EU-maiden energiaministerit päättävät tänään tiistaina keinoista, joilla on tarkoitus varautua talvena häämöttävään kaasukriisiin.

Ennakkotietojen mukaan EU-maat ovat hyväksymässä komission ehdotuksen, jonka mukaan jäsenmaille asetetaan vapaaehtoinen 15 prosentin kaasunkäytön vähennystavoite.

Vähennystavoite astuu voimaan elokuussa ja jatkuu ensi vuoden maaliskuun loppuun. Useille jäsenmaille ollaan kuitenkin myöntämässä poikkeuksia, koska ne eivät ole tuoneet maakaasua Venäjältä.

Tarvittaessa tavoitteesta voisi tulla EU:n päätöksellä pakollinen, jos Euroopan kaasuvarat uhkaavat loppua.

Yle selvitti vastaukset viiteen oleelliseen kaasukriisiä koskevaan kysymykseen.

1. Miten on päädytty tilanteeseen, että maakaasun käyttöä pitää vähentää?

Eurooppaa uhkaa energiakriisi Ukrainassa käytävän sodan vuoksi.

Syynä on se, että useat Euroopan maat, kuten Saksa, Itävalta, Unkari ja Italia, olivat ennen sotaa tehneet itsensä riippuvaisiksi venäläisestä energiasta.

Kaasua toimittava Venäjän valtionyhtiö Gazprom on jo tuntuvasti leikannut ja jopa kokonaan keskeyttänyt kaasutoimituksia useisiin Euroopan maihin.

Gazprom on selittänyt toimituskatkoksia muun muassa teknisillä vaikeuksilla, mutta Euroopassa ne on tulkittu Venäjän keinoksi kiristää EU:ta.

Toistaiseksi kaasukuljetukset ovat vielä jatkuneet Saksalle tärkeää Nord Stream 1 -kaasuputkea pitkin muutamaa huoltokatkoa lukuun ottamatta. Pelkona kuitenkin on, että Gazprom voisi katkaista kaasutoimitukset kokonaan.

Silloin jotkut EU-maat joutuisivat talvella vaikeuksiin, erityisesti jos talvi olisi poikkeuksellisen kylmä.

EU:n tavoite on täyttää jäsenmaiden kaasuvarastot, jotta talvella vältyttäisiin syvältä energiakriisiltä.

2. Miksi nimenomaan maakaasusta halutaan säästää?

Euroopan maat ovat riippuvaisia nimenomaan maakaasusta, koska sille on vaikea löytää riittävän nopeasti korvaavia energialähteitä.

Lyhyellä aikavälillä esimerkiksi hiilivoiman lisääminen on yksi keino paikata maakaasupulaa lämmityksessä. Muun muassa Saksa, Italia ja Hollanti ovatkin jo päättäneet väliaikaisesti lisätä hiilivoimakapasiteettiaan, jota oltiin ilmastosyistä ajamassa alas.

EU-maat ovat myös yrittäneet etsiä vaihtoehtoisia kaasunlähteitä. Esimerkiksi Hollannissa on avattu uusia kaasukenttiä. Lisäksi helpotusta on haettu nesteytetystä LNG-kaasusta.

Toimet eivät kuitenkaan riitä, jos kaasuvarastoja ei saada täytettyä ja Venäjä katkaisee kaasutoimitukset.

Siinä tilanteessa kotitalouksien kaasuntarve laitettaisiin etusijalle ja teollisuuden tuotantoa supistettaisiin.

3. Miksi maakaasun säästämisestä halutaan päättää EU:n laajuisesti?

Euroopan maiden kaasuverkostot ovat kytkeytyneet toisiinsa.

Venäläisestä kaasusta riippuvaiset maat kaipaavat muilta jäsenmailta solidaarisuutta tilanteessa, jossa Venäjä katkaisisi kaasutoimitukset kokonaan.

Esimerkiksi Hollanti on jo sitoutunut auttamaan Saksaa, jos naapurimaassa maakaasu uhkaisi talvella loppua kokonaan.

Venäläisestä energiasta vähemmän riippuvaisilla jäsenmailla tulee olla riittävästi kaasua säästössä, jotta ne kaasukriisin iskiessä pystyisivät toimittamaan kaasua pulaan joutuneille EU-maille.

Jos kaasua ei ole säästetty riittävästi, osa jäsenmaista voisi joutua ajamaan omaa tuotantoaan alas auttaessaan naapureitaan.

Kyse on myös kaikkien EU-maiden yhteisestä edusta. Kaasukriisin pelätään syöksevän koko Euroopan talouden taantumaan, jos siihen ei yhteisesti varauduta.

4. Mitkä maat ovat erityisen haavoittuvaisessa asemassa?

Erityisen riippuvaisia venäläisestä kaasusta ovat Tsekki, Slovakia, Saksa, Itävalta, Unkari ja Italia.

Unkarin autoritäärinen pääministeri Viktor Orban on toistaiseksi saanut sovittua kaasutoimitusten jatkamisesta Venäjältä.

Katseet ovat Euroopassa kääntyneet ennen kaikkea Saksaan, koska sen taloudellinen merkitys on niin suuri.

Saksalla on myös suuri symbolinen merkitys, koska se pyrki syventämään energiayhteistyötään Venäjän kanssa aina Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan alkamiseen saakka.

Saksassa on jo aloitettu kampanjointi energian ja maakaasun säästämiseksi. Kotitalouksia ja teollisuutta kehotetaan omaehtoiseen säästämiseen. Lisäksi esimerkiksi katuvalaistusta halutaan himmentää.

Osa EU-maista, kuten Irlanti ja Malta eivät ole tuoneet ollenkaan maakaasua Venäjältä.

5. Miten kaasukriisi vaikuttaa Suomeen?

Suomessa kaasun tuonti Venäjältä loppui jo toukokuussa. Siksi kaasukriisiin on jo osattu varautua.

Suomessa maakaasu vastaa viittä prosenttia energian kokonaiskulutuksesta.

Maakasun käyttöä on jo alettu vähentää, ja sille on etsitty korvaavia lähteitä. EU:n kaasunvähennystavoitteet eivät koskekaan Suomea.

Suomi on myös vuokrannut Viron kanssa kelluvan LNG-kaasuterminaalin, eli LNG-laivan. LNG-kaasua voidaan kuljettaa säiliöaluksissa, eikä sille tarvitse rakentaa kaasuputkia ja -pumppuja tavallisen maakaasun tapaan.

Jos LNG-terminaali saapuu ajoissa, Suomen ja Viron kaasutoimitusten pitäisi olla turvattu.

Kaikkein konkreettisimmin Euroopan kaasupula näkyy Suomessa energialaskuissa. Lisäksi Saksan talouden supistuminen ja Euroopan ajautuminen taantumaan vaikuttaisivat suoraan Suomen talouteen.

Lue myös:

EU-komissio ehdottaa jäsenmaille kaasun säännöstelyä - näin maakaasun käytön vähentäminen vaikuttaisi Suomessa

Saksa joutuu nyt säästämään katuvalaistuksesta ja lämpimästä vedestä - maan kaasupula on riski koko Euroopalle