Terveydenhuollon on sopeuduttava siihen, että korona tulee tasaisin väliajoin aiheuttamaan tartuntapiikkejä, toteaa THL:n johtaja Mika Salminen.

Rokotteiden avulla on pelastettu ainakin 10?000 ihmishenkeä, THL:n johtaja Mika Salminen sanoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Keskiviikko 27. heinäkuuta 2022 jää historiaan päivänä, jolloin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julisti tiedotustilaisuudessaan koronaviruksen endemiaksi.

Tämä tarkoittaa, ettei tauti tule käytännössä koskaan katoamaan eikä sille kehity pysyvää immuniteettia. Korona jää pyörimään ihmisten keskuuteen ja aiheuttamaan aina kausittain alueellisia tartunta-aaltoja vaihtelevalla suuruudella eri puolilla maailmaa.

Asia ei sinällään ole yllätys. Skenaariota, jossa korona jää elämään ihmisten keskuuteen ja ikään kuin laimenee esimerkiksi varianttien kautta tavallisen kausi-influenssan kaltaiseksi taudiksi, on väläytelty jo pandemian alusta saakka.

Endeemisille taudeille on tyypillistä, että niiden tapausmäärät ovat varsin tasaisia vuodesta toiseen ja muuttuvat hitaasti. Tämä määritelmä ei kuitenkaan vieläkään päde koronaan, ja siksi esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO on arkaillut julistamasta koronaa endemiaksi. Samaa ovat sanoneet myös IS:n haastattelemat asiantuntijat.

-?Tällä hetkellä ei ole mitään näyttöä siitä, että sars-cov-2 muuttuisi kausi-influenssan suuntaan lieväksi infektioksi, Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen sanoi IS:lle maaliskuussa.

THL:n johtaja Mika Salminen totesi keskiviikon tiedotustilaisuudessa, että endemia pysyy hallinnassa, kun väestön immuniteetti virusta vastaan laajenee vähitellen rokotusten ja viruskierron kautta.

On kiistatonta, että rokotteiden avulla taudin vakavia muotoja ja kuolemia on ehkäisty reilusti. Salminen totesi tiedotustilaisuudessa, että rokotteiden avulla on Suomessa voinut säästyä pelkästään tämän vuoden aikana jopa 10?000 ihmishenkeä.

Arvio perustuu malliin, jossa tautitapausten määrä ja viruksen ominaisuudet olisivat olleet samoja kuin nyt, mutta niitä vastaan ei olisi kehitetty rokotteita.

Silti ihmiskunnalla on nyt pysyvänä riesanaan vain vajaat kolme vuotta tiedossa ollut sairaus, joka ei käyttäydy kuin normaali influenssa ja jonka kaikista terveysvaikutuksista ei ole vielä tietoa. On tiedossa, että lievä tai oireetonkin koronatartunta voi aiheuttaa pitkäkestoisia jälkioireita.

Kaikki taudit ovat joskus olleet ihmiselle uusia, Mika Salminen vastaa IS:lle.

- Viimeisen parinkymmenen vuoden skaalalla on tullut useita uusia tauteja ihmiskuntaan, kuten HIV tai zikavirus. Aika monet niistä ovat tulleet eläimistä, eikä se sinällään ole uusi asia.

- Se on totta, että meidän seuranta-aikamme on ollut aika lyhyt, emmekä voi tietää infektion kaikkia vaikutuksia. Tämä on ilman muuta asia, jota varten tarvitaan pitkäaikaistutkimusta, ja sitä tekevät tälläkin hetkellä hyvin monet toimijat sekä kansainvälisesti että Suomessa.

THL:n mediainfossa puhuivat Mika Salmisen lisäksi johtava asiantuntija Sirkka Goebeler sekä tutkimusprofessori Markku Peltonen. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Koronan luonteen muututtua muuttuvat myös sitä koskevat terveydenhuollon toimet. Salminen ennakoi tiedotustilaisuudessa, että syys- ja talvikautena korona tulee kuormittamaan terveydenhuoltoa enemmän. Siksi THL on jo aiemmin penännyt parempaa resursointia näiden asioiden hoitoon.

- Tässä ei puhuta enää varautumisesta vaan sopeutumisesta, Salminen sanoo.

- Valtiovallan on otettava asia huomioon myös terveydenhuollon kustannuksissa. Terveydenhuoltojärjestelmä on ihmisiä varten: ei voi ajatella niin, että koronapotilaan hoito on pois muiden sairauksien hoitamisesta. Olen itse valmis maksamaan enemmän veroja, jos sillä saa parempia palveluita.

Yhteiskunnan rajoitustoimet eivät Salmisen mukaan kuitenkaan enää hyödytä, koska nykyvariantit leviävät niin hanakasti.

- Se olisi vain väliaikainen ratkaisu. Kun emme voi vaikuttaa tartuntojen leviämiseen rokotteilla, käynnistyisi epidemia uudestaan ja lopputulos olisi sama.

Sulkua jouduttaisiin Salmisen mukaan pohtimaan ainoastaan silloin, jos tauti täyttäisi taas sairaalat ja uhkaisi muuta terveydenhuoltoa. Näin ei tällä hetkellä kuitenkaan ole, kiitos rokotteiden.

Lue lisää: Tapio Sade­ojan kolumni: On vain yksi totuus ja se on THL:n totuus

THL on pitkin kesää käynyt nokkapokkaa sekä poliitikkojen että terveydenhuollon ammattilaisten kanssa neljänsistä rokotteista. Monet kyselivät, miksi THL jatkoi neljänsien rokotteiden suosittelemista vain päälle 80-vuotiaille, vaikka tieteellinen näyttö ja Euroopan lääke- ja tartuntatautivirastot puolsivat niiden laajentamista 60-79-vuotiaille.

Lopulta THL:nkin kelkka kääntyi. Syynä ei Salmisen mukaan ollut kuitenkaan julkinen paine.

- Ratkaisevana tekijänä meille olivat Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen sekä WHO:n uudet suositukset. Katsoimme heidän keräämänsä dataa ja totesimme, että kyllä tässä voi edetä aikaisemmin. Olimme myös pääsemässä lomakauden loppupäähän, sekin oli ratkaiseva tekijä.

Kotimaan kiivasta mielipiteiden vaihtoa Salminen pitää normaalina keskusteluna.

- Ei ole lainkaan ihmeellistä, että lääkärikunnassa on eri näkemyksiä erilaisin asiantuntijataustoin. Tämä on uusi tauti, emmekä tiedä siitä kaikkea. Olisi aika "kekkoslandialaista" olla kaikesta samaa mieltä.

Salminen ei vastaa suoraan kysymykseen siitä, uskooko hän terveydenhuollon kapasiteetin riittävän neljännen kierroksen hoitamiseen.

- Sen arviointi ei ole loppujen lopuksi THL:n tehtävä. Arvioimme, mikä on toteuttamiskelpoista, mutta ylätasolla. Yksittäiset terveydenhuollon operatiiviset toimijat joutuvat pohtimaan, mihin he pystyvät ja mihin eivät. Täytyy olla kuitenkin realisti.