Ennen ja nyt. Puumalan Pistohiekka oli kuuluisa bilepaikka. Kuva: Launo Päivätie, Museovirasto

Puumalan Pistohiekka oli vuosikymmenet sitten kuuluisa bilepaikka. Meno siellä oli kuin Härmän häissä. Nyt perinteikästä Pistohiekkaa herätellään henkiin.

Heinäkuinen sunnuntai kesällä 2022 legendaarisella Pistohiekan leirintäalueella ja uimarannalla Puumalassa Etelä-Savossa on hiljainen.

Lietvedeltä käy kolea tuuli. On pukeuduttava villapaitaan. Yksi pariskunta on sentään rohjennut uimaan matalaan rantaveteen. Vaatteensa he ovat ripustaneet kepin nokkaan rannalle.

Laajalla leirintäalueella on vain yksi telttakunta ja sitäkin leiriä puretaan jo. Asuntovaunuille aikoinaan varatut sähkötolpat törröttävät virattomina ja virrattomina. Alueella ei ole yhtään karavaanaria.

Tunnelma on lähes aavemainen. Mieleen tulevat vahat lännenkuvat, joissa tuuli pyörittää arokierijää aavekaupungin autioilla kaduilla.

Karavaanareille tarkoitetut Pistohiekan sähkötolpat ovat olleet virattomia ja virrattomia jo vuosikaudet. Nyt alueelle on tulossa uusi yrittäjä Pistohiekka Resortin naapuriin. Kuva: Launo Päivätie

Alennustila Pistohiekalla on jatkunut vuosikymmenet. Kaukana takana ovat ajat 1960-, 1970- ja 1980-luvuilta, jolloin erityisesti nuorison suosima leirintäalue eli kultakauttaan.

Kesäisinä viikonloppuina ja etenkin juhannuksina camping-alue täyttyi Sopu-teltoista niin, että leiriytyjät levittäytyivät aidatulta alueelta Metsähallituksen puolelle.

Nuoret kautta Suomen kokoontuivat Pistohiekan camping-alueelle bilettämään, ja meno oli välillä kuin Härmän häissä. Aikalaiset kertovat, miten Pistohiekalla juotiin, naitiin, juhlittiin ja tapeltiin.

Imatralta tultiin Pistohiekalle moottoripyörillä, Lahdesta jenkkiautoilla. Ei ollut lainkaan harvinaista, että yhteenottoihin oli varustauduttu jopa pesäpallomailoin.

Silkkaa väkivaltaa eivät Pistohiekan kesät toki olleet, myös rakkaudelle oli sijansa.

Toimittaja Aila Käyhty kuvailikin heinäkuussa 1990 Helsingin Sanomissa julkaistussa jutussaan, että jo 1960-luvulla Pistohiekka oli "monen nuoren eroottisen elämänkokemuksen eldorado".

Arvio lienee osunut oikeaan, sillä elettiinhän tuolloin seksuaalisen vallankumouksen nousun aikaa.

Pistohiekan portailla rouva Liisa Forsblom, alueen hoitaja Olavi Liimatainen ja matkailujohtaja Igor Forsblom.

Uimaranta ja leirintäalue ajalta, jolloin Pistohiekka eli kultavuosiaan. Kuva: Museovirasto

Kesäisinä viikonloppuina camping-alue täyttyi. Kuva: Museovirasto

1980-luvulla Pistohiekan menoa ja meininkejä aitiopaikalta seurannut Rakel "Raksu" Laamanen ei halua muistella nuorten juhlimista pahalla, mutta ei se aina kovin kaunista ollut. Siellä sattui ja tapahtui.

Laamanen piti Pistohiekan tuntumassa Raksun baaria, johon nuoret viikonlopun tai juhannuksen viettoon tultuaan pistäytyivät syömään, kahville tai oluelle.

-?Meillä ei ollut koskaan häiriöitä. Tein nuorille alusta alkaen selväksi, että tänne saatte tulla ja täällä saatte olla, mutta täällä ei tapella eikä kiroilla.

Rakel "Raksu" Laamasella oli Raksun baari Pistohiekan leirintäalueen naapurissa. Laamanen vietti 78-vuotispäiväänsä puolisonsa Kari Laamasen (vas.) ja ystävänsä Kalevi Laitsaaren kanssa viikko sitten sunnuntaina. Kuva: Launo Päivätie

Topakan baarinpitäjän sanaa uskottiin. Mutta kun edellisenä päivänä siisteinä ja hyvässä kunnossa baarissa käyneet nuoret tulivat leirintäalueella vietetyn yön jälkeen aamulla baariin silmät mustina ja vaatteet nuhruisina, tämä komensi nämä nukkumaan.

