Helmareiden vaatimattomaksi jäänyt menestys EM-viheriöllä käänsi katseet: miltä suomalaisen jalkapallon tulevaisuus näyttää?

Katseet kääntyvät paitsi junioripuoleen, myös kotimaan sarjaan, jossa tulevaisuuden tähden kypsyvät. Kansallisesta liigasta puhuttaessa voidaan todellakin puhua tulevaisuuden tähdistä, sillä sarjan keski-ikä on tälläkin kaudella matala: Yle Urheilun laskelmien mukaan noin 21,9 vuotta (*kaikki vähintään ottelun pelanneet pelaajat sillä olettamuksella, että he ovat jo täyttäneet pyöreitä tänä vuonna).

Jalkapallon Kansallisen liigan nykyinen taso ei Yle Urheilun asiantuntijoita vakuuta.

- Koen huolta, onko meillä liigassa pelin, pelaajien ja seurojen taso sekä olosuhteet ja toiminta riittävällä tasolla, että meillä on noin monta joukkuetta mukana, HJK:n päävalmentaja Jonne Kunnas aloitti keskiviikkona.

Kunnaksen valmentama HJK on kymmenen joukkueen sarjassa kolmantena kymmenen pisteen päässä sarjakärki KuPS:sta, joka tosin on pelannut Hongan tavoin ottelun muita enemmän. Kuopiolaiset ovat hävinneet kauden aikana vain kertaalleen, kun sarjakakkonen, 2010-luvun menestysseura PK-35 Vantaa oli toukokuussa Myyrmäessä vahvempi 2-1-lukemin.

Maaleja kuopiolaiset ovat iskeneet 13 ottelussa kaikkiaan 54, kun omassa päässä on soinut kahdeksan kertaa.

Vertailun vuoksi: taulukon toisessa päässä sarjanousijat ONS ja NJS ovat onnistuneet keräämään kahdesta neljään pistettä. Oululaiset ovat onnistuneet maalinteossa kuudesti, nurmijärveläiset neljästi. ONS on päästänyt 45 osumaa, kun NJS on selvinnyt 40 takaiskumaalilla. Etenkin kohtaamiset kuopiolaisia vastaan ovat olleet murheellisia: NJS:n KuPS murskasi 9-0, ONS:n 9-1.

Kuopiossa naisten joukkueeseen on panostettu vuodesta 2019 lähtien, kun Pallokissojen edustusjoukkueen toiminta siirtyi loppuvuodesta 2018 KuPS:n alle. Naiset pääsivät miesten osakeyhtiön alle ensimmäisenä Suomessa.

Toimintaa on ammattimaistettu, ja kiitos tuli vihdoin viime syksynä, kun KuPS:n naiset juhlivat seurahistorian ensimmäistä SM-kultaa.

Kuopio on kuitenkin enemmänkin poikkeus kuin sääntö. Monessa muussa seurassa toiminnassa riittää kehittämistä.

Kunnas ehdottaakin suoraan joukkuemäärän pudottamista kymmenestä.

- Logiikallani muutaman joukkueen pudottaminen nostaa väkisin pelien tasoa. Pelaajat joutuvat kilpailemaan pelipaikasta kovemmin, että pääsevät Kansallisen liigan joukkueeseen mukaan. Seurannaisvaikutuksena joukkueen taso nousee, Kunnas ruotii.

Naisten kansainvälisen jalkapallon analyysiraportin julkaisu kesäkuun puolivälissä ei kerännyt suuria otsikoita. Sisällön perusteella syytä ehkä olisi ollut.

Palloliiton pelianalyysipäällikkö Henri Lehdon ja edesmenneen pelianalyysiasiantuntija Mauri Heinosen työstämässä raportissa on vertailtu 16 eurooppalaista pääsarjaa, ja Suomi on sijoittunut kolmanneksi heikoimmaksi. Taakse jäävät vain Unkarin ja Moldovan pääsarjat.

Raportin mukaan Kansallisessa liigassa "pallo pysyy pitkään pelissä ja yhden joukkueen hallussa ja esimerkiksi syötöt onnistuvat vertailussa olleisiin liigoihin nähden ihan hyvin. Syöttötempo jää kuitenkin matalammaksi ja myös etenemisiä ja maalipaikkoja nähdään Kansallisen Liigan otteluissa verrattain vähän." Raportissa pohditaankin, miksi Kansallisessa liigassa "ei saada jalostettua kontrollia ja sinällään onnistunutta syöttämistä ja pelivälineen hallintaa tehokkaasti etenemiseksi, hyökkäyksiksi tai laukauksiksi".

Mutta mistä raportissa esitetyt tulokset sitten johtuvat?

Asiantuntijoiden mukaan eivät ainakaan valmennusosaamisesta.

