Kreikassa maastopaloja sammutetaan äärimmäisissä olosuhteissa. Lämpötila maassa voi nousta jopa yli 40 asteeseen.

Sammutusolosuhteet Kreikassa ovat vaikeat. Kuva: Eurokinissi / Zuma

Suomesta lähtee noin 50 palomiestä Kreikkaan sammuttamaan maastopaloja. Suomalaiset lähtevät matkaan kahdessa ryhmässä. Toista ryhmää johtaa Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomestari Petri Lyttinen. Hän lähtee ryhmänsä kanssa Kreikkaan elokuun puolivälissä.

Elokuun alusta kuun puoliväliin suomalaista operaatiota johtaa Itä-Uudenmaan pelastusjohtaja Peter Johansson. Molempien ryhmät ovat Kreikassa kaksi viikkoa.

Lyttinen kuvaa Johanssonin roolia ja omaansa yhteyshenkilöinä viranomaisten välillä.

- Roolimme ei ole olla potkimassa kekäleitä. Varsinaisen sammuttamisen hoitavat kundit Itä-Suomen pelastuslaitoksilta.

Suomesta lähtee palomiehiä Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon pelastuslaitoksilta. Tukikohtanaan he pitävät Tripolin kaupunkia Peloponnesoksen niemimaalla.

Suomalaiset lähtevät valmiustehtävään kreikkalaisten viranomaisten pyynnöstä. Tehtävän rahoitus tulee EU:lta. Majoituksesta ja muonituksesta vastaa Kreikka.

Palomiehet yrittävät sammuttaa maastopaloa Lesboksen saarella 23. heinäkuuta. Kuva: Eurokinissi / ZUMA

Lyttinen sanoo, että vastaavaa ei ole koskaan aiemmin tehty. Aiemmin maat ovat pyytäneet apua vasta siinä vaiheessa, kun on jo myöhäistä. Nyt Kreikassa on valmiudessa palomiehiä muista EU-maista.

- Avun saaminen aina vähän kestää.

Kreikassa paloi viime vuonna maata miltei 130?000 hehtaaria. Tällä hetkellä maassa taistellaan ainakin kolmea suurta maastopaloa vastaan.

Suomi on yksi maista, jotka vastasivat avunpyyntöön. Heinäkuussa Kreikassa sammutustöissä on ollut saksalaisia, ranskalaisia ja romanialaisia. Elokuussa suomalaisten kaveriksi lähtee norjalaisia ja bulgarialaisia.

Lyttinen korostaa, että Kreikan operaatiolla parannetaan myös kotimaista valmiutta sammuttaa maastopaloja.

- Kreikkaan lähtemisen takana on kotimaan valmiuden parantaminen.

Paikalliset sammuttavat tulipaloa Vaterassa Lesboksen saarella. Kuva: REUTERS/Elias Marcou

Suomalaiset palomiehet ovat Kreikassa uuden edessä, sillä Kreikassa maasto ja puusto poikkeavat paljon härmäläisistä vastinpareistaan.

Lyttinen kertoo, että puusto on pääosin eukalyptuspuuta, joka on erittäin helposti palavaa. Kreikassa maastopalot ovat erittäin voimakkaita. Liekit voivat nousta kymmenien metrien korkeuteen ja palot leviävät puiden latvoissa. Suomessa latvapalot ovat harvinaisia.

- Kalajoki oli viime kesänä poikkeus, mutta muuten niitä ei juurikaan ole. Ne eivät pääse kehittymään meillä niin suuriksi.

Kreikassa lämpötila saattaa nousta elokuussa jopa yli 40 asteeseen. Suomalaiset delegaatiot saavat tehtävän alussa kreikkalaisilta viranomaisilta koulutusta.

- Ainakin itseäni pelottavat eniten pelottavat olosuhteet siellä.

Suomalaiset muodostavat yhdessä norjalaisten kanssa kolme ryhmää, joista yksi on vuorollaan 12 tuntia valmiudessa. Kalustoa Suomesta on jo lähtenyt kohti Kreikkaa.

- Sinne menee letkuja, suihkuputkia, liittimiä ja pieniä pumppuja, Lyttinen luettelee.

Valmistautumisessa vaikeisiin olosuhteisiin he ovat saaneet apua Pelastusopistolta, Puolustusvoimilta ja Työterveyslaitokselta.

- Itseäni huolettaa, miten sammuttamaan joutuvat tuntevat oman kehonsa ja pystyvät toimimaan ja nesteyttämään, että ei tule lämpöuupumisia saati lämpöhalvauksia.

Palomiehet yrittävät sammuttaa paloa Ateenan itäpuolella. Kuva: Panayotis Tzamaros / ZUMA