Yli 200 vuotta vanhan Utin linnoituksen kivimuurien päältä on raivattu kasoittain taimikkoa.

Kouvolassa Kuutostostien kupeessa sijaitseva linnoitus ehti olla hoitamattomana useita vuosia, ja se oli päässyt vesakoitumaan pahasti. WWF:n talkoolaiset ovat raivanneet linnoitusta näkyviin tällä viikolla.

- Alkuun tämä oli kieltämättä aika umpeen kasvaneen näköinen. Näkee hyvin työnsä tuloksen, kun alue alkaa hahmottua paremmin myös muurien sisäpuolelta. Pystyy vähän kuvittelemaan, millainen linnoitus on joskus ollut, sanoo talkoissa mukana oleva Samuel Korpi.

Utin linnoitus on osa laajempaa Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmää, jonka Venäjä rakennutti Suomeen 1790-luvulla. Kotkasta Savonlinnaan ulottuvan linnoitusketjun tarkoitus oli suojella silloista pääkaupunkia Pietaria ruotsalaisten hyökkäykseltä.

Linnoitus on muodoltaan tähtimäinen ja halkaisijaltaan yli satametrinen. Se on valtakunnallisesti arvokas arkeologinen kulttuuriperintökohde. Vaikka linnoituksen muurit ovat paikoin vaurioituneet vesakoitumisen seurauksena, on se kuitenkin kokonaisuutena säilynyt varsin hyvin.

Museoviraston erikoistutkija, arkeologi Veli-Pekka Suhonen kuvailee linnoitusta arkeologiseksi aarreaitaksi. Vielä nykyäänkin on helppo ymmärtää, miksi linnoitus rakennettiin juuri kyseiseen paikkaan tien risteykseen.

- Siitä läpi kulkee Viipurin tie, joka jo keskiajalla kulki Hämeelinnasta Viipuriin. Linnoitus on siinä harjun päällä ja katkaisee tien hyvin itään päin, Suhonen selittää.

Linnoitus kuin pieni kaupunki

Utin linnoituksen rakentaminen alkoi kesällä 1791 ja se valmistui noin vuotta myöhemmin. Erikoistutkija Veli-Pekka Suhosen mukaan linnoitusta oli parhaimmillaan rakentamassa yli 1 000 miestä. Pari vuotta myöhemmin venäläisillä oli linnoituksen varalle suurempia suunnitelmia.

- Suunnitelmissa oli, että alkuperäinen linnake purettaisi ja tilalle rakennettaisi vielä suurempi. Mutta suunnitelmat sitten kariutuivat, Suhonen kertoo.

Parinkymmenen vuoden ajan Utin linnoitus oli kuin pieni kaupunki, jossa asui Suhosen mukaan pataljoonan verran väkeä eli noin 400 venäläistä. Linnoitus jäi pois asuinkäytöstä, kun Venäjä sai Suomen sodassa koko Suomen haltuunsa eikä rajalinnakkeelle ollut enää tarvetta.

Sittemmin aluetta on hyödynnetty esimerkiksi armeijan harjoituksissa. Toisen maailmansodan aikana linnoituksen lähiympäristöön rakennettiin muun muassa juoksuhautoja. Utin linnoituksen läheisyydessä sijaitsee lentokenttä, jota muun muassa Puolustusvoimat käyttää toiminnassaan.

- Jotkut laskevat joitakin linnoitteita ympäristössä Salpalinjaan kuuluviksi, Suhonen selvittää.

Merkittäviä kukkia ja perhosia

Linnoituksen kivimuurien sisällä oleva niitty on tähän aikaan kesästä täydessä kukassa. Linnoituksen lisäksi myös kasvillisuus on alueella erityinen.

Näkyvin kukka on keltamatara, jota kukkii niityllä runsaasti. Suomen uhanalaisuusluokituksessa se on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi, eli kasvi on vaarassa hävitä sukupuuttoon.

Niittykukat houkuttelevat paikalle myös perhosia. Tällä viikolla WWF:n suojeluasiantuntija Eeva-Liisa Korpela on nähnyt esimerkiksi ketokultasiiven. Se on uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä laji.

- Valleille on päässyt tulemaan muun muassa nokkosta, mikä on rehevöitymisen merkki. Kun niitä saadaan kuriin, niittykukat toivottavasti pääsevät kasvamaan vähitellen myös valleille.

Utin linnoituksen ylläpidosta vastaa Metsähallitus. Työtä jää vielä jatkoonkin ja suunnitelmissa on, että linnoitusta hoidetaan jatkossa säännöllisesti.

- Syksymmällä on tulossa selvitys linnoituksen kunnosta ja mitä toimenpiteitä se vaatii, kertoo Metsähallituksen suunnittelija Anita Muuronen.

Lue myös:

Tuhannet miehet rakensivat 200 vuotta sitten linnoituksen, joka olikin tarpeeton - nyt sen korjaaminen on kuin Tetristä: yhtään uutta kiveä ei saa käyttää

Nuoret suunnittelivat pakopelin 1700-luvun historialliseen linnoitukseen: "Olisi harmi, jos näin hienolle paikalle ei olisi mitään käyttöä"

Kuuluisa venäläinen sotapäällikkö rakensi yli 200 vuotta sitten valtavan linnoitusketjun Suomeen - käyttöä sille löytyi vasta nyt