Niukkuus ja energiansaannin epävarmuus ovat myrkkyä Euroopan taloudelle. Venäjän harjoittamalle kaasukiristykselle ei kuitenkaan näy loppua.

Venäjä pelaa maakaasun avulla peliä, jonka tarkoituksena on lyödä kiilaa eurooppalaiseen yhtenäisyyteen. Kuva: Ina Fassbender / AFP / Lehtikuva

Tuleeko maakaasua vai ei? Jos tulee, kuinka paljon? Ja mitä se maksaa?

Nämä kysymykset ovat Euroopassa nyt polttavan ajankohtaisia, vaikka syksyn lämmityskauden alkamiseen on vielä aikaa. Syynä on Venäjän energiapeli - kiristys, johon presidentti Vladimir Putin pystyy ennen muuta Saksan kaasuriippuvuuden vuoksi. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi nimitti Venäjän peliä maanantai-iltana "avoimeksi kaasusodaksi" Euroopan yhtenäisyyttä vastaan.

Kiristykselle ei näy loppua. Energiajätti Gazprom leikkaa keskiviikosta alkaen kaasutoimituksia Nord Stream 1 -putkessa vain 20 prosenttiin täydestä kapasiteetista. Saksa pitää Gazpromin ilmoittamaa teknistä syytä toimitusten vähentämiseen tekaistuna. Niukkuus nostaa hintoja ja uhkaa estää kaasuvarastojen täyttämisen ensi syksyn ja talven kulutushuippuja varten. Venäjä voi halutessaan myös sulkea kaasuhanat kokonaan.

Saksa on oman hirttoköytensä punonut. Se on luottanut Venäjään kumppanina ja vakaana energian toimittajana, vaikka strategiset riskit olisi pitänyt hoksata jo aikaa sitten. Energian saanti on keskeinen osa turvallisuuspolitiikkaa.

Liittohallitus ja energiateollisuus yrittävät nyt katkaista Venäjä-riippuvuutta kiireen kaupalla. Irtautuminen siitä kestää kuitenkin vuosia. Samassa liemessä ovat useat samaan kaasuverkkoon kytketyt Saksan naapurimaat.

Niukkuudessa ja epävarmuudessa eläminen johtaa siihen, että kaasun ja sähkön hinnat jatkavat nousuaan.

-?Olemme vakavassa tilanteessa. Kaikkien on jo aika ymmärtää tämä, varoitti talousministeri Robert Habeck (vihr) maanantai-iltana.

Suomi kykeni katkaisemaan kaasukaupan Venäjän kanssa varsin nopeasti. Suomi ei silti ole immuuni kaasusodan vaikutuksille. Jos energiapula tai sietämättömän korkeiksi nousevat hinnat saavat Saksan talouden sakkaamaan, on isku kova koko Euroopan taloudelle. Samalla kiihtyy energiainflaatio, sillä vähenevä kaasun käyttö lisää muiden fossiilisten polttoaineiden kysyntää ja nostaa niiden hintoja.

Syksy ja talvi näyttävät, kuinka kovaksi energiasota vielä käy. Saksan liittohallitus, osavaltiot ja alueet ovat jo laatineet ankaria säästölistoja, jotka tuovat mieleen 1970-luvun alun öljykriisin. Euroopan unioni puolestaan pyrkii tiistaina julkaistun hätäpaketin avulla saamaan jäsenmaat säästämään kaasua ja jakamaan niukkenevia kaasuvaroja keskenään. Eurooppalaisen energiasolidaarisuuden onnistuminen on kuitenkin enemmän kuin kyseenalaista.

Talousministeri Habeckin varoitukseen on helppo yhtyä: tilanne on tosiaankin vakava. Energiakriisi johtaa helposti talouden kriisiin, ja se voi jopa horjuttaa yhteiskuntarauhaa. Tämä syöksykierre on tarvittaessa oikaistava kaikin mahdollisin keinoin.