Venäjän presidentti Vladimir Putin haikailee Venäjälle myötämielisen "hyvän lännen" perään, tutkija sanoo. IS:n haastattelemien suomalaisten asiantuntijoiden mukaan teoria ei ole kaukaa haettu.
Kuva: Lehtikuva, Reuters, Dmitri Kostjukov / Carnegie
Venäjän presidentin Vladimir Putinin pitkän tähtäimen tavoitteena on uuden maailmanjärjestyksen ja niin sanotun "hyvän lännen" rakentaminen, arvioi politiikan tutkija Tatjana Stanovaja Carnegie Endowment for International Peace -ajatushautomosta New York Times -lehteen kirjoittamassaan mielipidekirjoituksessa.
Stanovajan mukaan "hyvän lännen" myötä Venäjä voisi lopulta palata niihin turvallisuusvaatimuksiin, joita se esitti viime vuonna Yhdysvalloille ja Natolle. Venäjä vaati tuolloin muun muassa takeita siitä, ettei Nato laajenisi itään.
-?Putinin tavoite näyttää olevan, että länsimaiden perustavanlaatuiset poliittiset muutokset saisivat aikanaan aikaan muuttuvan, Venäjälle "ystävällisen" lännen, Stanovaja kirjoitti.
Lue lisää: Pääkirjoitus: Putin lupasi venäläisille "uuden aikakauden" - näin sujuu elämä Venäjällä George Orwellin vuonna 2022
Lue lisää: Tutkijalta uhkakuva: Putin hautoo suunnitelmaa koko maailman varalle - tätä se tarkoittaisi
Kuva: Sergey Guneev/Kremlin/REUTERS
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes sanoo, ettei Stanovajan esittämä teoria ole kaukaa haettu.
Hänen mielestään on selvää, että Venäjä on historiallisesti tavoitellut "hyvää länttä," jonka kanssa tehdä yhteistyötä ilman, että Venäjän sisäisiin asioihin puututaan tai että Venäjän vaikutusvaltaa haastetaan.
-?Tämä on ollut osin menestyksekästä. 2000-luvun puolivälissä länsi lakkasi edistämästä demokratiaa Venäjällä ja hyväksyi, ettei sen pitäisi puuttua Venäjän sisäisiin asioihin.
-?Länsi antoi Valko-Venäjän täysin Venäjälle, Moshes sanoo viitaten siihen, kuinka Valko-Venäjä on itsevaltaisen presidentti Aljaksandr Lukashenkan aikana valunut täysin Venäjän vaikutuspiiriin.
Esimerkiksi Ukrainan sodassa Valko-Venäjä on antanut Venäjän käyttää maaperäänsä hyökkäykseen.
Kuva: Mikhail Klimentyev/Kremlin/REUTERS
Turun yliopiston lehtori Heino Nyyssönen arvioi, että ennen vuotta 2014 oli olemassa Venäjän kannalta pitkälti "hyvä länsi".
Hänen mukaansa Venäjä on pyrkinyt edistämään tätä hajota ja hallitse -taktiikalla, johon kuuluvat muun muassa kahdenkeskisen diplomatian ja keskinäisriippuvuuspolitiikan suosiminen.
-?Keskinäisriippuvuuspolitiikka tarkoittaa tässä tapauksessa nimenomaan energiapolitiikkaa. Varmasti tästä ovat molemmat osapuolet hyötyneetkin, mutta nyt tämän politiikan riskit ovat realisoituneet.
Kuva: Alexander Zemlianichenko/REUTERS
Nyyssösen mukaan tällä hetkellä Venäjän kannalta "hyvää länttä" edustaa esimerkiksi Unkari.
- Unkari on tyyppiesimerkki, joka pyrkii esiintymään jopa jonkinlaisen konservatiivisen vallankumouksen keulakuvana etenkin, jos luetaan paikallisia lehtiä.
Toisaalta Unkari on myös erittäin riippuvainen venäläisestä energiasta, sillä 80 prosenttia Unkarin kaasusta ja 65 prosenttia sen öljystä tulee Venäjältä. Unkari onkin suhtautunut kriittisesti Euroopan unionin Venäjälle asettamiin energiapakotteisiin.
Nyyssösen mukaan useissa Euroopan maissa kamppaillaan Venäjän vaikutusvallasta. Tällaisia ovat esimerkiksi Euroopan unioniin pyrkivät Albania ja Pohjois-Makedonia sekä erityisesti Serbia, jolla on historiallisesti ollut vahvat siteet Venäjään.
