Kämppisasumisen suosio on laskussa, eikä sitä ole näiden tarinoiden jälkeen kovin vaikeaa uskoa!

Kotiin töistä palatessa Leenalla oli vastassa lohduton näky: kämppä oli tyhjentynyt pikkulusikoita myöten. Kuva: Shutterstock

Kimppakämpässä asuminen on monissa elämäntilanteissa toimiva ratkaisu. Esimerkiksi asuinkulujen puolittaminen ja kämppäkaverin tarjoama seura ilahduttavat monia.

Kämppisasumisen suosio on kuitenkin vähentynyt viime vuosina selvästi. Sen sijaan yhä useampi asuisi mieluummin yksin. Tämä selviää viime vuoden keväällä julkaistusta ympäristöministeriön ja Nuorisoasuntoliitto ry:n teettämästä kyselytutkimuksesta.

Olemme aiemmin listanneet asioita, joita vain kimppakämpässä asuvat tietävät. Listalle mahtui monien iloisten asioiden lisäksi myös monille kämppiksen kanssa asuville tuttuja riidan aiheita.

Lue lisää: 20 asiaa, jotka vain kimppakämpässä asuva tunnistaa - moniko näistä kuulostaa tutulta?

Joskus pienet erimielisyydet kuitenkin äityvät todella suuriksi riidoiksi, tai asuinkumppani paljastuu muutoin todelliseksi kauhukämppikseksi, joka varastelee, sotkee, bilettää tai vakoilee.

Me Naiset kysyi hiljattain suomalaisilta kokemuksia huonoista kämppäkavereista, kyselyyn vastasi 44 henkilöä.

Tässä 12 suomalaisten omakohtaista kauhutarinaa hirvittävistä kämppäkavereista:

Monella vastaajalla oli kokemusta siitä, että asuinkumppanit varastivat heidän tavaroitaan, jättivät maksamatta yhteisiä kuluja tai lainasivat tavaroita ilman aikomustakaan palauttaa niitä.

Leenalla, 67, huono onni oli osunut kohdalle kahdesti:

- Kämppikseni varasti öisin nukkuessani rahaa lompakostani, muutoin valitti aina ettei ole rahaa. Hän häipyi kun pyysin rahojani takaisin.

- Seuraava kämppikseni lainaili vaatteitani lupaa kysymättä ja palautti ne likaisina. Hän osti paljon tavaraa osamaksulla, ja livisti, kun velkojia tuli ovellemme. Hän muutti pois, kun olin töissä, ja vei kaiken tavarani pikkulusikoita myöten - sänkyä lukuunottamatta.

Kotitöiden jakaminen on yksi yleisimmistä riidan aiheista kämppisten kesken. Toisinaan asuinkumppanin sottaisuus saattaa kuitenkin mennä äärimmäisyyksiin.

Seija, 63, kertoo, että hänen kämppiksellään ei ollut minkäänlaista järjestystä. Likaiset astiat ja vaatteet lojuivat pitkin asuntoa, eikä siivouksesta ollut 5 kuukauden yhteiselon aikana puhettakaan.

- Minulle, joka olen siisteyteen taipuvainen, ne 5 kuukautta olivat elämäni vaikeimmat. Myös asunnon loppusiivous jäi tietenkin minulle. Pahinta oli se kun hänen omat vaatteensa olivat likaisia, niin huomasin, että hänellä oli minun vaatteeni käytössä. Siten jäi pyykkihuoltokin minulle.

Sottaiset kämppikset olivat yleisin ärsytyksen aihe. Kuva: Shutterstock

- Kämppikseni oli hyvin epäsiisti nainen, joka ei juurikaan siivoillut. Kerran menin kotiin tavanomaista aiemmin ja selvisi, missä hän pesi alushousunsa: keittiön pesualtaassa lilluivat pikkarit likoamassa! Olin oksentaa, enkä voinut enää sen jälkeen kokata keittiössä, kertoo puolestaan Leena, 54.

- Kämppikseni oli himohamstraaja. Yhteisessä tilassa oli kasoittain sanomalehtiä, tyhjiä voipurkkeja ja kuivauskaappiin oli tungettu vanhat jäätelötikut. Jääkaappimmekin haisi ihan vanhalta juustolta, Natalia, 21 kertoo.

- Erään kerran tulin koulusta kesken päivän kotiin. Yksi kämppikseni istui minun patjallani omien kavereidensa kanssa syöden savulahnaa. Minulla oli kämpän ainut telkkari ja he katsoivat talviolympialaisia. Läksin lapsuudenkotiini sairastamaan ja toivoin, että korjaisivat edes ruodot pois, muistelee Hanna, 60.