- Koen, että se on mennyt hurjaa vauhtia eteenpäin. Koko ajan koulutetaan enemmän valmentajia. Uskon kuitenkin, että se vie aikaa. Töitä pitäisi tehdä enemmän, jotta tyttöjunioripuolella olisi korkeampi vaatimustaso ja intensiteetti, KuPS:n valmennustiimissä viime kaudella mukana ollut Liisa-Maija Rautio huomauttaa.

Myös U18- ja U19 -tyttöjen maajoukkueiden päävalmentajana toimiva Arttu Pitkäkangas on samoilla linjoilla.

- En lähtisi missään nimessä lynkkaamaan valmentajia tässä vaiheessa. Seuroissa tehdään erinomaista työtä ja toiminta on kehittynyt viimeisen kolmen vuoden aikana. Esimerkiksi aamuharjoittelut ovat tulleet jäädäkseen, kun vielä kolme vuotta sitten niitä ei vielä joka paikasta löytynyt. Nyt kysymys on siitä, että sinne saadaan järkeviä asioita ja laatua, Pitkäkangas aloittaa.

- Mitä fyysiseen valmennukseen tulee, resurssit ovat parantuneet monissa seuroissa. Nuorten maajoukkueisiin tulevilla pelaajilla on lähes kaikilla omat voimaohjelmat. Tälläisiä askeleita valmennuksessa on otettu eteenpäin, Pitkäkangas luettelee.

Mistä aloitetaan?

Mutta miten Kansallisen liigan tasoa sitten parannetaan?

- Mielestäni joukkuemäärän pienentäminen on hyvä, konkreettinen ehdotus, miten saadaan kovempia pelejä ja intensiteetti korkeammaksi pääsarjassa. Logiikka on mielestäni se, että tulee kovempia pelejä, koska siellä pelaa paremmat pelaajat, Pitkäkangas komppaa.

- Mutta en ole ihan heti valmis liputtamaan sen puolesta. Miten alueellisuus huomioidaan? Meillä on jo kuusi joukkuetta pääkaupunkiseudulta. Miten huolehdimme seuroista alueella? Tarvitsemme kaikkia mukaan, jotta saamme massoja kasvatettua entisestään. Jos kärjestä kavennetaan mitä se aiheuttaa seuroille isossa kuvassa? Pitkäkangas jatkaa.

Palloliiton kehityspäällikkö Heidi Pihlaja toivoo tulevaisuudessa näkevänsä liigassa seuroja myös Turun, Vaasan, Seinäjoen, Lahden ja Jyväskylän kaltaisista kaupungeista.

Palloliiton hallitus hyväksyi kesäkuussa 2021 Fast track -mallin, jonka kautta miesten jalkapallon puolella vahvaa työtä tehneille seuroilla on mahdollisuus hakea paikkaa Naisten Ykköseen. FC Lahdesta tuli ensimmäinen prosessin läpäissyt seura lokakuussa 2021, ja seura voi hakea paikkaa Ykköseen kaudelle 2023.

Pihlaja ei ainakaan suoraan liputa joukkuemäärän tiputtamisen puolesta.

- Olemme pari vuotta sitten tehneet analyysin naisten korkeimmilta sarjatasoilta ja silloin päädyimme siihen, että Ykkönen tiivistettiin kymmenen joukkueen sarjaksi. Liigan ja Ykkösen kesken rakennettiin 18-20 joukkueen valtakunnallinen kansallinen kokonaisuus, jota tarkastellaan syksyllä, Pihlaja kertoo.

Kansallisessa liigassa kuudentena majailevan HPS:n päävalmentaja Mari Savolainen ei myöskään lähtisi heti kättelyssä tiputtamaan joukkuemäärää - tai ohjaamaan pelaajia pienempien paikkakuntien seuroihin.

- En näe asiaa niin mustavalkoisena. Mielestäni pitäisi parantaa ennen kaikkea jokapäiväistä toimintaa: pelaajien arkea, valmennuksen laatua ja seuran ympäristöä ja toimintaa. Seurojen on tehtävä töitä laadun ja taloudellisten valmiuksien eteen, jotta pelaajat näkevät vaihtoehdot houkuttelevana.

Jalkapallon EM-kisoissa pelataan lauantaina Hollannin ja Ranskan puolivälieräkamppailu kello 22 alkaen. Suora lähetys Yle Areenassa ja Yle-sovelluksessa kello 21.30 alkaen. TV1:ssä lähetys alkaa klo 22.30. Kaiken EM-kisoista löydät Ylen kisasivuilta täältä.

Lue myös:

Miten Helmarit voisi saavuttaa maailman kärkeä? Asiantuntijalta vaatimus Palloliitolle ja kritiikkiä valmennukselle: "Annettu aika paljon tasoitusta"