Tutkijat Vladimir Gelman ja Kaarina Aitamurto ovat yhtä mieltä siitä, että Venäjän luisuminen autoritariaan jatkuu ainakin niin kauan, kun Putin on maan johdossa. Kuva: Reuters, AOP

Venäjän presidentti Vladimir Putin on hyväksynyt joukon lakeja, jotka pönkittävät hänen valtaansa. Ideologinen vaikuttaminen porautuu syvemmin myös kouluihin, joissa opettajat jo valvovat nuorten poliittisia mielipiteitä.

Mitä Vladimir Putin aikoo? Tätä on mietitty viime torstaista, jolloin Venäjän presidentti hyväksyi maahan yli 100 uutta lakia.

Niillä kiristettiin muun muassa median liikkumavaraa ja heikennettiin ulkomaalaisten asemaa Venäjällä.

Lue lisää: Putin allekirjoitti yli 100 lakia päivässä - hurja määrä kiristyksiä muuttaa kaikkien venäläisten elämää

Lait osuvat myös tavallisiin Venäjän kansalaisiin. Yksi laeista koskee valtiollisen, niin sanotun "Putin-nuorten" nuorisojärjestön perustamista. Venäjän median mukaan sen tarkoituksena on kasvattaa venäläisnuorista isänmaallisia ja perinteisiä arvoja kunnioittavia kansalaisia.

Samaa työtä tehdään toisellakin rintamalla. Maassa tulee syksyllä käyttöön uusi opetussuunnitelma, jonka tavoitteena on väitetty olevan Putinin kannatuksen turvaaminen myös uusien sukupolvien keskuudessa. Myös sananvapautta kavennettiin entisestään.

Uusien lakien myötä patriotismia opetetaan pian kouluissakin. Kuva: Tatiana Meel / Reuters

Lue lisää: Vladimir Putinin uusi nuorisoliike aikoo "palauttaa venäläislapsille sen, mitä neuvostolapsilla oli"

Lue lisää: Venäjän kouluissa noudatetaan pian uutta opetus­suunnitelmaa - näin lapset oppivat juhlimaan Putinia ja kansallista "uudelleen­syntymää"

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin Venäjän ja Euraasian tutkimuksen professori Vladimir Gelman. Kuva: Nikolai Gontar

Vladimir Gelman, Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin Venäjän ja Euraasian tutkimuksen professori, löytää nuoria koskeville lakimuutoksille selityksen mielipidekyselyistä. Niiden mukaan venäläiset nuoret ovat Venäjällä vähiten lojaaleja maan johdolle.

- He ovat kriittisempiä hallituksen politiikkaa kohtaan ja tukevat armeijan operaatioita Ukrainassa vähiten.

Gelman ei ole yllättynyt, että Venäjän hallinto pyrkii vaikuttamaan juuri nyt nuoriin. Ongelma kuitenkin on, että että nuorisojärjestöt tai opetussuunnitelmat eivät yksinään riitä, hän sanoo.

Aleksanteri-instituutin koulutuspäällikkö Kaarina Aitamurto. Kuva: Jonne Heinonen / HS

Gelmanin mukaan Putinin hallinto nojaa toimissaan Neuvostoliiton toimintatapoihin. Näin ajattelee myös Aleksanteri-instituutin koulutuspäällikkö Kaarina Aitamurto.

He eivät ole ajatuksineen yksin. Venäjän mediassakin on rinnastettu uusi nuorisojärjestö Neuvostoliiton aikaiseen pioneerijärjestöön, jonka tarkoituksena oli levittää kommunistisen puolueen ideologiaa nuorille.

Tutkijoiden mukaan nuoria voi olla vaikeaa houkutella mukaan uuden nuorisojärjestön toimintaan. Yksi keino voi olla takuu työpaikasta valtion koneistossa, mutta Gelman sanoo, että monet ylimmistä paikoista ovat jo varattuina Putinin tukijoiden lapsille ja lapsenlapsille. Kuva: Tatiana Meel / Reuters

Venäjällä juhlittiin voitonpäivää toukokuussa. Kuvassa venäläinen poika on pukeutunut Neuvostoliiton Puna-armeijan pukua jäljittelevään univormuun. Kuva: Tatiana Meel / Reuters

Nuorisojärjestön toiminnan on määrä alkaa pikaisesti jo syksyllä. Kremlin edustajat ovat luonnollisesti kiistäneet, että kyse olisi pioneerijärjestön henkiin herättämisestä.

