Maanantaina päättyneissä Oregonin MM-kisoissa Suomi jäi odotetusti ilman mitalia. Parhaimpana päivänään Oliver Helander olisi voinut sijoittua kolmen joukkoon, mutta edelleen hyvää perustasoa etsiskelevä huippulahjakkuus maksoi ensimmäisessä aikuisten arvokisafinaalissaan vielä oppirahoja.

Vuosi sitten Tokion olympialaisissa suomalaisyleisurheilijat saavuttivat yhteensä viisi finaalipaikkaa, kolme pistesijaa ja yhteensä kuusi pistettä. Edellisen kerran Suomi saavutti yhtä monta finaalipaikkaa Pekingin MM-kisoissa 2015.

Oregonissa positiivinen vire jatkui entisestään. MM-finaalissa oli peräti kuusi suomalaista, mikä on MM- tai olympiatasolla eniten sitten vuoden 2005 kisojen, jolloin finaaliin päässeitä urheilijoita oli yhdeksän.

Suomi nojautui yleisurheilun MM-kisoissa tai olympialaisissa pitkään keihäsmiehiin. Tokiossa lupaavinta oli se, että Suomen kolmesta pistesijasta kaksi oli muun kuin keihäsmiehen saavuttamia (Wilma Murto ja Topi Raitanen). Edellisen kerran muusta kuin keihäänheitosta oli tullut enemmän kuin yksi pistesija 17 vuotta sitten Helsingin MM-kisoissa.

Oregonin MM-kisoissa pistesijoja saavuttivat kuudenneksi sijoittuneet seiväshyppääjä Wilma Murto ja keihäänheittäjä Lassi Etelätalo, seitsemänneksi yltänyt moukarinheittäjä Silja Kosonen sekä kahdeksanneksi kiskaissut keihäänheittäjä Oliver Helander. Neljä suomalaisten saavuttamaa pistesijaa on myös eniten 17 vuoteen, jolloin kahdeksan joukkoon tiensä selvitti kuusi suomalaista.

Finaaliin ylsivät myös moukarinheittäjä Krista Tervo sekä kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä.

Finaalipaikat ja pistesijat ovat kuitenkin suuren urheiluyleisön silmissä sivuseikkoja. Kuten Olympiakomitean tuore huippu-urheilyksikön johtaja Matti Heikkinen aloituspuheessaan totesi, mitalit ovat suomalaisille edelleen tärkeitä. Ja niitä on kolmen viikon päästä Münchenin EM-kisoissa käden ulottuvilla.

Hurjat EM-mitalinäkymät

Kun katsotaan, miten suomalaisyleisurheilijoilla meni MM-kisoissa eurooppalaisten kesken, tilanne on Münchenin EM-kisoja ajatellen erittäin kiehtova.

Kun euroopan ulkopuoliset urheilijat poistetaan tuloslistoista, kolmen parhaan joukossa oli peräti neljä suomalaista. Mäkelä oli naisten kolmiloikassa toiseksi paras eurooppalainen tuloksella 14,18. Kolmanneksi ylsivät Murto, Kosonen ja Etelätalo.

Nelikosta etenkin Murron finaalitulos 460 on ollut kovaa valuuttaa EM-finaalista toiseen. Kososen karsintatuloksella 72,15 taistellaan mitalista EM-tasolla.

Mäkelä oli toiseksi paras myös karsinnassa, jossa hän loikki ennätyksensä 14,48. Euroopassa naisten kolmiloikan taso ei ollut tänä kesänä päätä huimaava.

Esimerkiksi MM-karsinnassa 13 eurooppalaisesta vain seitsemän ylitti 14 metrin rajan. Loikkafinaalista toisena karsiutunut Senni Salminen oli eurooppalaisista neljänneksi paras tuloksella 14,21. EM-kisojen naisten kolmiloikassa palkintopallilla saatetaan hyvinkin nähdä kaksi suomalaisnaista.

Naisten moukarissa Tervo oli eurooppalaisista viidenneksi paras. SE-naisen potentiaalista kertoo se, että hänen karsintatuloksensa 73,83 oli koko kisojen pisin eurooppalaisheitto.

Kyseisessä lajissa on tapahtunut viime vuosina isoja muutoksia, kun kokeneet arvokisakonkarit ovat joko lopettaneet tai taantuneet. Puolalaislegenda Anita Wlodarczyk on puolestaan loukkaantumisen takia koko loppukauden sivussa.

Naisten moukarissa onkin käynnissä eurooppalaisittain murrosvaihe. Sekä Tervolla että arvokisoissa hyvin suorittavalla Kososella on EM-kisoissa iskun paikka.

Kaiken onnistuessa myös miesten keihäässä on mahdollisuuksia kahteen mitaliin. Se ei ole kuitenkaan niin todennäköistä, sillä Tshekin Jakub Vadlejch ja Saksan Julia Weber ovat olleet tänä kesänä todella suoritusvarmoja.