Myös isommissa eurooppalaisissa maissa on kuitenkin tahoja, joiden valtaannousun Venäjä voisi tulkita itselleen edulliseksi. Nyyssönen nostaa esimerkiksi Italian, jossa on luvassa uudet vaalit syksyllä, sekä Ranskan ja Saksan.
Italian entisellä pääministerillä Silvio Berlusconilla on ollut tuttavalliset välit Putiniin. Kuva: Remo Casilli / Reuters
Esimerkiksi Italiassa Pohjoisen liitolla ja Forza Italialla on historiallisesti ollut läheiset suhteet Putiniin, Reuters kertoo. Forza Italian puheenjohtaja Silvio Berlusconi on ollut Putinin läheinen ystävä ja Pohjoisen liiton puheenjohtaja Matteo Salvini ylisti Putinia vuonna 2019 "parhaimmaksi valtionpäämieheksi tällä hetkellä".
Myös Ranskassa Venäjä on yhdistetty äärioikeistoon. Saksan taakkana on puolestaan tiivis energiayhteistyö Venäjän kanssa.
Lue lisää: Näin Suomen päättäjien luottamus Venäjään kostautui - "Liian suuri valhe käännettäväksi"
Matteo Salvini (keskellä) on toiminut oikeistopuolue Pohjoisen liiton johtajana vuodesta 2013. Kuva: Guglielmo Mangiapane / Reuters
Stanovajan mukaan Putin toivoo, että Ukrainan sota ja sen seurauksena tulleet inflaatio ja nousevat energian hinnat voivat ravita niin sanottua "hyvää länttä".
Stanovajan mukaan Putin arvioi, että ajan myötä "hyvää länttä" edustavat populistijohtajat haastaisivat vallitsevan tilanteen.
Asiantuntijoiden mukaan se, muodostuuko niin sanottu "hyvä länsi" vai ei, riippuukin pitkälti siitä, kuinka pitkään Ukrainan sota kestää ja, millaisia sen seuraukset ovat lännelle.
-?Ei valitettavasti voida sanoa, että se ei olisi mahdollista. Länsi ei ole yhtenäinen. Lännessä on ihmisiä ja voimia, jotka yhä puhuvat sen puolesta, että Venäjän kanssa sovittaisiin. Ja näitä poliittisia voimia ei ole ainoastaan esimerkiksi Unkarissa vaan myös Italiassa, Ranskassa ja jopa Saksassa, Moshes sanoo.
Kuva: Dmitry Astakhov/Kremlin/REUTERS
Moshesin mukaan Venäjän kanssa sopimista perustellaan usein sillä, että taloudellinen riippuvuus Venäjästä on niin suurta ja esimerkiksi pakotteiden hinta länsimaille on korkea. Moshes suhtautuu kuitenkin varauksella perusteluihin.
-?Todellisuudessa nämä ihmiset haluavat sopimuksen ja keksivät sitten perustella sitä taloudellisia asioilla. Tällaisia ovat esimerkiksi Saksan entinen liittokansleri Gerhard Schröder, joka on ollut venäläisten palkkalistalla. He haluavat venäläistä rahaa, mutta selittävät taloudellisella riippuvuudella sitä, minkä takia Venäjän kanssa pitäisi sopia.
Nyyssösen mukaan avainasemassa on se, kuinka paljon lopulta korostetaan kansallisia intressejä. Esimerkiksi Unkari on korostanut, että "unkarilaisten turvallisuus ensin".
-?Tässä mielessä myös esimerkiksi pääministeri Sanna Marinin (sd) vappupuheen sanat, joissa hän sanoi, että hänelle on tärkeintä varmistaa Suomen turvallisuus, särähtivät korvaan.
Nyyssösen mukaan lyhyellä tähtäimellä "hyvän lännen" muodostuminen "näyttää olevan jonkinlaista utopiaa". Pidemmällä tähtäimellä se voi kuitenkin tapahtua.
-?Mitä pidempään tämä tilanne jatkuu sitä useampi ihminen huomaa, että eurooppalainen solidaarisuus tulee maksamaan ja kyseenalaistavia ääniä nousee esille.
Myös Moshesin mukaan "hyvän lännen" muodostuminen lähivuosina voi olla vaikeaa. Toisaalta Putinilla on yksi suuri etu länsimaihin nähden: häntä eivät rajoita lait siitä, kuinka pitkään presidentti voi olla vallassa. Toisin on länsimaalaisissa demokratioissa.
-?Putinin näkökulmasta hänellä on kaikki aika maailmassa. Hän voi vain odottaa, että hän vastustajansa vaihtuu. Nyt hänellä on kaikki mahdollisuudet odottaa, että Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden luopuu tehtävästään. Ja hän voi aloittaa alusta uuden henkilön kanssa.
TetraSys Oy.