Mutta: vaikka Kreml ei tätä kiistäisikään, se ei edes kaikkia kansalaisia haittaisi.

- Sillä oli hirveän paljon kaikkea sellaista toimintaa, minkä varsinkin Neuvostoliiton aikana elänyt sukupolvi koki mielekkääksi. Oli leirejä ja kaikenlaista vapaa-ajan toimintaa.

Juuri tämä sukupolvi on Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen toivonut, että tällainen järjestö olisi myös nyky-Venäjällä.

Onnistuuko Putin sitten muokkaamaan nuorison mielipiteen itselleen suotuisaksi näillä keinoilla? Gelman ja Aitamurto eivät povaa Venäjän hallinnolle menestystä tässä operaatiossa.

Neuvostoliiton aikana maassa toimi lasten ja nuorten pioneerijärjestö. Venäjän mediassa uutta nuorisojärjestöä rinnastetaan pioneerijärjestöön. Kuva: Archiv Gerstenberg / AOP

Gelmanin mukaan lojaalin nuorison kasvattamiseen tarvitaan kepin lisäksi myös porkkanaa. Nyt porkkanoita ei juuri ole.

Yksi etu nuorisojärjestön aktiiviksi ryhtymisessä voisi olla nuoren uran takaaminen valtion koneistossa. Neuvostoliiton aikana hallinnolle lojaalit ihmiset ylenivät notkeasti valtion hierarkiassa.

- Yli 60-vuotiaat pitävät avainpositioita hallussaan, ja he haluaisivat antaa niitä lapsilleen tai lapsenlapsilleen. Mistä syystä nuori kyvykäs henkilö olisi lojaali [hallinnolle]? Hän ei saa ylimpiä asemia, koska ne ovat jo varattuja Putinin tukijoiden lapsille tai lapsenlapsille. Tämä on perustavanlaatuinen ongelma, Gelman havainnollistaa.

Myös Aitamurto nostaa esille Gelmanin sanoman, mutta toisin päin.

- Voi olla, että keppi ja porkkana saattavat hyvin yhdistyäkin. Eli vihjataan, että jos ette kuulu tähän nuorisojärjestöön, silloin ei ole yhtä hyviä tulevaisuudennäkymiä, kuin jos kuuluu.

- Mutta saavuttaako se niin paljon kannatusta, että ihmiset ajattelisivat, että tulevaisuuden takia on pakko lähteä mukaan siihen? En välttämättä usko.

Nashi oli radikaali nuorten patrioottien järjestö, joka kaatui lopulta sisäisiin ristiriitoihin. Kuva: Wikipedia commons

Nyky-Venäjällä on toki aiemminkin ollut hieman vastaavia nuorisojärjestöjä.

Yksi esimerkki on Nashi-järjestö, eli "Meikäläiset". Putin-nuorten kiivaimpaan haaraan kuulunut nuorisojärjestö perustettiin vuonna 2005, mutta se kaatui sisäisiin ristiriitoihin.

"Putin-Jugendiksikin" solvattua Nashia pidettiin liian radikaalina ja keinotekoisena, eivätkä nuoret olleet siinä aidosti mukana. Aitamurto povaa samaa kohtaloa uudelle järjestölle.

-?Ei ehkä käytetä sanaa putinismi, mutta siinä on Venäjän valtiolle ja maalle uskollisuuden, lojaalisuuden, patriotismin kasvattamista. Sitten kuitenkin leimataan nykyaikaista kulttuuria ja internetiä nuorisolle vaaralliseksi, niin jotenkin tuntuu hyvin epätodennäköiseltä, että nuoriso oikeasti voisi innostua tällaisesta. Tuntuu, että se noudattaa hyvin vanhanaikaista ajatusmaailmaa ja toimintamallia.

Aitamurto sanoo, että vallanpitäjät Venäjällä eivät näytä tuntevan todellisuutta tavallisten kansalaisten keskuudessa, eivätkä he juuri reagoi sieltä kantautuviin ääniin.

Tutkija kuitenkin muistuttaa, että venäläiset nuoret eivät ole yhtenäinen joukko. Maaseudulla asuvien nuorten keskuudessa perinteisiä arvoja ja patriotismia edustava nuorisojärjestö voisi saada kannatusta. Näiltä alueilta tulee myös paljon sotilaita, Aitamurto sanoo.