Lehikoinen EM-finaalisuosikki

Eurooppalaisista neljänneksi sijoittuivat Aleksi Ojala 35 kilometrin kävelyssä ja Alisa Vainio maratonilla. Heistä SE-kunnossa oleva Ojala voi hyvänä päivänä osua jättipottiin. Mitalisuosikkina häntä ei kuitenkaan voi pitää, sillä kyseessä on hyvin arvaamaton laji. MM-kisoissa Ojala jäi noin kahden ja puolen minuutin päähän kolmanneksi parhaasta eurooppalaisesta.

Vainio on Euroopan tilastossa sijalla 20. MM-kisojen eurooppalaistulos kielii paljon siitä, että moni kova eurooppalaismenijä keskittyi MM-kisojen sijaan EM-kisoihin. Mikäli Vainio on palautuu MM-kisareissustaan tarpeeksi, hän voi taistella EM-kisoista pistesijasta.

Naisten 400 metrin aitojen välierissä Suomen ennätyksen tehnyt Viivi Lehikoinen lähtee EM-kisoihin vahvana finaalisuosikkina. Mitalien suhteen hän on vielä haastaja, mutta Oregonissa hän jäi välierissä toiseksi parhaasta eurooppalaisesta siedettävän 36 sadasosan päähän. Hollantilaisen Femke Bolin takana on iso tasainen rypäs, josta hyvänä päivänä kuka tahansa voi venyä mitaleille. Myös Lehikoinen.

Toisaalta suomalaisen yleisurheilun viime vuosien kestonimistä esimerkiksi pituushyppääjä Kristian Pulli, korkeushyppääjä Ella Junnila sekä pika-aituri Elmo Lakka ovat kaukana huippusijoista.

EM-tasolle Suomen yleisurheilujoukkueessa on tällä hetkellä kuitenkin sen verran paljon sekä kärkiosaamista että leveyttä, joten Münchenissä luvassa on isoin pistepotti sitten vuoden 2002 EM-kisojen. Tuolloin suomalaiset saavuttivat 46 pistettä.

Myös ruotsalaiset ja norjalaiset vahvoja

MM-kisojen tulosannin perusteella Suomella on EM-kisoihin useita mitalitoivoja. Vaikka MM-kisojen ulkopuolelta EM-kisoihin tulisi jokunen eurooppalainen lisää, se ei kuitenkaan muuta isoa kuvaa. Mitalisuosikkeja ovat Mäkelä, Murto, Helander, Salminen, Tervo, Kosonen ja Etelätalo. Ojala ja Lehikoinen tulevat mitalitaistoon haastajina.

Kristiina Mäkelää lukuun ottamatta suomalaiset eivät edenneet finaaliin ennätyksillään. Se kertoo suomalaisurheilijoiden hyvästä perustasosta. Sillä on arvonsa arvokisafinaalissa.

Vaikka Suomen EM-näkymät näyttävät herkullisilta, loistavalta vaikuttaa myös Ruotsissa ja Norjassa.

Jos MM-kisoissa olisi jaettu EM-mitaleja, Norja olisi ottanut kuusi mitalia, Ruotsi viisi ja Suomi neljä.

Ruotsalaisista Euroopan kolmen joukkoon ylsivät seiväshyppääjä Armand Duplantis, kuulantyöntäjä Fanny Roos, pituushyppääjä Khadi Sagnia sekä kilpakävelijä Perseus Karlström peräti kahdesti.

Norjan osalta tilanne näyttää vielä hurjemmalta. Vastaavassa tilastossa kolmen joukkoon ylsi kuusi urheilijaa, joista Jakob Ingebritsen pystyi siihen kahdesti.

Näiden lisäksi Norjalla on naftaliinissaan MM-kisat väliin jättänyt Line Kloster. EM-menestykseen tähtäävä 400 metrin aitajuoksija on tämän kauden Euroopan tilastossa sijalla kaksi.

EM-kisojen kynnyksellä Suomen ei kuitenkaan kannata hävetä. Sen verran kutkuttava tilanne EM-kisoja silmällä pitäen on.

Yleisurheilun EM-kisat käydään Münchenissä 15.-21. elokuuta.

Lue myös:

Mykistävä maailmanennätys! Ylen selostamon reaktio kertoo kaiken Tobi Amusanin hirmutempusta - ME-välierää seurasi älytön finaali

Reetta Hurske murtui kyyneliin MM-stadionin uumenissa - "Nämä kisat määrittävät suurimmalle osalle sen, millainen minä olen urheilijana"

Kahden maailmanennätyksen päätöspäivä! Armand Duplantisin mieletön ME kruunasi MM-kisat - ruotsalainen villiintyi yleisön edessä

Kommentti: Jan Zelezny kiteytti Oliver Helanderin MM-finaalin täydellisesti - Suomen ainoa realistinen mitalitoivo oli Oregonissa opintomatkalla

Kommentti: MM-kisojen häkellyttävin suoritus on nähty, mutta Sydney McLaughlinin ME:n jälkeen on pakko kysyä, onko naisten aitakorkeudessa mitään järkeä

Suomelle MM-mitali kolmiloikasta? Lajilegenda Heli Koivula kertoo, miksi Kristiina Mäkelältä voi odottaa ennätystulosta