Ei naisjalkapallo, naiset pelaavat jalkapalloa.

Erään kisojen pääsponsorin viesti stadionin laitamilla on EM-kisojen ajan ollut selvä.

Tätä Euroopan jalkapalloliitto Uefakin on mielellään ulostuloissaan painottanut. Vuonna 2019 Uefa lanseerasi historian ensimmäisen naisten jalkapallon strategian, jonka tavoitteena oli tuplata jalkapalloa pelaavien naisten määrä, muuttaa naisten jalkapalloa koskevia oletuksia ja tuplata naisten EM-lopputurnauksen ja Mestarien liigan tavoittavuus ja arvo viiden vuoden sisällä.

- Naisten jalkapallo on nykyajan jalkapalloa, ei huomisen. On Uefan tehtävä viedä naisten lajia eteenpäin. Siksi Uefa tekee merkittäviä taloudellisia panostuksia lajin eteen, jotta tavoitteet voivat olla korkealla ja eurooppalainen jalkapallo voi nousta niin suureksi kuin mahdollista. Nyt on tekojen aika, puheenjohtaja Aleksander Ceferin lausui juhlavasti.

Todellisuudessa liitto heräsi muutokseen todennäköisesti euronkuvat silmissään. Naisten urheilun on ennustettu kasvattavan suosiotaan hirvittävää vauhtia, joidenkin tutkimusten mukaan jopa miljardin vuodessa.

Jotta odotukset voidaan lunastaa, tarvitaan myös lajiyhteisön apua.

On totta, että Uefa on tehnyt toimenpiteitä viedäkseen myös naisten lajia eteenpäin. Mutta ei riittävästi, kuten meneillään oleva EM-lopputurnaus on osoittanut.

Jo ennen EM-kisojen alkua puheenaiheeksi nousivat pienet stadionit. Islannin tähtipelaaja Sara Björk Gunnarsdottir nosti jalkapalloa käsittelevässä Their Pitch -podcastissa esiin turhautumisensa siitä, että joukkue pelaa Manchesterissa Cityn naisten joukkueen ja poikien akatemiajoukkueen stadionilla, jonne normaalisti mahtuu noin 7 000 katsojaa. Uefan määräysten mukaan seisomakatsomot eivät kuitenkaan ole EM-lopputurnauksessa käytössä, minkä vuoksi kapasiteetti jäi alle viidentuhannen.

- On järkyttävää, että pelaamme Englannissa, missä on paljon suuria stadioneja, ja me saamme pelata 5 000 katsojan harjoituskentällä. Tämä on noloa, eikä osoita meille ansaitsemaamme kunnioitusta. He eivät ole varautuneet siihen, että pystymme myymään enemmän kuin 4 000 lippua. Se on epäkunnioittavaa naisten jalkapalloa kohtaan.

EM-kisat ovat rikkoneet yleisöennätyksiä yksi toisensa jälkeen. EM-kisojen kaikkien aikojen yleisöennätys meni rikki jo alkusarjassa, kun pelaamatta oli vielä 15 ottelua. Varsinkin emäntämaa Englannin otteluihin olisi todennäköisesti ollut enemmänkin halukkaita katsojia, mutta siitä huolimatta kisaemäntä on pelannut esimerkiksi molemmat jatkopelinsä noin 30 000 katsojan stadioneilla.

Pienet stadionit ovat muodostuneet ongelmaksi myös työtä tekevälle medialle. Kaikille halukkaille journalisteille ei riittänyt alun alkaenkaan akkreditointeja, mutta myös turnausakkreditoinnin saaneilla toimittajilla on ollut ongelmia saada ottelukohtaisia akkreditointeja - yksinkertaisesti siitä syystä, että medialle ei ole stadioneilla riittävästi työskentelytilaa.

- Meidänkaltaisemme mediat haluaisivat antaa naisten joukkueelle samanlaisen kohtelun kuin miesten maajoukkueelle, mutta emme voi, Telegraphin Molly McElwee tilitti jäätyään ilman akkreditointia Englannin ja Ruotsin välisestä EM-välierästä.

Lopulta McElwee pääsi otteluun sponsorin avustuksella.

Stadioneita ja olosuhteita kritisoidessa on toki muistettava, ettei halukkaita kisakaupunkeja kasvanut puissa. Englannin jalkapalloliitto joutui suostuttelemaan osaa seuroista ja kaupungeista mukaan.

