Lammen rannassa Kangasniemen Vuojalahdella pötköttelee lauma eläimiä savikylvyn jälkeen. Tietämätön ohikulkija saattaa luulla niitä lehmiksi, mutta musta ulkomuoto ja taaksepäin kaartuvat sarvet kuuluvat vesipuhvelille.

Puolet rannasta on tarkkaan raivattu, ovathan puhvelit täällä töissä.

Anniina Laurema ja Janne Kuusela hankkivat Suomen ensimmäiset vesipuhvelit vajaat neljä vuotta sitten. Idean he saivat maatalousasiantuntijalta, joka ehdotti puhveleita kosteikon raivaajaksi rämeiseen metsään.

Pariskunta kävi tutustumassa puhveleihin Ruotsissa Ängsholmin tilalla, joka käyttää eläimiä maidontuotantoon. Tilalla on pieni puhvelimozzarellaa valmistava meijeri.

Tältä tilalta tulevat myös Kangasniemen puhvelit, jotka saapuivat Suomeen joulukuussa 2018. Ruotsalaisen kasvattajan mukaan Laurema ja Kuusela saivat joululahjaksi "mustaa kultaa".

- Nämä ovat maailman ystävällisimpiä mustia asioita, Laurema sanoo hyvillään.

Eläinten hyvinvointikeskuksen selvityksen mukaan vesipuhveleita on maailmassa kaikkiaan 208 miljoonaa, lähes kaikki Aasiassa. Euroopassa puhvelia pidetään etenkin Italiassa.

Kaikesta maidontuotannosta noin 13 prosenttia tuotetaan vesipuhveleilla. Kyseessä lienee kuitenkin maapallon tärkein tuotantoeläin, koska niin suuren ihmisjoukon toimeentulo on riippuvainen juuri puhvelista.

Kesy vesipuhveli on elänyt ihmisen kanssa jo tuhansia vuosia, ja Laureman mukaan se näkyy.

- Nämä sonnikatkin on sellaisia, että ne nauttivat rapsutuksesta niin paljon, että pötkähtävät makuulle. Sinne voi mennä vaikka päälle makaamaan.

Ruotsissa vesipuhvelia saa lypsää, Suomessa ei

Ruotsista poiketen Suomessa ei ole sallittua tuottaa puhvelinmaitoa. Kangasniemeläinen Puulan Puhveli on maan ainut rekisteröity vesipuhvelitila, ja se tuottaa lihaa. Puhvelin liha muistuttaa nautaa, tosin siinä on vähemmän rasvaa ja enemmän proteiinia.

Puhvelinmaidontuotanto on kielletty myös tulevassa eläinten hyvinvointilain luonnoksessa. Sen mukaan vesipuhvelivasikat ovat syntyessään kehittymättömämpiä ja alttiimpia taudinaiheuttajille kuin nautavasikat.

Vasikat voidaan vieroittaa emästään vasta puolen vuoden iässä, mikä ei maidontuotannossa ole yleensä mahdollista.

Ruotsissa maidontuotanto hoidetaan siten, että puhvelivasikka erotetaan emästään päivän tai yön ajaksi. Lakiluonnoksen mukaan menetelmä rajoittaa vasikan olennaisia käyttäytymistarpeita merkittävästi.

Eläinsuojelujärjestöt eivät sallisi puhvelin käyttöä tuotantoeläimenä lainkaan. Perusteluna on muun muassa se, ettei puhvelin kasvatuksella ole taloudellista merkitystä. Lainsäädäntöä ei tule muokata vain siksi, että yksi tila on ehtinyt tuomaan eläimiä Suomeen.

Lisäksi vesipuhvelin teurastus vaatii erityisosaamista eläimen suuren koon ja paksun otsaluun vuoksi.

Maataloustuottajien keskusliitto MTK taas ajaa myös maidontuotannon sallimista muun muassa siksi, että puhvelimozzarella on tärkeä tuote EU:n sisämarkkinoilla. Järjestön mukaan suomalaisen tuotannon valtti voisi olla eettiset tuotantotavat.

Laki eläinten hyvinvoinnista annetaan eduskunnalle elokuussa. Jos käsittely sujuu nopeasti, se voi tulla voimaan jo ensi vuoden alussa.