-?Oletteko juosseet oksaan, vai mikä teillä on. Menkää kultarakkaat päiväunille ja tulkaa sen jälkeen uudelleen, nyt jo eläkepäiviään Pistohiekan naapurissa viettävä 78-vuotias, monien tuntema Raksu muistelee.

Kun Pistohiekan meno alkoi hiipua, eikä paikkaa silloin pyörittänyt Suomen matkailuliitto panostanut sen kehittämiseen, Puumalan kunnanisät tarjosivat leirintäaluetta Laamasen hoidettavaksi.

-?Vastasin heille kiitos ei. Se on ihan liian iso urakka minulle. Minulle riitti Raksun baari, sen yhteydessä ollut Shellin huoltoasema ja Lietveden kioski.

1990-luvun lama iski rajusti kotimaan matkailuun, mutta myös perinteisen telttamatkailun suosio hiipui. Suomen matkailuliiton toiminta loppui konkurssiin vuonna 2001. Pistohiekan parhaat vuodet olivat tuolloin jo takana päin.

Maankuulu leirintäalue jäi vuosikausiksi ilman isäntää. Sen karavaanareille tarkoitettu alue oli pitkään alan harrastajien niin sanottuna puskaparkkina, mutta sekin käyttö hiljeni, kun alueella ei ollut tarjolla palveluja entistä vaativimmille vaunu- ja asuntoautomatkailijoille.

Näin oli ennen, mutta nyt on nyt. Toiveet perinteikkään Pistohiekan heräämisestä horroksestaan ovat nyt koronakaaoksen jälkeen heränneet.

Saimaan valkokyljet toivat matkailijoita Pistohiekalle. Laiturissa Lappeenranta, vuoroaan odottaa Mikkeli II. Kuva: Museovirasto

Jari Pitkänen (vas.) oli tuonut isänsä Pauli Pitkäsen nostalgiaretkelle Pistohiekkaan. He muistelivat Lietvedellä järjestettyjä purjehduskilpailuja, joihin Pauli Pitkänen osallistui monta kertaa. Kuva: Launo Päivätie

Luonnonkauniin Lietveden maisematien varrella Pistohiekalla kesäkuussa avattu uusi matkailukeskus on osoittautunut monien 1970- ja 1980-luvulla nuoruuttaan viettäneiden pyhiinvaelluskohteeksi. Matkailukeskuksen startti on yllättänyt sen puuhamiehet positiivisesti.

-?Lähes päivittäin täällä tapaa ihmisiä, joilla on muistoja Pistohiekasta. Ja jos mukana sattuu olemaan nyt noin nelikymppinen aikuinen, saattavat vanhemmat iskeä silmää toisilleen, jos vaikka jälkikasvu on saanut alkunsa juuri Pistohiekalla, naurahtaa Perttu Noponen.

Noponen on yksi kolmesta Pistohiekka Sauna Oy:n osakkaasta, joiden tavoitteena on nostaa vuosikymmenet heitteillä ollut legendaarinen Pistohiekka uuteen kukoistukseen. Muut tasavahvat osakkaat ovat Jarmo Valto ja Tomi Närhinen.

- Meillä kaikilla on juuret Mikkelissä ja mökit Saimaalla. Tässä on taustalla vahva kotiseuturakkaus ja rakkaus Saimaaseen. Meissä herätti suurta ihmetystä, miten on mahdollista, että tällainen luonnonkaunis ja perinteinen paikka nukkui vuosikymmenet ruususen untaan.

-?Varttuneempi väki muistelee ilolla Pistohiekan entisiä aikoja, mutta samalla he tuntuvat olevan iloisia myös paikan uudesta tulevaisuudesta. Vaikka rakennammekin Pistohiekan tulevaisuutta sen nostalgiaa ja tarinallisuutta kunnioittaen, haemme sen käyttäjiksi uusia sukupolvia, Noponen sanoo.

Viiden kilometrin mittainen Lietveden maisematie on kuulu kauneudestaan. Tie kiemurtelee läpi saarien, luotojen ja kalliopengerrysten. Kuva: Launo Päivätie

Pistohiekka Resortin ravintolarakennus ja saunaosasto ovat Pistohiekan rantatörmällä vain muutaman kymmenen metrin päässä Lietvedestä. Kuva: Launo Päivätie

Ravintolan erikoisuus on Lietveden varrasmuikut. Kokki Lea Närhi tarjoilee ne uuteen ravintolaan tutustumaan tulleelle Timo Ripatille. Kuva: Launo Päivätie

Puumalan kunta oli yrittänyt puhaltaa Pistohiekkaa henkiin useita vuosia, mutta yritykset olivat epäonnistuneet. Uimarantaa kunta oli tekohengittänyt rakentamalla sinne pukukopit ja ulkohuussin. Sen ovi repsottaa kuitenkin nyt saranoiltaan ja istuinreikä on ruuvattu umpeen.