Junarmijan eli Venäjän "nuorten armeijan" jäseniä voitonpäivän paraatissa toukokuussa. Kuva: Evgenia Novozhenina / reuters

Kaarina Aitamurto sanoo, että Venäjä on muuttunut nopeasti lyhyessä ajassa. Autoritääriset muutokset ovat ottaneet tuulta alleen nopeiten Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Kuva: Victor Berezkin / Zuma / mvphotos

Kaarina Aitamurto kertoo, että venäläisopettajat on jo pyritty valjastamaan osaksi valtion valvontakoneistoa. Opettajat pitävät silmällä koululaisten poliittista aktiivisuutta ja saattavat painostaa heitä lopettamaan Putinin hallinnon vastaisen toiminnan. Kuva: Nikolay Vinokurov / AOP

Tutkijat näkevät uudet lait jatkumona Venäjän autoritääriselle kehitykselle. Gelmanin mukaan niillä pyritään muun muassa hiljentämään hallinnon ulkopuoliset, vaihtoehtoiset äänet ja vaikeuttaa pääsyä luotettavan tiedon äärelle.

- Se on ollut kehitys, joka on voimistunut varsinkin vuodesta 2012, mutta ehkä nyt vielä kiihtynyt tämän sodan aikana, Aitamurto sanoo.

Aitamurron mukaan Venäjä on muuttunut todella nopeasti suhteellisen lyhyessä ajassa.

- Tänä päivänä tapahtuu asioita, joiden ei olisi uskonut tapahtuvan puoli vuotta sitten.

Aitamurto kertoo esimerkiksi, että opettajat saattavat valvoa koululaisten poliittisia mielipiteitä.

Venäjällä on jo useamman vuoden ajan lisätty valtiolle lojaalia, patrioottista kasvatusta. Aitamurto sanoo, että tähän on saattanut liittyä jopa hallinnon vastaisen toiminnan mustamaalaamista.

- Julkisuuteen on tullut esimerkiksi tapauksia, joissa opettajat ovat painostaneet oppositiotoimintaan tai Putinin hallinnon vastaisiin mielenosoituksiin osallistuneita oppilaita ja jopa vihjailleet, että he saattavat joutua vaikeuksiin viranomaisten kanssa.

Pohjois-Korea on tunnettu esimerkki sulkeutuneesta ja vahvasti valvotusta yhteiskunnasta, jossa kansalaisten oikeudet ovat rajatut. Tässä pisteessä Venäjä ei vielä tutkijoiden mukaan ole, mutta Aitamurron mukaan maa on menossa huolestuttavasti samaan suuntaan. Kuva: Maxim Shemetov / Reuters

Putin pyrkii varmistamaan kannatuksensa nuorten keskuudessa, mutta tutkijat eivät usko sen onnistuvan. Gelmanin mukaan nuorisojärjestöt tai opetussuunnitelmat eivät yksinään riitä tavoitteen saavuttamiseksi. Kuva: Eduard Korniyenko / Reuters

Opettajat on pyritty Aitamurron mukaan valjastamaan osaksi valtion valvontakoneistoa. Toisaalta sodan aikana myös oppilaat ja vanhemmat ovat ilmiantaneet opettajia, jotka eivät ole suostuneet opettamaan valtion propagandan mukaista näkemystä sodasta.

Myös sananvapaus on kaventunut merkittävästi, ja ennen hyvinkin vapaassa internetissä venäläisten on nykyisin harkittava sanojaan tarkasti.

Mutta voiko Venäjän tilannetta verrata jo Pohjois-Koreaan? Aitamurron on vaikea sulkea pois ajatusta, jonka mukaan Venäjä muuttuisi Pohjois-Korean kaltaiseksi suljetuksi yhteiskunnaksi.

- Väittäisin, että ei se ihan vielä kuitenkaan samanlaista ole, mutta huolestuttavalla tavalla siihen suuntaan kyllä menossa.

Myös Gelman sanoo, ettei Venäjää voi ainakaan vielä verrata sen kanssa kaistaleen samaa rajaa jakavaan diktatuuriin.

Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että Venäjän huolestuttavalle kehityskululle tuskin tulee muutosta ennen kuin Putin saadaan syrjään maan johdosta.