Siitä huolimatta: jos halutaan puhua yhdenvertaisesta lajista, myös olosuhteiden ja edellytysten pitäisi Euroopan kattojärjestön järjestämissä kisoissa olla yhtenäiset.

Niin ei kuitenkaan ole ollut myöskään videotuomaroinnin osalta. Ruotsissa nousi valtava kritiikki EM-lopputurnauksen videotuomaroinnista viimeistään kun Stina Blacksteniuksen maali hylättiin Belgiaa vastaan. Kyseessä oli turnauksen viides Ruotsilta VAR-tarkistuksen jälkeen hylätty osuma.

Keskustelu puutteellisesta videotuomaroinnista sai kierroksia tiistaina, kun Englannin 2-0-osuma hyväksyttiin VAR-tarkistuksen jälkeen.

Ruotsalainen tuomariasiantuntija Jonas Eriksson julisti jo tuomion vääräksi ja tilanteen paitsioksi. Paitsioviiva oltiin Erikssonin mukaan piirretty väärin.

EM-kisoissa SVT:n asiantuntijana toimiva Eriksson sai Ruotsissa jo aiemmin aikaan pienimuotoisen kohun, kun hän toi ilmi, että naisten lopputurnauksessa VAR-kameroita on kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin miesten vastaavassa. Miesten EM-kisoissa vähimmäismäärä kameroille oli 36, kun naisten kisoissa se on ollut 15.

Uefa vastasi kritiikkiin väittämällä, että tuotanto vastaa miesten Mestarien liigaa. Ruotsalaiselle uutistoimisto TT:lle välittämässään viestissä Uefa väitti, että VAR-kameroita on miesten Mestarien liigaa ja EM-kisoja enemmän, koska naisten EM-lopputurnauksessa on lisäksi paitsio- ja EPTS-kameroita.

Tyrmistyneen Erikssonin mukaan Uefa kuitenkin valehtelee ja vääristelee tilastoja. EPTS-signaalijärjestelmä (Electronic Performance and Tracking Systems) seuraa kaikkien kentälläolijoiden liikkeitä, mutta Eriksson vertaa EPTS:n laskemista VAR:n avuksi siihen, että valmentajat laskettaisiin pelaajiksi.

EM-kisojen kyseenalaiset VAR-tuomiot puhuttivat myös tiistaina Yle Urheilun lähetyksessä.

- Ei se tänään siihen ratkennut, Yle Urheilun asiantuntija Marianne Miettinen totesi, mutta myönsi, että finaalin ratkeaminen kyseenalaiseen VAR-tuomioon olisi katastrofi.

Tuotannoissa on muitakin eroavaisuuksia. Siinä missä miesten kisoissa molempia pelaavia joukkueita seurattiin helikoptereilla hotellilta saakka, naisten EM-kisoista on saatu helikopterikuvaa vain harvasta Englannin pelistä. Miettinennosti esiin, että myöskään asiantuntijoille ei ole tarjolla taktista kuvakulmaa, joka helpottaisi asiantuntijoiden työtä.

Moni voi pitää huomioita lillukanvarsina, mutta pienistä puroista syntyy suuri joki.

Jos tv-tuotantoon panostetaan vähemmän kuin miesten, näkyy tämä myös lopputuloksessa, joka ei ole yhtä houkutteleva.

Eikä vielä ole päästy palkintorahoihin.

Uefa tuplasi potin tämän vuoden EM-lopputurnaukseen kahdeksasta miljoonasta kuutentoista miljoonaan, mutta miesten EM-lopputurnaukseen on yhä matkaa. Jokainen EM-lopputurnaukseen selviytynyt maa sai nimittäin yli yhdeksän miljoonaa euroa.

Monessa maassa on päätetty toisin. Esimerkiksi Suomessa naisten ja miesten maajoukkueen pelaajat ovat nauttineet yhtenäisistä maajoukkuekorvauksista vuodesta 2019.

Jos Uefa haluaa puhua samasta lajista, nyt on tekojen aika.

Lue myös:

Kommentti: Nyt meni överiksi! Ruotsia kohdeltiin epäoikeudenmukaisesti jalkapallon EM-kisojen mestaruusjahdissa

Tämä kantapäämaali kiteytti Ruotsin nöyryyttävän romahduksen EM-kisoissa - asiantuntija sääli maalivahtia Englannin murskajaisissa

Valmentajat houkuttelivat hampurilaisilla, kun Ruotsin lahjakkain maalintekijä ei välittänyt jalkapallosta - hiljentääkö Stina Blackstenius Englannin?