WHO julisti apinarokon maailmanlaajuiseksi terveysuhaksi, mutta Suomessa taudista ei toistaiseksi tarvitse olla huolissaan, sanoo Husin infektioylilääkäri Asko Järvinen.

Maailman terveysjärjestö WHO luokitteli apinarokon lauantaina maailmanlaajuiseksi kansanterveysuhaksi. Tiistaihin mennessä Suomessa on todettu yhteensä 17 apinarokkotapausta.

Eilen maanantaina uutisoitiin myös, että Suomeen on saapumassa noin tuhat apinarokoteannosta heinäkuun loppuun mennessä.

WHO:n julistuksessa ja rokotetoimenpiteissä ei Suomen kannalta ole sinällään mitään mullistavaa, toteaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Asko Järvinen.

- Käytännössä julistus tarkoittaa sitä, että WHO on tiedostanut taudin olevan yllättävän tehokkaasti ja laajalle levinnyt.

Järvinen vakuuttaa, että Suomessa tautitapaukset ovat hyvin tiedossa.

- Olemme kartoittaneet taudin saaneiden kontaktit. Toistaiseksi ei näytä siltä, että tämä olisi millään lailla koko väestöä uhkaava tauti. Se tarttuu sangen huonosti muissa kuin hyvin läheisissä kontakteissa.

Järvinen kertoo apinarokon tarttuneen Afrikassa vuosikymmeniä eläimestä ihmiseen, mutta ihmisestä toiseen se ei ole juuri levinnyt ja esimerkiksi hengitysteiden kautta se leviää heikosti. Tämä vaatisi pitkäaikaista läheistä oleskelua tartunnan saaneen kanssa.

- Nyt kuitenkin tauti on löytänyt tiensä tällaiseen hyvin aktiivista sukupuolikanssakäymistä harrastavaan väestönosaan, josta se on levinnyt uutta tartuntareittiä pitkin.

Käytännössä kotimaiset apinarokkotapaukset ovat levinneet yhdyntöjen välityksellä, Järvinen sanoo. Kaikki tautitapaukset on todettu täysi-ikäisillä miehillä, ja niistä valtaosalla on selvä linkki ulkomaille.

- Myös ehdoton valtaosa maailman tapauksista on levinnyt miesten välisessä seksissä. Tehokkaimmin rokko tarttuu siis limakalvokontaktin kautta.

Apinarokko voi siis kuitenkin tarttua muutenkin kuin seksin välityksellä, eikä sen leviäminen liity seksuaaliseen suuntautumiseen tai seksikumppanin sukupuoleen.

Tauti tarttuu erityisesti siinä esiintyvien ihomuutosten kautta. Näitä rakkuloita voi olla missä päin kehoa tahansa, myös genitaalialueella.

- Tietenkin tauti voi levitä samalla tavalla myös miehen ja naisen välisessä seksissä, Järvinen sanoo.

Asiasta viestiminen on herättänyt Järvisen mukaan keskustelua myös Husissa.

- Koen kuitenkin, että on epidemiologisesti tärkeää todeta, millaisessa väestönosassa tautia on toistaiseksi eniten esiintynyt. Se ehkä lisää tietoisuutta sen porukan keskuudessa, jossa tautia on eriten tavattu, eli miesten, joilla on paljon satunnaisia seksikumppaneita. Samalla apinarokko on hyvä erottaa muista rokkosairauksista eikä luoda pelkoa, että jokaisen rakkulainfektion yhteydessä pitäisi epäillä apinarokkoa.

Järvinen kuvailee apinarokkoa "rajunpuoleiseksi rokkotaudiksi", johon liittyy rakkuloiden lisäksi "yleisoireita", kuten kuumetta, päänsärkyä ja lihaskipuja.

Luonteeltaan se on silti samanlainen kuin muut rokkotaudit, eli kerran sen sairastanut saa sille elinikäisen immuniteetin.

- Käsitykseni mukaan näin on. Tämä ominaisuus tietysti rajaa rokon leviämistä ja mahdollisuutta kasvaa isoksi kansanterveysuhaksi.

Lievästä tautitapauksesta saattaa Järvisen mukaan jäädä potilaalle ehkä kosmeettista haittaa, sillä rakkuloista voi jäädä arpia.

- Rakkuloiden esiintyvyys näyttäisi liittyvän tartuntareittiin. Osalla potilaista on ollut rakkuloita juuri genitaalialueella, mutta osalla on ollut niitä myös muualla. Tämä kuvastaa taudin yleisinfektion luonnetta.

Siksi tauti eroaa myös vaikkapa genitaaliherpeksestä, joka oireilee niin ikään rakkuloina.

- Se puhkee tartunnan saaneella aika ajoin uudestaan. Apinarokkoa ei ihminen pysty samalla tapaa levittämään.

Isorokkorokotteet pitävät Suomen vanhemmat ikäluokat apinarokolta varsin hyvin suojassa, toteaa Husin infektiolinjan johtaja, ylilääkäri Asko Järvinen. Kuva: Emilia Anundi / HS

Koska tartuntaketjut ovat Suomessa toistaiseksi hyvin tiedossa ja koska taudin on todettu leviävän rajatussa väestönosassa, ei Suomessa tarvitse Järvisen mukaan varautua kovinkaan laajoihin rokotusohjelmiin.

- Meillä on tällä hetkellä rokotettaville kolme kohderyhmää.

- Ensinnäkin ovat sairaudelle altistuneet. Jos heidät saa rokotettua mahdollisimman pian ja mahdollisesti ennen oireiden alkua, voidaan rokotteilla vähentää taudin puhkeamista ja voimakkuutta.

- Sitten on myös fiksua rokottaa se ryhmä, jossa tauti voimakkaimmin leviää. Toistaiseksi kyseessä ovat olleet sellaiset miesten välistä seksiä harrastavat henkilöt, joilla on paljon kumppaneita.

Kolmas ryhmä voisi Järvisen mukaan olla sellainen sairaalan hoitohenkilöstö, joka joutuu olemaan läheisissä tekemisissä vakavia oireita saaneen rokkopotilaan kanssa.

- Toistaiseksi Suomessa ei tällaista tilannetta kuitenkaan ole ollut. Tautitapaukset eivät siis ole olleet vakavia.

Suomesta löytyy myös isoja ikäryhmiä, joilta löytyy jo omasta takaa hyvä suoja apinarokkoa vastaan, Järvinen huomauttaa.

- Vanhempi väestö lienee isorokkorokotuksen ansiosta aika hyvin suojassa. Niitähän annettiin sinne 1970-luvun taitteeseen asti, eli viisi-kuusikymppisille ja sitä vanhemmille mahdollinen infektio on ainakin lievempi.

Myös Euroopan lääkevirasto tiedotti viime viikolla suosittelevansa isorokkorokotetta avuksi apinarokkoa vastaan.