Kahdesti viikossa Anna Nordqvist ja Iisa Pantsari valmistautuvat vastaamaan kysymyksiin maan ja taivaan väliltä. He opiskelevat opinto- ja uraohjausta Itä-Suomen yliopistossa ja päivystävät välivuotta viettäville nuorille tarkoitetussa chatissa.

Tärkein viesti, jonka he haluavat nuorille välittää on, että vaikka yhteiskunta patistaa siirtymään nopeasti jatko-opintoihin, välivuosi on arvokas mahdollisuus.

- Jos on unelmoinut ulkomaille lähdöstä tai mistä tahansa, niin välivuosi on tilaisuus toteuttaa unelmia, Nordqvist sanoo.

Opiskelijoiden ylläpitämä chat on osa tänä kesänä avattua Välivuosi.net-sivustoa. Se on kahden joensuulaisen opinto-ohjaajan ideoima palvelu, joka tarjoaa tietoa ja ideoita välivuotta suunnittelevalle nuorelle.

Vaihtoehtoja välivuoden viettämiseen on liki loputtomasti

Tulliportinkadun normaalikoulun lukion opinto-ohjaajat Visa Tuominen ja Kati Huttu-Pantsari kertovat perustaneensa Välivuosi-sivuston, jotta nuoret löytäisivät helposti tietoa välivuodesta ja saisivat tukea välivuoden suunnitteluun.

- Välivuodesta on olemassa paljon tietoa, mutta se on hajanaista ja sitä pitää osata etsiä, Tuominen toteaa.

Vaihtoehtoja välivuoden viettämiseen on enemmän kuin yksi ihminen ehtii vuodessa toteuttaa. Voi mennä töihin tai jatkaa opintoja avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Vuoden voi viettää myös kansanopistossa, au pairina tai vapaaehtoistyössä ulkomailla.

- Ylioppilastutkinnon arvosanojen korottaminen näkyy meillä lukiossa. Se on lisääntynyt, Tuominen kertoo.

Ylioppilailla on tarve hengähtää

Opinto-ohjaajat ovat panneet merkille, että monen ylioppilaan kohdalla välivuosi on tietoinen valinta.

- Mitään statistiikkaa meillä ei ole, mutta minulla on semmoinen tuntuma, että se porukka, joka ei hae minnekään, on kasvanut. He haluavat hetken huokaista lukiosta päästyään, Visa Tuominen kertoo.

Kati Huttu-Pantsari arvioi, että ylioppilaat ovat aiempaa kuormittuneempia.

- Olen havainnut, että tarve huokaista on lisääntynyt todistusvalinnan uuden pisteytyksen myötä, Huttu-Pantsari toteaa.

Vuodesta 2020 alkaen yli puolet opiskelijoista on valittu yliopistoihin todistusvalinnalla. Pisteytyksessä muun muassa pitkällä matematiikalla on ollut iso painoarvo.

Myös korkeakouluhaun ensikertalaiskiintiö vaikuttaa ylioppilaiden intoon hakea opiskelemaan. Etenkin jos omasta alasta ei vielä ole tietoa, voi tuntua turvallisemmalta jättää hakematta kuin menettää ensikertalaisen etu.

Yli 60 prosenttia ylioppilaista pitää välivuoden

Selvä enemmistö lukion päättävistä viettää välivuoden tai useamman.

Tilastokeskuksen tuorein tilasto on vuodelta 2020. Tuolloin keväällä valmistuneista ylioppilaista hieman yli 37 prosenttia jatkoi opintojaan samana vuonna.

Valtaosan kohdalla välivuosi selittyy ase- ja siviilipalveluksella, mutta ei suinkaan kaikkien.

Anna Nordqvist ja Iisa Pantsari ovat molemmat viettäneet välivuoden ennen opinto-ohjaajan opintojaan.

Nordqvist kävi lukion 3,5 vuodessa, joten hänen välivuotensa oli puolikas. Sen aikana hän ehti työskennellä iltapäiväkerhossa, lukea pääsykokeisiin ja lähteä kolmeksi kuukaudeksi au pairiksi Britteihin.

Pantsarilla välivuosia kertyi kaksi: ensimmäisen aikana hän työskenteli kaupassa ja opiskeli biologiaa avoimessa yliopistossa, toinen vuosi kului kansanopistossa.

Välivuosi voi auttaa uravalinnassa

Ei ole tavatonta viettää useampaa välivuotta. Vuonna 2017 valmistuneista ylioppilaista yli neljäsosa oli ilman jatko-opiskelupaikkaa vielä kolmen välivuoden jälkeen.

Anna Nordqvist ja Iisa Pantsari ovat yhtä mieltä siitä, etteivät välivuosi tai vuodet ole hukkaan heitettyjä - eikä niitä tarvitse selitellä.

- Sain tehdä itselleni tärkeä asioita. Välivuodet myös auttoivat uravalinnassa ja kasvattivat minua ihmisenä, Pantsari summaa.

Hän muistuttaa, että edessä on kymmeniä vuosia työelämässä, joten menestys ei ole kiinni muutamasta vuodesta.

Ovatko välivuodet hukattuja vuosia? Aiheesta voi keskustella 23.7. 2022 kello 23 saakka.

Lue lisää:

Onko välivuosi edessä? Nappaa tästä ideoita syksylle

Elise Taivalantti, 21, piti kolme välivuotta, koska ei halunnut menettää ensihakijan etuaan

Todistusvalinta estää isoa osaa opiskelijoista pääsemästä omalle suosikkialalleen, kertoo tuore tutkimus