Anniina Laurema toivoo, että jonain päivänä heidänkin puhveleitaan voisi lypsää ja valmistaa maidosta juustoa. Jokivesipuhvelit on jalostettu maidontuotantoon ja kyse olisi hyvin pienimuotoisesta toiminnasta.

- Tavoitteenamme on tyytyväiset eläimet. Ehkä joskus myös tyytyväinen lähitila, joka voisi elää eteenpäin maidontuotannonkin kanssa. Etelä-Savossa yksikin säilytetty tila on mahtava asia.

Laurema huomauttaa, että elintarvikelaissa puhvelinmaito rinnastetaan lehmän ja vuohen maitoon, eli Suomessakin on lupa valmistaa puhvelimozzarellaa ulkomailta tuodusta maidosta.

Sukellustaitoinen vesipuhveli siivoaa tehokkaasti kosteikkoja

Suomessa riittää kosteikkoja, onhan suomaata paljon. Kansainvälisesti katsottuna kyse on yhdestä uhanalaisimmista luontotyypeistä.

Kosteikkojen raivaaminen ylläpitää luonnon monimuotoisuutta, sillä useat linnut ja hyönteiset viihtyvät rantaruovikossa.

Kangasniemen puhvelitilalla lammen ranta on avartunut muutamassa vuodessa ryteiköstä avaraksi kosteikoksi. Lammessa ui sorsapoikue, ilmassa kaartelee västäräkkejä, lokkeja ja hiirihaukka. Sudenkorentoja ja paarmoja riittää.

Työn ovat tehneet vettä ja rypemistä rakastavat puhvelit. Vesipuhvelin sorkka leviää pehmeällä alustalla, joten savi tai muta ei eläintä paljon hidasta.

- Siellä ne mönkivät ja menevät täysin upottavalla alustalla. Ne osaavat sukeltaa ja laittaa sieraimet kiinni, joten ne voivat syödä myös veden alta, sanoo Anniina Laurema.

Lammessa törröttää osmankäämin varsia, lähes kaikki muu on kelvannut vesipuhveleiden suuhun.

Laureman mukaan vesipuhvelin pötsistä on tehty paljon tieteellistä tutkimusta. Pötsin mikrobikanta on laaja, eli se on tottunut sulattamaan kaiken. Karkea rantakasvusto ei tuota ongelmia.

Mutta miten tropiikin eläin suhtautuu Suomen kylmään ilmastoon?

Eläinten hyvinvointikeskuksen mukaan vesipuhvelin kylmänsiedosta on vähän tutkimustietoa. Puhveleita pidetään kyllä lumisilla vuoristo- ja tasankoalueilla esimerkiksi Pakistanissa, Turkissa ja Iranissa.

Puhvelin korvat, häntä, jalat ja utare ovat kuitenkin kylmälle alttiita, joten Suomen olosuhteissa ne tarvitsevat hyvin tuulelta ja kosteudelta suojatun rakennuksen. Kangasniemellä eläimet asuvat pihatossa.

Kesäisin liika kuumuus ei ole ongelma, jos puhvelit laiduntavat ja tarjolla on rypemispaikkoja sekä varjoa.

Laureman mielestä vesipuhveli tykkää suomalaisesta säästä.

- Eläimen alkukanta on trooppinen, mutta niinhän on kanallakin. Helteessä vesipuhvelit tykkäävät uida, mutta eivät mene veteen jos on alle 15 astetta lämmintä. Kukapa sitä kylmällä olisi uimasillaan.

Neljä vuotta sitten Kangasniemelle saapui kuusi vesipuhvelia. Nyt niitä on 14, ja uuden vasikan pitäisi syntyä näinä päivinä.

Eläinten nimet ovat presidentillisiä, on Urho ja Sauli. Laurema naureskelee, että tilan tuleville nettisivuille voisi tehtä puhveleista kuvagallerian nimi- ja luonnekuvauksineen.

- Vesipuhveli on hidas lisääntymään. Kaikille riittää tilaa, jos pohditaan vaikka alkuperäiskarjaa, joka on erinomainen laiduntaja. Tämä voi olla yksittäiselle tilalle mahtava mahdollisuus täällä pelloiltaan rikkonaisessa Etelä-Savossa.

Mitä ajatuksia artikkeli herätti? Voit keskustella aiheesta tässä 26.7. kello 23 saakka.