- Kämppikseni poltti tupakkaa huoneeni vieressä, vaikka tiesi minun inhoavan savun hajua. Hän laittoi yhteisiin tiloihin liukkaita pöytäliinoja matoiksi, kun ne kuulemma näyttivät kivoilta. Hän jätti myös tiskinsä pesemättä päiväkausiksi. Minun piti pestä ne, jotta mahduin käyttämään keittiötä. Hän ei ikinä osallistunut yhteisten tilojen siivoamiseen, kirjoittaa Tintti, 37, jolla meni hermot sottaisuuden lisäksi myös epäreiluun huonejakoon:

- Kämppikseni sai aluksi isomman huoneen ja päätimme yhdessä, että puolivälissä yhteisasumista vaihdamme huoneet päikseen. Vaihdon ajankohtana hän ei halunnutkaan luopua huoneestaan, koska hänellä oli poikaystävä ja tarvitsi muka siksi isomman huoneen.

Monien kyselyyn vastanneiden välejä kiristivät karvaiset bonuskämppikset, eli asuinkumppaneiden kotieläimet.

- Asunnossamme ei olisi saanut pitää lemmikkieläimiä, mutta hänellä oli silti koira asunnossa. Kämppikseni ei ulkoiluttanut koiraa muuta kuin hyvin lyhyillä kävelyillä, joten koira teki usein tarpeensa asuntoomme sisälle. Suihkuun mennessään kämppikseni riisui pikkuhousunsa kylpyhuoneen lattialle ja viikon mittaan kylpyhuoneen lattialta löytyikin hyvin värikäs pikkuhousukokoelma, muistelee Meri, 27.

- Yhteisessä työsuhdekämpässä kaverini levitti heinät keittiömme lattialle ja piti marsuaan siellä vapaana, kirjoittaa Tuija, 63.

Mitäpä jos tämä kaveri vipeltäisi keittiössäsi - heinineen päivineen? Kuva: Shutterstock

- Kämppikselläni oli kissa, jonka hiekkalaatikko oli keittiössä. Kissalla oli tapana käydä hiekkalaatikolla ja hypätä sen jälkeen suoraan ruokapöydälle - ällöttävää, kertoo Mirkku, 46 ja jatkaa:

- Sain myös kämppikseltäni täitä. Sen lisäksi hänellä oli tapana istua huoneessani ja katsoa televisiota kanssani. Kun muutimme erilleen, oli tuolin alla pitkä rivi räkäklimppejä. Hän kaivoi nenäänsä ja sen jälkeen pyyhkäisi räät tuolin alle. Ei olla juurikaan pidetty yhteyttä, sen jälkeen kun muutimme erilleen.

Muutamat suomalaiset kertoivat kyselyssä asuinkumppaneidensa loukanneen heidän yksityisyyttään. Kauhukämppikset ovat muun muassa murtautuneet toisen huoneeseen, salakuunnelleet puheluita ja penkoneet toisen henkilökohtaisia tavaroita.

- Minun ollessa poissa kämppikseni tutki huoneeni lattiasta kattoon, ja luki päiväkirjani läpi. Ei olisi varmasti jäänyt asiasta kiinni, mutta jostain syystä tunnusti asian itse. Hän perusteli tekoaan sillä, että hän haluaa ymmärtää minua paremmin, ja oppia tuntemaan syvemmin. Samaan hengenvetoon kertoi luetuttaneensa päiväkirjat myös tuoreella poikaystävällään, jonka kanssa suhde ei ollut edes millään tavoin vakava, kertoo nimimerkki Never Again -88.

Useilla asuinkumppaneilla oli myös omalaatuisia sääntöjä sekä vaatimuslistoja, joihin muiden asuinkumppaneiden oli mukauduttava:

Esimerkiksi Heli, 34 kertoo yhden esimerkin kämppiksensä asettamista säännöistä:

- Hänen huoneensa oli vessan vieressä. Hän kielsi minua vetämästä vessaa iltakymmenen jälkeen, koska se häiritsi hänen untaan. Nukkumaan hän tosin meni vasta keskiyön jälkeen. Kun kysyin, että haluaako hän tosiaan herätä vetämättömän vessan hajuun, hän vastasi, että olisi oikeastaan parempi, jos en kävisi vessassa iltakahdeksan jälkeen ollenkaan. Hän nimittäin häiriintyi myös, kun laitoin valot päälle ja hän kuuli klikkauksen siitä.

Varpun, 54 kämppäkaveri kertoi heti sisään muuttaessa, että "hänellä on todistus mielenterveysongelmista ja siksi muiden täytyy sitten elää hiljaa".

- Kämppis itse oli kuitenkin vallannut solun yhteistilan käsityötarvikkeilla ja kasvattamillaan perunoilla, lauloi virsiä täydellä volyymilla, imuroi keskellä yötä ja säilytti kovasti tikittävää herätyskelloaan yhteistilassamme keittiössä.