Viisi vuotta sitten Pistohiekalle valmistui ranta-asemakaava. Se sallii rakentaa alueelle hotelli- ja mökkimajoitusta, ravintola- ja kokoustiloja sekä saunoja. Rakennusoikeutta lähes 40 hehtaarin alueella on yli 20?000 kerrosneliömetriä. Vuodepaikkoja majoitustiloihin saa rakentaa jopa 700.

Alueen omistavat Puumalan kunta ja Metsähallitus. Maanomistajien Pistohiekalle teettämän konseptisuunnitelman mukaan alueen rakentamisessa korostetaan hyvinvointimatkailua, luontoarvoja ja puurakentamista.

Mikäli suhdanteet ovat suotuisat ja investoijia löytyy, Pistohiekalle voi tulevaisuudessa nousta hyvinkin merkittävä matkailukeskus. Luonto ja ympäristö sekä alueen kaavallinen valmius antavat siihen ainakin hyvän mahdollisuuden.

Jaana Orava ja Perttu Noponen ovat iloisesti yllättyneitä Pistohiekka Resortin saamasta positiivisesta yleisöpalautteesta. Kuva: Launo Päivätie

Pistohiekka Resortin alueella on kymmenen nykyajan vaatimukset täyttävää lomamökkiä. Lisää niitä tulee ensi kesäksi. Kuva: Launo Päivätie

Miesten saunasta avautuu näkymä Lietvedelle. Kuva: Launo Päivätie

Kesän kynnyksellä valmistunut Pistohiekka Resort nousi Lietveden rantatöyräälle ripeästi. Rakentaminen paikan päällä alkoi vasta viime syksynä, mutta jo kesäkuussa vietettiin avajaisia. Päärakennuksessa on ravintola, baari, iso näköalaterassi sekä saunaosastot. Majoittumista varten on kymmenen mukavuuksilla varustettua mökkiä. Ensi kesäksi niitä rakennetaan lisää.

Noposen mukaan Pistohiekka Resortin takana oleva sijoittajakolmikko ei tavoittele hankkeellaan pikavoittoja.

-?Kysymys on useamman vuoden projektista. Tämä nyt näkyvä on vasta alkusoittoa. Tavoitteena on ympärivuotisuus. Ensi talvi on koeaikaa, mutta tähtäin on pitemmällä.

Pistohiekka Resortin alku on ollut vauhdikas. Sen operatiiviseksi johtajaksi palkatun, yrittäjätaustaisen Jaana Oravan mukaan oli sade tai pouta, asiakkaita on riittänyt kiireeksi saakka.

Haasteita on ollut työvoiman saannissa. Ongelma ei kuitenkaan ole yksin Pistohiekan, se vaivaa alaa kautta maan. Suurin osa Pistohiekan työvoimasta on Mikkelistä, Puumalasta on vain muutama.

Koska myös osa työvoimasta joutuu majoittumaan Pistohiekalla, tilat ovat käyneet jo alkuun ahtaiksi.

-?Ei minullakaan ole ensi yöksi majoituspaikkaa. Täytynee torkahtaa naisten saunan pukuhuoneessa, 80 kilometrin päästä Ristiinasta Pistohiekalla työssä käyvä Orava naurahtaa.

Pistohiekan tanssilavalla on pitkät perinteet. Kuva: Launo Päivätie

Väkeä tanssilavalla vuonna 2005. Myös tänä kesänä tanssit jatkuvat. Kuva: Laura Leinonen

Oleellisesti Pistohiekan vetovoimaan on vaikuttanut Pistohiekan tanssilava. Sitä pyöritti vuodesta 1965 vuoteen 1995 paikallinen urheiluseura Puumalan Viri.

Tanssilava oli poissa pelistä aina vuoteen 2000 saakka, jolloin sen isännyyden otti hoitoonsa paikallinen ravintolayrittäjä Henrik Hallberg. Hänellä oli Pistohiekan vastaanottokeskuksessa myös pitseria vielä silloin, kun leirintäalueen suosio oli jo hiipunut.

Nyt Hallberg toivottaa uuden toimijan naapurikseen ilomielin.

-?On tätä odotettukin, yli 20 vuotta. Yhteistyöstä hyödymme kumpikin, tanssilava sekä uusi matkailukeskus, Hallberg sanoo.

Lavatanssien kultakautena Pistohiekalla vierailivat lähes kaikki maan johtavat lavatähdet. Televisioidusta Kummelin lavakiertueesta vuodelta 1995 löytyy edelleen tallenne Ylen areenasta.

Tansseja Pistohiekan lavalla järjestetään edelleen. Tämän kesän lavakarkeloissa esiintyvät vielä 28.7. ja Markku Aro & Diesel ja 11.8. Taikakuu.