Tuhoutuneeseen Mariupoliin jääneet yrittävät jatkaa elämäänsä kotikaupunkinsa raunioissa.

Taistelu ukrainalaisesta satamakaupungista Mariupolista päättyi kaksi kuukautta sitten Venäjän voittoon. Tuhannet saivat taisteluissa surmansa ja satojentuhansien oli pakko paeta alueelta.

Mariupoliin jääneet joutuvat edelleen taistelemaan yrittäessään selviytyä ja elää arkeaan kotikaupunkinsa raunioissa. Uutistoimisto Reuters haastatteli viittä heistä.

Paikallinen asukas Valentin Martshenko, 71, soittaa kitaraa hänen naapurinsa Vladimir Doninin, 67 tehdessä ruokaa pihamaalla. Kuva: Alexander Ermochenko / Reuters

Tatjana Handeldi istuu ulkona jakkaralla naapureidensa seurana. Heitä ympäröivät kerrostalot rikkoutuneine ikkunoineen ja luotien lävistämine seinineen.

-?Toivomme tietysti parasta, mutta kaikki optimismi hiipuu päivä päivältä, Handeldi kertoi Reutersin toimittajille.

-?Kun taistelut olivat vielä käynnissä, juoksimme adrenaliinin voimalla selviytyäksemme. Nyt tehtävänä on selviytyä, jotta emme kuole nälkään.

Raunioiden keskellä Tatjanan kaltaiset ihmiset keittävät perunoita pihoilleen sytytetyillä avotulilla. Lavuaarit roikkuvat tuhoutuneiden asuntojen seinillä ja suihkukaapit, joihin ei tule enää juoksevaa vettä, seisovat pihoilla puisilla kuormalavoilla. Ihmisten tavarat lojuvat räjähdysten jäljiltä kaduilla.

Ihmiset lataavat elektronisia laitteitaan taisteluissa tuhoutuneen teatterirakennuksen edessä Mariupolissa. Kuva: Alexander Ermochenko / Reuters

YK:n mukaan 90 prosenttia kaupungin rakennuksista tuhoutui Venäjän tekemissä hyökkäyksissä. Viranomaisten mukaan vähintään 1?348 siviiliä, joista 70 on lapsia, on kuollut konfliktin aikana.

Ulkona tyttärensä Sofian kanssa istunut Anna Malenko kertoi, ettei hänellä ole enää töitä eikä rahaa ostaa ruokaa. Roman-nimiseksi esittäytynyt mies kertoi viereisen raunioituneen joutomaan olleen aikaisemmin vihreä piha, jossa lapset leikkivät.

-?Nyt täällä on jäljellä pari kolme lasta, joilla ei ole täällä mitään tekemistä, kertoi ennen tehtaassa työskennellyt Roman.

Hän kertoi elämänsä muistuttavan Päiväni murmelina -elokuvaa. Yksitoikkoiseen päiväohjelmaan kuuluu lähinnä ruuan valmistamista avotulella muiden paikallisten ja lasten ravitsemiseksi.

Ihmiset ostavat leipää katumarketista. Kuva: Alexander Ermochenko / Reuters

Venäläisten diplomaattien mukaan Venäjä tekee kaikkensa palauttaakseen elämän Mariupolissa normaaliksi. Venäjän Yhdysvaltain-suurlähetystön mukaan tarkoituksena on muun muassa rakentaa vuoden loppuun mennessä noin 500 kilometrin edestä teitä ja siltoja Donbasin alueelle, jossa Mariupol sijaitsee. Lisäksi rakenteilla on uusia asuintaloja ja sairaala, joiden on määrä valmistua syksyllä.

Kaikki mariupolilaiset eivät vastusta venäläisten toimia. Kaksi naista kertoo Reutersille olevansa tyytyväisiä siihen, että Venäjä otti kaupungin hallintaansa. Toinen heistä on juuri nälästä ja kurjuudesta avautunut Tatjana Handeldi.

-?Olen unelmoinut koko ikäni siitä, että Mariupol liitettäisiin Venäjään, hän sanoi.

Paikalliset asukkaat syövät kotitalonsa pihalla. Kuva: V Ictor / Xinhua / ZUMA Press / MVPhotos

Paikallinen asukas kävelee Azovstalin terästehtaan läheisyydessä. Kuva: V Ictor / Xinhua / ZUMA Press / MVPhotos

Polkupyöräänsä työntäneen eläkeläisnaisen Tamara Vasilenkon mukaan monella alueella asuvalla on venäläiset juuret.

-?Olemme onnellisia siitä, että selviydyimme, ja siitä, että olemme löytäneet lapsemme. Uskon, että tänne tulee rauha ja ettei Venäjä hylkää meitä, Vasilenko kertoi.

Katukauppiaat myyvät tuotteitaan kaupungilla. Kuva: Alexander Ermochenko / Reuters

Matkustajat odottavat linja-autoa taisteluissa vaurioituneen rakennuksen edustalla. Kuva: Alexander Ermochenko / Reuters

Osa Reutersin haastattelemista kaupunkilaisista on sitä mieltä, että asiat ovat muuttuneet pikku hiljaa paremmiksi taisteluiden loputtua. Silti tilanne on vakava.

-?Vakautta ei vieläkään ole, eivätkä ihmiset tiedä, mikä heitä odottaa, sanoi eläkkeellä oleva Ljubov Tarabuhina.

-?Kyllä, he (venäläiset) yrittävät rakentaa uusia asuntoja tänne palauttaakseen jotakin. Mutta ihmisillä ei silti ole mielenrauhaa, hän päättää.