Suomeen eksyneestä mursusta on löytynyt laajalle eläimen elimistöön levinneitä bakteereita.

Tutkimuksissa on saatu lisävalaistusta Haminan mursun terveydentilasta. Kuva: Juha Metso

Haminaan heinäkuun puolessa välissä rantautuneesta mursusta on tehty mielenkiintoisia bakteerihavaintoja.

Mursusta löydettiin bakteereja useissa eri kudoksissa, kertoo Ruokaviraston tutkimusprofessori Antti Oksanen. Bakteerilöydöistä uutisoi ensimmäisenä Uutissuomalainen.

- Lähinnä suolistobakteereja sen takia, kun eläin oli nälkiintynyt ja vastustuskyky oli lamaantunut, niin nämä rupeavat kasvamaan vähän kaikkialle, Oksanen sanoo Ilta-Sanomille.

Suolistobakteereja oli levinnyt erittäin laajalti läpi mursun kehon, kuten keuhkoihin, munuaisiin ja maksaan.

- Paljon löytyi kolibakteeria, mutta myös muita, erityisesti vesielämään sopeutuneita.

Oksanen ei usko, että bakteereilla olisi ollut vaikutusta mursun kuolemaan. Mursu menehtyi kesken kuljetuksen, kun sitä oltiin kuljettamassa Korkeasaaren villieläinsairaalaan hoitoa saamaan.

- Pikemminkin kuolemalla on vaikutusta näihin bakteereihin. Puolustuskyky oli mursulla huomattavasti alentunut, niin silloin bakteereita leviää verenkierron välityksellä elimistöön.

Mursu kuoli kaikista todennäköisimmin nälkään. Oksanen kertoi mursun rumiinavauksen tuloksista Ilta-Sanomille viime viikolla.

- Mahalaukku oli tyhjä. Pidän varsin todennäköisenä lopullisena kuolinsyynä sitä, ettei mursu ole löytänyt ruokaa, Oksanen sanoi.

Mursu tarvitsee tavallisesti ravinnokseen 5?000-6?000 simpukkaa päivittäin. Pohjoisella Jäämerellä sekä Atlantin ja Tyynenmeren pohjoisosissa asustavat mursut syövät myös esimerkiksi rapuja, katkarapuja ja pieniä kaloja. Itämerestä mursun on ollut vaikea löytää sille sopivaa ravintoa.