Poliisille tulee ilmoituksia seksuaalirikoksista yhä enemmän. Neljässä vuodessa ilmoitusten määrä on noussut yli 45 prosenttia.

Vuonna 2017 poliisin tietoon tuli 1262 raiskausta tai sukupuoliyhteyteen pakottamista. Viime vuonna määrä oli 1836.

Uhritutkimuksen valossa rikosten määrä ei ole kuitenkaan lisääntynyt, vaan ilmoitusaktiivisuus on todennäköisesti kasvanut.

Aktiivisuutta on poliisin mukaan lisännyt seksuaalirikosten ja sen lainsäädännön ympärillä käyty julkinen keskustelu.

- Se on varmasti vaikuttanut ihmisten tietoisuuteen siitä, mikä on rikos ja mitkä ovat heidän oikeutensa. Se auttaa tunnistamaan tekoja rikoksiksi, sanoo rikoskomisario Saara Asmundela Sisä-Suomen poliisilaitokselta.

Helsingin Seri-tukikeskuksen keräämästä kyselyaineistosta ilmeni, että seksuaalirikokset tapahtuvat yleensä viikonloppuöisin sisätiloissa.

Uhrina on useimmiten alle 30-vuotias nainen. 43 prosentissa raiskaustapauksista uhri kertoi tekijän käyttäneen fyysistä väkivaltaa ja/tai jotain asetta tai esinettä.

Tekijä on lähes aina mies ja uhrille jollain tavalla tuttu.

- Vain noin joka viidennessä tapauksessa tekijä on uhrille täysin tuntematon. Niin sanotut puskahyökkaykset eivät ole niin yleisiä kuin ehkä ajatellaan. Valitettavasti niitäkin kyllä tapahtuu, kertoo Asmundela.

Seri-tukikeskuksista apua uhreille

Viime vuosina sairaaloiden yhteyteen on perustettu 16 Seri-tukikeskusta. Niissä autetaan seksuaalirikosten uhreja keskitetysti. Hoitoon pääsy ei edellytä rikosilmoituksen tekemistä.

Hoitoon hakeutuvien määrät ovat tukikeskusten myötä nousseet.

Tukikeskuksiin tulevat tutkittavat ovat hoitohenkilökunnan mukaan kuitenkin ainoastaan jäävuorenhuippu niistä kaikista, jotka ovat seksuaalista väkivaltaa kokeneet.

- Seksuaaliväkivaltaa kokee todella paljon isompi osa ihmisiä kuin meille hoitoon päätyy. Tieto Seri-tukikeskuksista ja ylipäätään seksuaalirikoksista on onneksi lisääntynyt, ja sen vuoksi ihmiset uskaltautuvat hakeutumaan hoitoon entistä useammin, sanoo kätilö Sanni Saarimaa Seri-tukikeskuksesta.

Seri-tukikeskukset auttavat uhrien lisäksi myös poliisin tutkintaa. Tutkimukset ja lausunnot tehdään tukikeskuksissa laadukkaasti.

- Oikeuslääketieteellisessä näytteidenotossa luotettavuus ja näyteketjun varmistaminen ovat todella tärkeitä lopputuloksen kannalta. Se kaikin puolin parantaa oikeusvarmuutta, kertoo Asmundela.

Rikosilmoitus voi auttaa myös muita

Puolet Seri-keskuksiin hoitoon hakeutuneista uhreista tekee heti rikosilmoituksen poliisille. Lopuista puolet tekee sen vuoden kuluttua.

Suurin syy ilmoituksen tekemättä jättämiseen, on halu unohtaa tapahtuma.

Kyselytutkimuksen mukaan uhrit pelkäävät oikeusprosessien olevan pitkiä, ja tapahtumaa ei haluta enää muistella.

Mitä nopeammin tapahtuneen jälkeen rikosilmoitus kuitenkin tehdään, sitä paremmat edellytykset on epäillyn rikoksen selvittämiselle.

- Joissakin tapauksissa on selvitetty jopa yli vuosikymmen aiemmin tapahtuneita seksuaalirikoksia eli ilmoitusta ei kuitenkaan kannata jättää tekemättä sen vuoksi, että ajattelee asian olevan vaikeasti selvitettävä kuluneen ajan takia, sanoo Asmundela.

Tekemällä rikosilmoituksen saa mahdollisuuden saada oikeutta itselleen oikeusjärjestelmän puitteissa. Ilmoitus voi myös auttaa poliisia muiden rikosten selvittämisessä.

- Tekijä on voinut syyllistyä jo aiemmin seksuaalirikoksiin eikä teko välttämättä jää hänen viimeisekseen. Tekemällä rikosilmoituksen voi siis mahdollisesti vaikuttaa siihen, ettei joku toinen joudu vastaavanlaisen rikoksen kohteeksi, Asmundela kertoo.

Uusi seksuaalirikoslaki parantaa uhrin asemaa

VN TEAS -tutkimushankkeessa selvitettiin, kuinka moni seksuaaliväkivallan rikosilmoitus johtaa syyteharkintaan ja tuomioon.

- Noin puolet poliisille ilmoitetuista aikuisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista eteni syyteharkintaan. Syyte nostettiin näistä hieman yli puolessa tapauksista. Tuomiotietojen tutkiminen on hankkeessa vielä kesken, kertoo Asmundela.

Ensi vuoden alusta voimaan tuleva uusi suostumukseen perustuva seksuaalirikoslaki tulee parantamaan uhrin asemaa.

Vastedes raiskaus on tapahtunut, kun teon kohteena ollut ihminen ei ole osallistunut siihen vapaaehtoisesti.

- Aikaisemmin raiskauksessa on pitänyt olla mukana fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa, joka on määritellyt onko ollut seksuaalirikoksesta kyse. Uusi laki tukee uhrin asemaa eli ollaan menossa yhteiskunnassa oikeaan suuntaan, sanoo Saarimaa.

Voit keskustella aiheesta 28.7. klo 23.00 saakka.