon.

Kotimaisen musiikkiteatterin edistämisestä on tullut Kontulle elämäntehtävä, ja hänellä on sormensa pelissä monessa tuotannossa, myös angloamerikkalaisissa musikaaleissa.

Kontu perusti ennen koronapandemiaa muusikko Joonas Mikkilän kanssa MD Company -nimisen yrityksen, joka tuottaa musiikkipalveluja isoille teattereille. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Kontu valitsee tekeillä olevaan musikaalin esiintyjät, muusikot ja kapellimestarin. Se voi usein olla Kontu itse.

- Isoissa teattereissa ei ole Helsingin kaupunginteatteria lukuun ottamatta kiinnityksellä olevia muusikoita, musiikkijärjestäjiä tai lauluvalmentajia. Omaa työtäni kapellimestarina ja säveltäjänä helpottaa se, että kaikki ammattilaiset ovat käytössäni ja pystyn maksamaan heille helposti palkkaa yrityksen kautta. Ja siten pystyn tarjoamaan koko pakettia teattereille ihan vain helpottaakseni asioita.

Kontu vaikuttaa paljolti myös siihen, ketkä musikaalinäyttelijöistä saavat Suomessa töitä.

- Tämä on hieman ärsyttävä asema. Se ei ole kovin positiivinen positio, että joutuu päättämään ihmisten työllistymisestä. Yksi musikaalin keskeisistä asioista on kuitenkin roolitus. Että jokaiseen rooliin tulee juuri oikeanlainen tekijä ja näyttelijä.

Kontu ideoi Musikkiteatterifestivaalin yhdessä musikaaleista tutun näyttelijän Petrus Kähkösen kanssa. Tapahtuman tarkoituksena on esitellä lajityypin keskeisiä ammattilaisia. Toisaalta Suomessa on toistaiseksi melko vähän tekijöitä, jotka osaavat kirjoittaa musikaaleja.

- Meillä ei ole vielä työkaluja, joilla kehittelisimme käsikirjoituksia ja teosideoita, mutta sellainen on työn alla. Musikaalien kehitystyö on suuritöistä ja melko kallista, Kontu sanoo.

Hän vertaa uuden kotimaisen puheteatterin ja musiikkiteatterin suhdetta toisiinsa. Uutta kotimaista draamaa tuotetaan paljon enemmän kuin musiikkiteatteria.

- On ihan hyvä, että kotimainen musiikkiteatteri elää rinta rinnan angloamerikkalaisen musikaalikirjallisuuden kanssa. Esittäväthän teatteritkin Tsehovin ja Shakespearen näytelmiä uusien kotimaisten näytelmien rinnalla. Siinä ei ole mitään väärää.

Pumpulitehtaan tamperelaistyttöjen nuoruus jää sisällissodan jalkoihin Tytöt 1918 -musikaalissa

Shakespearen klassikko Hamlet nähdään rock-musikaalina ensimmäistä kertaa Suomessa

Musta Saara näyttää julmetun upealta ja soi raivoisasti mutta jää etäälle

Tekijä: Muusikko ja kapellimestari Eeva Kontu