Harva Venäjän rajan tuntumassa sijaitseva kaupunki liputtaa Ukrainan puolesta.
Lippukaupunkina tunnetun Haminan keskustassa sijaitsevan Lipputornin huipulla on jo yli kuukauden liehunut Ukrainan lippu, mutta esimerkiksi rajaseudun suurimmat kaupungit eli Imatra ja Lappeenranta eivät ole nostaneet lippua salkoon. Haminasta länteen sijaitsevalla Kotkallakaan ei ollut kaupungintalonsa edessä lipun lippua.
Haminassa lippu nostettiin salkoon tuen osoituksena Ukrainalle kesäkuussa. Venäjän lippua sen sijaan ei tänä kesänä nostettu salkoon lainkaan, vaikka se on aiemmin ollut esillä kaupungin Lippumaailmassa.
Kymenlaaksossa sijaitsevan kaupungin viestintäkoordinaattori Riikka Koskimies kertoo, että myös sata metriä korkeaan suurlipputankoon oli ehdotettu koripallokentän kokoista Ukrainan lippua, ja asiasta oli keskusteltu. Ajatus ei kuitenkaan lähtenyt toteutukseen.
Ukrainan liputus Haminan Lipputornilla jatkuu toistaiseksi.
- Kun miettii Lipputornin historiaakin, niin sen tehtävähän oli ja on viestittäminen. Sillä me olemme päättäneet osoittaa tukemme, Koskimies kertoo.
Helsingissä Ukrainan liput ovat liehuneet eri puolilla kaupunkia jo helmikuusta asti sekä kaupungin että yritysten saloissa.
Imatran kaupungin yhteysjohtaja Tea Laitimo kertoo, että Ukrainan tukeminen on ollut Imatralla näkyvää muilla tavoin jo alusta lähtien. Jo helmikuussa Imatra valaisi talvisen Imatrankosken Ukrainan lipun värein viikoksi. Maamerkkejä valaistiin myös Kymenlaaksossa useilla eri paikkakunnilla.
- On hyvin mahdollista, että sitä jatketaan sitten, kun illat vähän hämärtyvät. Me emme pidä sitä salaisuutena, että tuemme Ukrainaa. Se on ihan selvä asia ja meidän kantamme, Laitimo kertoo.
Lippuja ei ole Imatralla näkynyt, koska loma-aikana asioiden eteenpäin vieminen voi olla Laitimon mukaan hidasta. Hän sanoo, että asiasta voisi keskustella elokuussa, kun lomat on vietetty.
Viime viikonloppuna Ukrainan Suomen suurlähettiläs Olga Dibrova vieraili Imatralla matkailun 250-vuotisjuhlassa. Juhlan pääesiintyjä lauantaina oli ukrainalainen Jamala, joka voitti Euroviisut vuonna 2016. Jamalan voittokappale 1944 kertoo Stalinin vainoista Krimillä vuonna 1944.
Yhteysjohtaja Laitimo kertoo, että he pohtivat yhdessä Dibrovan kanssa keinoja, joilla Imatra voisi auttaa Ukrainaa.
- Suurlähettiläs hakee vielä konkreettisia yhteistyötahoja Ukrainasta, mutta suunnitelmat on nyt tehty, Laitimo sanoo.
Laitimo ei kertonut suunnitelmista tarkemmin.
Lappeenrannassakaan liputusta ei ole ajateltu, kertoo kaupunginjohtaja Kimmo Jarva.
- Mutta on kaupungin linjan mukaista osoittaa tukeaan tällaisissa tilanteissa, Jarva toteaa ja lisää, että liputustakin voisi pohtia kesälomien jälkeen.
Jarva muistuttaa, että kaupunki lahjoitti 40 000 euroa Ukrainan tukemiseksi jo sodan alkumetreillä. Lappeenranta kuuluu Suomen 21 suurimman kaupungin joukkoon, ja kaupunkien muodostama C21-verkosto lahjoitti yhteensä noin 1,5 miljoonaa Ukrainan hyväksi. Lappeenranta osoitti rahat sodan humanitaaristen ongelmien lievittämiseen.
Lappeenranta oli toukokuussa myös yhteistyökumppani kaupungissa järjestetylle tukitapahtumalle ja hyväntekeväisyyskonsertille.
Monissa kunnissa ja kaupungeissa on myös pienempiä toimijoita, jotka tuovat Ukrainan tilannetta esiin. Esimerkiksi Hamina Tattoo -tapahtuman aikana järjestettiin huussikirpputori, jonka tuotto meni Ukrainalle. Lisäksi esimerkiksi Lappeenrannassa, Kotkassa ja Helsingissä saa matkustaa ilmaiseksi julkisissa liikennevälineissä Ukrainan passilla.
Useissa Kaakkois-Suomen kaupungeissa on myös järjestetty mielenilmauksia Ukrainan rauhan puolesta.
Kaakkois-Suomen kunnat ja kaupungit ovat venäläisten ostosmatkailijoiden suosiossa. Kuitenkin suurimmista eduskuntaryhmistä jokainen eli SDP, kokoomus, perussuomalaiset ja keskusta lopettaisi uusien turistiviisumien myöntämisen venäläismatkailijoille.
Pääministeripuolue SDP:n ryhmää johtava Antti Lindtman sanoo pitävänsä perusteltuna, että hallitus ottaisi turistiviisumien rajoittamisen nopeasti selvitettäväksi.
Toistaiseksi venäläiset matkailijat voivat vielä matkustaa Suomeen, vaikka Venäjän ja Euroopan tilanne on poliittisesti tiukka.
Voisiko Suomen tuen Ukrainaa kohtaan osoittaa jo rajalla esimerkiksi liputuksella? Rajavartiolaitoksen esikunnan viestintäpäällikkö Päivi Kaasinen tyrmää ajatuksen.
- Rajavartiolaitos on valtion viranomainen, eikä siinä roolissa ota kantaa poliittisiin asioihin.
Venäjä poisti rajaliikennettä koskevat koronarajoituksensa 15. heinäkuuta. Silloin rajan ylitti heti noin 5 000 ihmistä. Sen jälkeen rajaliikenteen määrä on vielä kasvanut hieman.
Korona-aikana on Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla ollut noin 1 000-2 000 rajanylittäjää päivässä. Huippuvuosiin eli vuosiin 2012-2017 on vielä matkaa. Tuolloin rajan ylitti 20 000 tai jopa yli 30 000 ihmistä vuorokaudessa.
Lisää aiheesta
Venäläisiä ostosmatkailijoita tulee nyt bussilasteittain rajakaupunkiin Suomessa - jonottavat matkaa jopa viikkoja: "Jo oli aikakin"
Yli 200 vuotta sitten Haminaan rakennettiin torni lippua varten - nyt sen salossa liehuvat vaikkapa sateenkaari ja olympiarenkaat 25 päivänä vuodessa
Ukrainan lippu nousee lipputornin huipulle Haminassa - Venäjän lippu ei tänä kesänä ole esillä
Ukrainan lippuja myydään Suomessa nyt ennätyksellisen paljon - tavallisesti lippuja ostetaan pari vuodessa, tänä vuonna mennyt jo sata
TetraSys Oy.