Brasiliassa Rio de Janeirossa Complexo do Alemãn -slummialueella vaadittiin myöhään eilen rauhaa alueelle mielenilmauksessa, jossa muisteltiin torstaina poliisin ratsiassa kuolleita. Paikallisen Marcos Valerion mukaan suurin uhka alueen ihmisille on valtion harjoittama väkivalta.

- Ei ole työpaikkoja, ei sosiaalista tukea, ei ruokaa. Ihminen säilyttää arvonsa, jos hän saa töitä, sanoo Valerio.

Hänen mukaansa valtio on vuodesta 2010 rajoittanut nuorten mahdollisuuksia harrastaa ja opiskella, mikä lisää mahdollisuutta tarttua aseisiin.

Brasilian poliisi ja armeija iskivät slummiin torstaina. Iskussa kuoli ainakin 18 ihmistä, mutta luvut ovat vaihdelleet. BBC:n mukaan kuolleita on 19. Viranomaiset mukaan 16 kuolleista oli rikollisia, yksi poliisi ja sivullinen kuolivat iskussa.

Isku oli osa operaatiota, jonka tarkoituksena on saada huumekauppiaiden hallitsemat slummit eli favelat viranomaisten haltuun. Ratsian kohteena oli rikollisryhmä, joka varasti autoja ja ryösti pankkeja ja tunkeutui lähialueille. Noin 400 poliisia osallistui suureen poliisioperaatioon kymmenen luodinkestävän ajoneuvon ja neljän helikopterin tukemana.

Presidentinvaalit lähestyvät

Poliisi tekee slummialueille tasaisin väliajoin ratsioita. Toukokuussa 22 ihmistä kuoli Vila Cruzeiron alueen ratsiassa. Viime vuonna puolestaan ratsiassa kuoli 28 ihmistä Jacarezinhon alueella Rio de Janeirossa.

Yhdysvaltalaisen julkisen palvelun yhtiön NPR:n mukaan turvallisuus on tärkeä aihe lokakuussa pidettävissä presidentinvaaleissa.

Brasilian presidentti Jair Bolsonaro kannattaa poliisin toimia. Hänen mukaansa rikollisten tulisi "kuolla kuten torakoiden".

Ratsioita on verrattu myös Yhdysvaltain mustien kohtaamaan poliisiväkivaltaan. NPR:n mukaan Complexo do Alemãn alueella kaksi kolme neljäsosaa on mustia tai on taustaa useammasta etnisestä ryhmästä.

Ihmisoikeusasiantuntijan mukaan poliisi ei ollut auttanut tai antanut auttaa ratsiassa loukkaantuneita.

- Tarkoitus ei ole pidättää vaan tappaa. Jos ihminen haavoittuu, hän ei ansaitse apua, sanoo Brasilian rikosasianajajien ihmisoikeuskomission asiantuntija Gilberto Santiago Lopes.