Euroopassa herättiin tänään koron nostojen jälkeiseen aikaan. Euroopan keskuspankki (EKP) ilmoitti eilen nostavansa kaikkia kolmea ohjauskorkoaan 0,5 prosenttiyksikköä.

Korotus oli oletettua suurempi, sillä vielä kesäkuussa sen ennakoitiin olevan 0,25 prosenttiyksikköä. Korotus oli ensimmäinen yli kymmeneen vuoteen.

Ohjauskoron nostolla EKP pyrkii hillitsemään kiihtyvää inflaatiota ja hintojen nousua. Euroalueen inflaatio on tällä hetkellä vajaan yhdeksän prosentin tuntumassa.

Noston suuruus kielii huolesta, että inflaatio kiihtyy tästä vielä entisestään. Päätöksellä halutaan edistää inflaation paluuta kahden prosentin tavoitetasoon pitkällä aikavälillä.

EKP ilmoitti koron noston yhteydessä myös uudesta rahapolitiikan työkalusta nimeltään Transmission Protection Instrument, jolla pyritään hillitsemään korkopäätöksen vaikutuksia eri euromaiden välillä ja varmistamaan, että rahapolitiikan vaikutukset ovat samanlaisia kaikissa euromaissa.

EKP:n päätös nosti Euriboria jo tänään

Perjantaina klo 12 EKP:n korkopäätös näkyi jo Euriborin tasossa. 12 kuukauden Euribor nousi 1,20 prosenttiyksikköön, kun se vielä torstaina oli 1,14 prosenttiyksikköä. Kolmen kuukauden Euribor nousi torstain 0,145 prosenttiyksiköstä 0,20 prosenttiyksikköön.

Moni asuntovelallinen pohtii nyt ohjauskoron noston vaikutuksia asuntolainan korkoon. Asuntolainojen yleisin viitekorko, 12 kuukauden euribor, oli pitkään miinusmerkkinen, mutta ylitti kesäkuussa yhden prosenttiyksikön tason. Myös kolmen kuukauden euribor nousi plussalle heinäkuussa. Suunta näyttäisi siis olevan nouseva.

Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusiston mukaan EKP lähti nyt oletettua agressiivisempaan koronnostoon, sillä inflaatioriski painaa päälle.

- Ennusteemme mukaan koronnostosyklistä tulee lyhyt. Oletettavaa on, että seuraavan kerran EKP nostaa korkoja syyskuussa taas puolella prosenttiyksiköllä ja vielä pari kertaa 0,25 prosenttiyksiköllä tämän vuoden aikana. Näin ollen ensi vuodelle ei tulisi enää korotuksia, Kuusisto sanoo.

Italia on edelleen kysymysmerkki

Italian talouden velkakestävyys on herättänyt huolta viime aikoina. Maan poliittinen sekasorto ei ole auttanut asiaa. Italian pääministeri Mario Draghi jätti eilen eronpyynnön tehtävästään.

Italian kymmenen vuoden valtionlainan korko on ollut viime kuukausina nousussa. Italian valtionlainan korko oli kesäkuun lopussa 3,63 prosenttia, kun se vielä toukokuussa oli 2,99 prosenttia.

Kuusiston mukaan EKP:n eilinen päätös laski Italian valtionlainan korkoa hieman.

- Korkoero muihin maihin on kuitenkin edelleen niin leveä, ettei se vielä tarkoita suuntaa parempaan päin.

Kuusisto arvioi, että Italian tilanne tulee nyt kehittymään sen mukaan, kuinka halukas se on sitoutumaan EKP:n talouspolitiikkaan.

- Jos Italialta löytyy tahtoa tehdä tarvittavia uudistuksia talouspolitiikkaansa, niin EKP:ltä löytyy kyllä apukeinoja tilanteeseen, Kuusisto sanoo.

Kuusiston mukaan heinäkuun ostopäällikköindeksi etenkin kriittisen teollisuuden osalta putosi alle 50 prosenttiyksikön tason, mikä ennakoisi taantumaa.

Ukrainan sodan aiheuttama energiakriisi ja tuotantohaasteet sekä Italian hallituskriisi eivät helpota EKP:n rahapolitiikan hallintaa tulevina kuukausina. EKP:n tiedotteen mukaan uusia koronnostoja on luvassa vielä syksyn mittaan.

Lue lisää:

EKP nosti korkoja ennakoitua enemmän eli 0,5 prosenttiyksikköä

Ohjauskoron nosto heijastuu myös suomalaisten asuntolainoihin - Nordean Tuuli Koivu: "Kannattaa varautua kaikenlaisiin skenaarioihin"

Kokeile Ylen lainalaskurilla, miten korkojen nousu iskee asuntolainaasi - pankit: Vuoden korko kaksinkertaistuu vuodessa